Kehityspoliittinen toimikunta: Suomen kannattaa profiloitua ruokaturvadiplomatiassa
Suomen tulee vaikuttaa ja ottaa nykyistä enemmän vastuuta globaalin ruokaturvan ja ruokajärjestelmän vahvistamisessa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kaikkein köyhimpien maiden ja haavoittuvimmissa tilanteissa elävien ihmisten ja ryhmien aseman parantamiseen. Tätä mieltä on Kehityspoliittisen toimikunnan KPT:n asiantuntijaryhmä, jonka analyysi ruokaturvan ja ruokajärjestelmien tulevaisuudesta julkaistiin perjantaina.
Analyysin mukaan Suomen on syytä profiloitua globaalia ruokaturvaa ajavana maana ja korostaa ruokaturvaan liittyvien teemojen kytköksiä sekä uusia lähestymistapoja.
Hyvä tilaisuus edistää ”ruokaturvadiplomatiaa” on YK:n ruokajärjestelmähuippukokous, joka järjestetään syyskuussa YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa.
”Suomen tulee vaikuttaa aktiivisesti huippukokouksessa, jotta sen lopputulos kirittää kestävää muutosta ja kuroo umpeen ruokajärjestelmien välistä epätasa-arvoisuutta. Suomen tulee myös sitoutua toteuttamaan huippukokouksen toiminta-agendaa kansallisesti ja kansainvälisesti”, KPT:n asiantuntijaryhmä suosittelee.
Suomi voi myös vaikuttaa aktiivisesti kansainvälisiin järjestöihin ja neuvotteluprosesseihin, jotta maatalouden rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillitsemisessä vahvistuu sekä luonnon monimuotoisuuden merkitys ruokaturvalle tiedostetaan ja huomioidaan entistä vahvemmin.
Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on vahvistaa kehittyvien maiden ihmisten mahdollisuuksia tuottaa ja hankkia turvallista, terveellistä ja ravitsevaa ruokaa. KPT:n analyysin mielestä tämä tulee näkyä myös rahoituksessa.
Kehitysyhteistyössä rahoitus ruokaturva-, maatalous- ja maaseutukehityssektoreille on kuitenkin vähentynyt selvästi viime vuosien aikana. Analyysin mukaan Suomi tarvitsee uskottavan ja konkreettisen suunnitelman kehitysyhteistyövarojen nostamiseksi YK:n suosittelemalle tasolle. Samalla on lisättävä ruokaturva-, maatalous- ja maaseutukehityssektoreille osoitettua rahoitusta.
Maailman ruokajärjestelmien tulee taata ruokaturva ja hyvä ravitsemus kasvavalle väestölle niin, että ruoantuotannon ekologisia edellytyksiä ei heikennetä ja alttius ruokakriiseille vähenee. Globaalisti ruoantuotanto kaloreissa mitattuna on pysynyt suunnilleen väestökehityksen vauhdissa, mutta edelleen lähes 700 miljoonalla ihmisellä ei ole riittävästi ruokaa. Lisäksi lähes kaksi miljardia ihmistä syö ravitsemuksellisesti heikkolaatuista ruokaa. Erilaisiin haavoittuviin ryhmiin kuuluvilla on suurempi riski kokea ruokaturvattomuutta, jota lisäävät katastrofit, konfliktit ja muut kriisit.
Ruoantuotanto on riippuvainen ympäröivästä luonnosta. Samanaikaisesti nykyinen ruoantuotanto on vakava uhka luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle, ekosysteemien säilymiselle ja ilmaston vakaudelle. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna ruoantuotanto on suurin yksittäinen ympäristön tilan heikkenemiseen sekä planetaaristen kestävyysrajojen ylittämiseen vaikuttava tekijä.
Lisätietoja:
KPT:n pääsihteeri Marikki Stocchetti, puh. 050 525 8649, marikki.stocchetti@formin.fi
KPT:n puheenjohtaja Inka Hopsu, puh. 040 758 9545, inka.hopsu@eduskunta.fi
Kehityspoliittinen toimikunta on ainoa systemaattisesti ja laaja-alaisesti Suomen kehitysyhteistyötä sekä -politiikkaa seuraava ja analysoiva taho. Valtioneuvosto asettaa toimikunnan hallituskausittain. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID- verkoston yliopistoista.
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kehityspoliittinen toimikunta
Development Policy Committee Analysis: Finland’s international climate finance needs clear direction28.1.2022 09:30:00 EET | Press release
Finland's international climate finance needs a transparent long-term operating model, as well as a plan for increasing and targeting the financing. This is the conclusion of the Development Policy Committee's (DPC) recent analysis report ”Finland's International Climate Finance Needs Clear Direction”. The recommendations presented in the report outline actions towards more responsible, just and effective climate finance.
Utvecklingspolitiska kommissionens analys: Finlands internationella klimatfinansiering behöver en tydlig riktning28.1.2022 09:30:00 EET | Tiedote
Finlands internationella klimatfinansiering behöver en långsiktig och transparent strategi och en plan för hur finansieringen ska utökas och fördelas. Detta konstateras i utvecklingspolitiska kommissionens senaste analysrapport ”Finland behöver en klar riktning för sin internationella klimatfinansiering”. I rapporten rekommenderas åtgärder för en ansvarsfullare, rättvisare och effektivare klimatfinansiering.
Kehityspoliittisen toimikunnan analyysi: Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus tarvitsee selkeän suunnan28.1.2022 09:30:00 EET | Tiedote
Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus tarvitsee pitkäjänteisen ja läpinäkyvän toimintamallin sekä suunnitelman rahoituksen kasvattamiseksi ja kohdentamiseksi. Näin todetaan Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) tuoreessa analyysiraportissa ”Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus tarvitsee selkeän suunnan”. Raportissa esitetyt suositukset linjaavat toimia kohti vastuullisempaa, oikeudenmukaisempaa ja vaikuttavampaa ilmastorahoitusta.
Development Policy Committee: Finland still needs to catch up on goals in development policy8.11.2021 10:00:00 EET | Press release
The Government of Prime Minister Sanna Marin has made a good start in implementing the development policy entries in the Government Programme. However, there continues to be room for improvement. At present, the main focus should be on preparing a clear roadmap, extending beyond the current government term, in order to raise development finance to the UN’s recommendation of 0.7% of gross national income (GNI). The recommendation should be achieved by 2030.
Utvecklingspolitiska kommissionen: Finlands utvecklingspolitik kan intensifieras ytterligare8.11.2021 10:00:00 EET | Tiedote
Sanna Marins regering har kommit väl i gång med att genomföra de utvecklingspolitiska föresatserna i regeringsprogrammet. Men det finns dock rum för förbättring. Det som är viktigaste just nu är att man tar fram en tydlig färdplan över regeringsperioderna för att höja utvecklingsfinansieringen så att den följer FN:s rekommendation, det vill säga 0,7 procent av bruttonationalinkomsten. Detta bör uppnås före 2030.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme