Kehityspoliittinen toimikunta: Suomen kehityspolitiikassa riittää vielä kirittävää
Sanna Marinin hallitus on päässyt hyvään vauhtiin hallitusohjelman kehityspoliittisten kirjausten toteuttamisessa. Kirittävää kuitenkin riittää. Tärkeintä olisi nyt laatia selkeä, hallituskaudet ylittävä tiekartta kehitysrahoituksen nostamiseksi YK:n suositukseen eli 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Suositus tulisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
Tätä mieltä on Kehityspoliittinen toimikunta (KPT), joka on parlamentaarisesti ja yhteiskunnallisesti edustava kehityspolitiikan neuvoa-antava elin. KPT:n tekemässä väliarviossa annetaan suosituksia, joilla Suomi voi täyttää nykyistä paremmin kansainväliset sitoumuksensa, kantaa globaalin vastuunsa ja lisätä kehityspolitiikan vaikuttavuutta osana YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-toimintaohjelman toimeenpanoa.
KPT:n mielestä tiekartan laatimisen ohella tällä hallituskaudella tulisi kiinnittää erityistä huomiota vielä kehitysyhteistyön ja -politiikan vastuualueiden ja työnjaon selkeyttämiseen ulkosuhteiden sisällä sekä laajemmin valtionhallinnossa yli politiikka-alojen. Myös kansainvälisen ilmastorahoituksen roolia, seurantaa ja tuloksellisuutta on selvennettävä.
KPT antaa hallitukselle kiitosta kehityspolitiikan ylivaalikautisesta selonteosta, joka esiteltiin syyskuussa eduskunnalle. Selonteko tuo jatkuvuutta kehityspolitiikan painopisteisiin ja kannustaa monialaiseen yhteistyöhön yli hallinto- ja toimijarajojen kestävän kehityksen hengessä. Myös kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön välisen yhteistyön tiivistäminen on selonteon keskeisiä uudistuksia. Lisäksi koulutus- sekä ilmasto- ja biodiversiteettiteemat ovat aiempaa vahvemmin mukana.
KPT:n mielestä keskeisiä vaalikaudet ylittäviä toimia ja seurantakohteita ovat kehitysrahoitus ja sen eri muotojen kehittäminen. Lisäksi on tärkeää seurata rahoituksen kohdentumista ja jakautumista esimerkiksi varsinaiseen ja muuhun kehitysyhteistyöhön sekä lahja- ja finanssisijoitusmuotoiseen rahoitukseen. Eri rahoitusmuotojen on edistettävä kehityspolitiikan painopistealueita ja täydennettävä toisiaan johdonmukaisesti.
Myös ulkoministeriön henkilöresursseja on kohdennettava riittävästi kehityspolitiikan painopisteisiin ja kärkiteemoihin.
KPT:n jäsenistä Perussuomalaiset eivät yhdy raportin kehitysrahoituksen määrää koskeviin osuuksiin. Perussuomalaisten mielestä kehitysavun maksaminen tulisi tulevaisuudessa tapahtua vain budjetin ylijäämästä.
KPT esittää, että kehitysrahoituksen seurannasta tehdään entistä selkeämpää ja läpinäkyvämpää kautta linjan. Ulkoministeriön on kehitettävä tilastoihin liittyvää viestintää sidosryhmille ja laajemmalle yleisölle. Kaikille avoin kehitysapuportaali on avattava mahdollisimman pian, ja tilastoviestinnästä sidosryhmille ja laajemmalle yleisölle on tehtävä sen keskeinen osa.
Lisätietoja:
KPT:n pääsihteeri Marikki Stocchetti, puh. 050 525 8649, marikki.stocchetti@formin.fi
KPT:n puheenjohtaja Inka Hopsu, puh. 040 758 9545, inka.hopsu@eduskunta.fi
Kehityspoliittinen toimikunta on ainoa systemaattisesti ja laaja-alaisesti Suomen kehitysyhteistyötä sekä -politiikkaa seuraava ja analysoiva taho. Valtioneuvosto asettaa toimikunnan hallituskausittain. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID- verkoston yliopistoista.
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kehityspoliittinen toimikunta
Development Policy Committee Analysis: Finland’s international climate finance needs clear direction28.1.2022 09:30:00 EET | Press release
Finland's international climate finance needs a transparent long-term operating model, as well as a plan for increasing and targeting the financing. This is the conclusion of the Development Policy Committee's (DPC) recent analysis report ”Finland's International Climate Finance Needs Clear Direction”. The recommendations presented in the report outline actions towards more responsible, just and effective climate finance.
Utvecklingspolitiska kommissionens analys: Finlands internationella klimatfinansiering behöver en tydlig riktning28.1.2022 09:30:00 EET | Tiedote
Finlands internationella klimatfinansiering behöver en långsiktig och transparent strategi och en plan för hur finansieringen ska utökas och fördelas. Detta konstateras i utvecklingspolitiska kommissionens senaste analysrapport ”Finland behöver en klar riktning för sin internationella klimatfinansiering”. I rapporten rekommenderas åtgärder för en ansvarsfullare, rättvisare och effektivare klimatfinansiering.
Kehityspoliittisen toimikunnan analyysi: Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus tarvitsee selkeän suunnan28.1.2022 09:30:00 EET | Tiedote
Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus tarvitsee pitkäjänteisen ja läpinäkyvän toimintamallin sekä suunnitelman rahoituksen kasvattamiseksi ja kohdentamiseksi. Näin todetaan Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) tuoreessa analyysiraportissa ”Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus tarvitsee selkeän suunnan”. Raportissa esitetyt suositukset linjaavat toimia kohti vastuullisempaa, oikeudenmukaisempaa ja vaikuttavampaa ilmastorahoitusta.
Development Policy Committee: Finland still needs to catch up on goals in development policy8.11.2021 10:00:00 EET | Press release
The Government of Prime Minister Sanna Marin has made a good start in implementing the development policy entries in the Government Programme. However, there continues to be room for improvement. At present, the main focus should be on preparing a clear roadmap, extending beyond the current government term, in order to raise development finance to the UN’s recommendation of 0.7% of gross national income (GNI). The recommendation should be achieved by 2030.
Utvecklingspolitiska kommissionen: Finlands utvecklingspolitik kan intensifieras ytterligare8.11.2021 10:00:00 EET | Tiedote
Sanna Marins regering har kommit väl i gång med att genomföra de utvecklingspolitiska föresatserna i regeringsprogrammet. Men det finns dock rum för förbättring. Det som är viktigaste just nu är att man tar fram en tydlig färdplan över regeringsperioderna för att höja utvecklingsfinansieringen så att den följer FN:s rekommendation, det vill säga 0,7 procent av bruttonationalinkomsten. Detta bör uppnås före 2030.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme