Kehysjärjestelmän uskottavuus vaakalaudalla

Hallitus luopui koronakriisin vuoksi vuonna 2020 kokonaan vaalikauden menokehyksestään. Tänä vuonna hallitus palasi kehyksiin, mutta niihin sisällytettiin lukuisia poikkeuksia. Lisäksi kevään puoliväliriihessä hallitus korotti kehystasoa tuleville vuosille 2022 ja 2023.

Hallituksen tekemät mittavat poikkeukset ja muutokset valtion menokehyksessä ulottuvat todennäköisesti koronapandemian jälkeiselle ajalle. Tämä heikentää Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan kehysjärjestelmän uskottavuutta ja voi rapauttaa sen merkitystä valtion menojen hillitsijänä.

”Puoliväliriihen päätökset saattavat johtaa siihen, että kehystasosta poiketaan myöhemminkin ilman seuraamuksia eikä hallitusohjelmassa sovitusta menotasosta pidetä kiinni. Tämä on riski sille pitkäjänteiselle ja ennakoitavalle päätöksenteon kulttuurille, johon Suomen maine luotettavana ja päätöksentekokykyisenä toimijana perustuu”, VTV:n ylitarkastaja Sini Salmi sanoo.

VTV teki tarkastuksen menokehysten toimivuudesta vuosina 2003–2020, jolloin järjestelmä on ollut käytössä nykymuodossaan. Tarkastuksen rinnalla VTV julkaisi jokakeväisen finanssipolitiikan valvonnan arvionsa. Tarkastusvirasto pitää valtiontalouden kehysjärjestelmää välttämättömänä finanssipoliittisena välineenä. Järjestelmä on toiminut pääosin hyvin, ja siihen sitoutuminen on tärkeää myös jatkossa. Kehysjärjestelmä on hyvä väline priorisoida menopäätöksiä ja suunnitella menojen kohdentamista vaalikauden aikana.

”Valtion budjetin reaaliset menot ovat kasvaneet, mutta suhteessa BKT:hen ne ovat pysyneet melko vakaina. Kehysjärjestelmä vaikuttaa siis rajaavan menojen kasvua, mutta järjestelmän heikkous on, ettei se huomioi menojen ja tulojen suhdetta. Tulojen ja menojen epätasapainosta on seurannut alijäämäisiä budjetteja myös nousukaudella, ja valtion velan suhde BKT:hen on kasvanut 2010-luvulla merkittävästi”, Salmi sanoo.

Julkisen velkasuhteen vakauttaminen tulee varmistaa

Poikkeusvuoden 2020 jälkeen hallitus palautti toukokuussa julkisen talouden suunnitelmaan lakisääteiset tavoitteet, jotka koskevat julkisen talouden kehitystä lähivuosien aikana. Tavoitteet on asetettu väljiksi, mutta ne ovat lainsäädännön mukaisia, sillä Suomi on edelleen EU-säädösten määrittämissä poikkeuksellisissa olosuhteissa.

”Väljien lakisääteisten tavoitteiden vuoksi on entistä tärkeämpää, että hallituksen kestävyystiekartan tavoite julkisen velkasuhteen kasvun taittumisesta toteutuu. On hyödyllistä, että tiekarttaan on lisätty erilaisia skenaarioita velkasuhteesta. Tämä havainnollistaa velkaennusteen epävarmuutta ja politiikkavaihtoehtojen vaikutuksia”, johtava finanssipolitiikan tarkastaja Mika Sainio sanoo.

VTV:n finanssipolitiikan valvontatoiminto painottaa, että finanssipolitiikassa olisi huomioitava talouden suhdannetilanne. Tasaamalla suhdanteita voidaan kerätä hyvinä aikoina taloudellisia puskureita. VTV:n finanssipolitiikan valvonnan tuottama talouden suhdanneindikaattori viittaa talouden vahvaan toipumiseen keväällä 2021. Kuukausittain päivittyvä suhdanneindikaattori ja sen taustalla oleva suhdannetilan lämpökartta löytyvät VTV.fi-sivustolta.

Tutustu julkaisuihin:

Valtiontalouden kehysjärjestelmän toimivuus

Finanssipolitiikan valvonnan arvio, kevät 2021

Lisätietoja kehysjärjestelmää käsittelevästä tarkastuksesta:

Sini Salmi, ylitarkastaja
Puh. 050 574 0191
etunimi.sukunimi@vtv.fi

Lisätietoja finanssipolitiikan valvonnan arviosta:

Mika Sainio, johtava finanssipolitiikan tarkastaja
Puh. 050 598 6768
etunimi.sukunimi@vtv.fi