Kehysjärjestelmän uskottavuus vaakalaudalla
Hallitus luopui koronakriisin vuoksi vuonna 2020 kokonaan vaalikauden menokehyksestään. Tänä vuonna hallitus palasi kehyksiin, mutta niihin sisällytettiin lukuisia poikkeuksia. Lisäksi kevään puoliväliriihessä hallitus korotti kehystasoa tuleville vuosille 2022 ja 2023.
Hallituksen tekemät mittavat poikkeukset ja muutokset valtion menokehyksessä ulottuvat todennäköisesti koronapandemian jälkeiselle ajalle. Tämä heikentää Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan kehysjärjestelmän uskottavuutta ja voi rapauttaa sen merkitystä valtion menojen hillitsijänä.
”Puoliväliriihen päätökset saattavat johtaa siihen, että kehystasosta poiketaan myöhemminkin ilman seuraamuksia eikä hallitusohjelmassa sovitusta menotasosta pidetä kiinni. Tämä on riski sille pitkäjänteiselle ja ennakoitavalle päätöksenteon kulttuurille, johon Suomen maine luotettavana ja päätöksentekokykyisenä toimijana perustuu”, VTV:n ylitarkastaja Sini Salmi sanoo.
VTV teki tarkastuksen menokehysten toimivuudesta vuosina 2003–2020, jolloin järjestelmä on ollut käytössä nykymuodossaan. Tarkastuksen rinnalla VTV julkaisi jokakeväisen finanssipolitiikan valvonnan arvionsa. Tarkastusvirasto pitää valtiontalouden kehysjärjestelmää välttämättömänä finanssipoliittisena välineenä. Järjestelmä on toiminut pääosin hyvin, ja siihen sitoutuminen on tärkeää myös jatkossa. Kehysjärjestelmä on hyvä väline priorisoida menopäätöksiä ja suunnitella menojen kohdentamista vaalikauden aikana.
”Valtion budjetin reaaliset menot ovat kasvaneet, mutta suhteessa BKT:hen ne ovat pysyneet melko vakaina. Kehysjärjestelmä vaikuttaa siis rajaavan menojen kasvua, mutta järjestelmän heikkous on, ettei se huomioi menojen ja tulojen suhdetta. Tulojen ja menojen epätasapainosta on seurannut alijäämäisiä budjetteja myös nousukaudella, ja valtion velan suhde BKT:hen on kasvanut 2010-luvulla merkittävästi”, Salmi sanoo.
Julkisen velkasuhteen vakauttaminen tulee varmistaa
Poikkeusvuoden 2020 jälkeen hallitus palautti toukokuussa julkisen talouden suunnitelmaan lakisääteiset tavoitteet, jotka koskevat julkisen talouden kehitystä lähivuosien aikana. Tavoitteet on asetettu väljiksi, mutta ne ovat lainsäädännön mukaisia, sillä Suomi on edelleen EU-säädösten määrittämissä poikkeuksellisissa olosuhteissa.
”Väljien lakisääteisten tavoitteiden vuoksi on entistä tärkeämpää, että hallituksen kestävyystiekartan tavoite julkisen velkasuhteen kasvun taittumisesta toteutuu. On hyödyllistä, että tiekarttaan on lisätty erilaisia skenaarioita velkasuhteesta. Tämä havainnollistaa velkaennusteen epävarmuutta ja politiikkavaihtoehtojen vaikutuksia”, johtava finanssipolitiikan tarkastaja Mika Sainio sanoo.
VTV:n finanssipolitiikan valvontatoiminto painottaa, että finanssipolitiikassa olisi huomioitava talouden suhdannetilanne. Tasaamalla suhdanteita voidaan kerätä hyvinä aikoina taloudellisia puskureita. VTV:n finanssipolitiikan valvonnan tuottama talouden suhdanneindikaattori viittaa talouden vahvaan toipumiseen keväällä 2021. Kuukausittain päivittyvä suhdanneindikaattori ja sen taustalla oleva suhdannetilan lämpökartta löytyvät VTV.fi-sivustolta.
Tutustu julkaisuihin:
Valtiontalouden kehysjärjestelmän toimivuus
Finanssipolitiikan valvonnan arvio, kevät 2021
Lisätietoja kehysjärjestelmää käsittelevästä tarkastuksesta:
Sini Salmi, ylitarkastaja
Puh. 050 574 0191
etunimi.sukunimi@vtv.fi
Lisätietoja finanssipolitiikan valvonnan arviosta:
Mika Sainio, johtava finanssipolitiikan tarkastaja
Puh. 050 598 6768
etunimi.sukunimi@vtv.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.
Statens revisionsverk (VTV) finns i anknytning till riksdagen och är den högsta externa revisorn, som reviderar skötseln av statsfinanser, övervakar finanspoltiken och utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Med oberoende revisionsarbetet säkerställer verket att statens medel används för av riksdagen beslutade ändamål på ett lagenligt och ändamålsenligt sätt och att finanspolitiken utövas på ett hållbart sätt.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Finansieringen av idrottsverksamhet är splittrad och upprätthåller existerande strukturer – knappt något statligt stöd för personer som rör på sig lite18.12.2025 06:55:00 EET | Pressmeddelande
Idrottsfinansieringen styrs av undervisnings- och kulturministeriet på ett mycket ospecificerat sätt och utan strategiska prioriteringar. Basfinansieringen kompletteras med många specialunderstöd, men till exempel medborgare som rör på sig lite förbises nästan helt.
Liikuntarahoitus on pirstaleista ja säilyttävää – vähän liikkuville ei juurikaan valtion tukea18.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa liikuntarahoitusta hyvin väljästi ja vailla strategisia painopisteitä. Perusrahoitusta täydennetään lukuisin erityisavustuksin, mutta esimerkiksi vähän liikkuvat kansalaiset jäävät lähes huomiotta.
Regeringen är på väg att missa sina mål för de offentliga finanserna – ytterligare åtgärder bör bedömas på ett heltäckande sätt17.12.2025 09:59:00 EET | Pressmeddelande
Övervakarna av finanspolitiken vid Statens revisionsverk betonar att de offentliga finanserna bör stärkas långsiktigt på så sätt att metoderna granskas på ett heltäckande sätt. Det parlamentariska avtalet om det nationella finanspolitiska regelverket är ett bra steg framåt.
Hallitus ei ole saavuttamassa julkisen talouden tavoitteitaan – lisätoimia arvioitava kattavasti17.12.2025 09:59:00 EET | Tiedote
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) finanssipolitiikan valvojat korostavat julkisen talouden vahvistamista pitkäjänteisesti ja keinoja kattavasti tarkastellen. Parlamentaarinen sopu kansallisesta finanssipoliittisesta säännöstöstä on hyvä askel.
De genomsnittliga kampanjkostnaderna ökade i kommunalvalet – 40 procent av den totala finansieringen utgjordes av utomstående bidrag16.12.2025 12:00:00 EET | Pressmeddelande
Samtliga 13 966 redovisningsskyldiga för kommunalvalet i april har lämnat in en lagstadgad redovisning av valfinansieringen. De genomsnittliga kampanjkostnaderna ökade jämfört med kommunalvalet 2021.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme