Kehityspoliittinen toimikunta: Yritysvastuulain valmisteluun lisää vauhtia ja kunnianhimoa

”Kansalliselle sääntelylle on selvä tarve ja tilaus. Lain valmisteluun tulisikin ryhtyä viipymättä. Yhteiset sitovat pelisäännöt palkitsevat toimijoita, jotka jo noudattavat asianmukaista huolellisuutta. Toisaalta laki velvoittaa toimintatapojen muutokseen niitä yrityksiä, joita asia koskee ja joilla on toiminnassaan vielä kehitettävää”, KPT:n puheenjohtaja Inka Hopsu perustelee.

KPT vastaa kannanotollaan lausuntopyyntöön, jonka työ- ja elinkeinoministeriö esitti yritysvastuulakia koskevasta oikeudellisesta selvityksestä. Kysymys laista on KPT:n mielestä myös kehityspoliittisesti keskeinen ja oleellinen osa Suomen kestävän kehityksen globaalia vastuuta ja vaikuttavuutta.

Laki tehoaa vapaaehtoisia periaatteita paremmin

KPT:n mielestä on tärkeää, että vapaaehtoisille yritysten vastuullisuussitoumuksille luodaan lainsäädännöllinen pohja, jota yritysten tulee noudattaa tuotteiden ja palveluiden alkuperästä riippumatta.

”Laki on vapaaehtoisia periaatteita tehokkaampi keino välttää ja vähentää ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä. Sen kautta viranomaiset pystyvät puuttumaan ja lopettamaan haitallisesti vaikuttava toiminta ja ohjaamaan korjaavien toimenpiteiden käyttöön”, KPT toteaa kannanotossaan.

KPT näkee, että yritysvastuulain on velvoitettava yrityksiä olemaan entistä tarkemmin selvillä yritystoimintansa ihmisoikeusvaikutuksista ja -riskeistä. Yritysten on myös seurattava ja raportoitava niistä.

KPT ulottaisi lain koskemaan yritysmuodosta, toimialasta tai toimintaympäristöstä riippumatta niin suuryrityksiä kuin PK-yrityksiä, joiden toiminnassa on ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä.

”Avoin ja joustava säännös asianmukaisesta huolellisuudesta jättäisi yrityksille liikkumatilaa täyttää velvollisuutensa ja hoitaa siihen liittyvä raportointi tavalla, joka sopii yrityksen toimintamalliin ja on suhteessa toimintaan liittyviin riskeihin”, KPT huomauttaa.

Koko arvoketju mukaan tarkasteluun

KPT:n mielestä yritysten ihmisoikeus- ja ympäristöriskien arvioinnissa on tarkasteltava koko arvoketjua YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Huolellisuusvelvoitteen ulottuminen arvoketjuissa on määriteltävä yrityksen kannalta niin, että se kattaa ne toimet ja toimijat, joihin yritys voi kohtuullisesti vaikuttaa.

”Velvoitteen on kuitenkin oltava riittävä, jotta lailla on toivottavaa vaikuttavuutta”, Inka Hopsu muistuttaa.

KPT:n mielestä kansallinen lainsäädäntö tukisi myös yritysvastuuseen liittyvän sääntelyn edistämistä Euroopan unionissa ja valmistelisi suomalaisyrityksiä muutoksiin EU-tasolla.

KPT:n jäsenistä Elinkeinoelämän keskusliitto ei näe tällä hetkellä tarvetta uudelle kansalliselle yritysvastuulaille. Myöskään Suomen Yrittäjät ei kannata yritysvastuuta koskevaa kansallista sääntelyä. Molemmat tahot pitävät kuitenkin tärkeänä sääntelyn edistämistä ylikansallisella tasolla.

KPT:n kannanotto kokonaisuudessaan 

Lisätietoja

KPT:n puheenjohtaja Inka Hopsu, puh. 040 758 9545, inka.hopsu@eduskunta.fi

KPT:n pääsihteeri Marikki Stocchetti, puh. 050 525 8649, marikki.stocchetti@formin.fi

Kehityspoliittinen toimikunta on ainoa systemaattisesti ja laaja-alaisesti Suomen kehitysyhteistyötä sekä -politiikkaa seuraava ja analysoiva taho. Valtioneuvosto asettaa toimikunnan hallituskausittain. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID- verkoston yliopistoista.