Kehysriiheen kauppakamarista: Helsingin seudun yritykset tarvitsevat 30 000 uutta työntekijää

”Työllisyystoimista päätettäessä hallituksen on samalla tehtävä päätöksiä Helsingin seudun infrainvestointeihin sitoutumisesta, jotka sujuvoittavat henkilö- ja tavaraliikennettä, luoda edellytykset uuden väestön sijoittumiselle riittävällä asuntotuotannolla ja vastata alueen koulutustarpeisiin sekä tehostaa työperäistä maahanmuuttoa”, Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen painottaa.

Kauppakamari pitää huolestuttavana, että valtio pyrkii pienentämään rahoitusosuuttaan omistamansa liikenneverkon kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Lahtisen mukaan valtio osallistui esimerkiksi Kehäradan rahoitukseen 70 prosentin osuudella, mutta uudessa MAL-sopimuksessa valtio sitoutui valtakunnallisesti tärkeän Espoon kaupunkiradan rahoitukseen vain 50 prosentin osuudella.

”Valtion rahoitusosuutta Helsingin seudun infrainvestoinneista ei saa pienentää, vaan sitä tulee pikemminkin lisätä. Monille tärkeille Helsingin seudun kuntien ja valtion MAL-sopimuksen liikennehankkeille on jo myönnetty rahoitusta, mutta osan toteuttaminen odottaa edelleen valtion sitoutumista. Lisäksi asuntotuotantoa tulee vauhdittaa maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella”, Lahtinen linjaa. 

Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkoja lisättävä ja työssä olevan henkilöstön koulutukseen satsattava

Riittävät satsaukset työelämälähtöiseen ammatilliseen koulutukseen ja korkeakoulujen aloituspaikkoihin ovat välttämättömiä Uudellamaalla.

”Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikat eivät nykyisellään riitä. Aloituspaikkamäärä on kiireellisesti nostettava tasolle, joka vastaa alueen osaajatarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen on kuluvalla hallituskaudella tapahtunut pääasiassa perusasteen päättäneiden nuorten näkökulmasta, vaikka ammatillisen koulutuksen opiskelijoista yli puolet on yli 20-vuotiaita, jo työelämästä kokemusta hankkineita. Nyt erityisesti koronan aiheuttamassa murrostilanteessa on panostettava työssä olevan henkilöstön osaamisen kehittämiseen”, Lahtinen korostaa. 

Työperäiseen maahanmuuttoon vauhtia

Työ- ja osaamisperäiseen maahanmuuttoon ja sujuviin asettautumispalveluihin on tehtävä satsauksia. Kauppakamari ehdottaa, että International House Helsinki-palvelu (IHH) tulisi muodostaa pysyväksi palveluksi ja kokeilualustaksi uusille toimintatavoille, joilla tehostetaan työperäistä maahanmuuttoa sekä kehitetään työllisyyteen ja koulutukseen nopeasti johtavia asettautumispalveluja. IHH:n kautta viranomaiset tarjoavat yhden luukun periaatteella alkuvaiheen asettautumispalveluja. Maahanmuuttajat voivat kerralla hoitaa esimerkiksi verotukseen, sosiaaliturvaan, kotikuntaan ja työnhakuun liittyvät asiat. Lisäksi IHH palvelee yrityksiä ja työnantajia ulkomaiseen työvoimaan ja sen rekrytointiin liittyvissä kysymyksissä. Palvelussa asioi vuosittain noin 50 000 asiakasta.

”Osana Talent Boost -ohjelmaa tulisi käynnistää kehittämishanke, jonka tavoitteena on luoda keinot, joilla IHH:n kautta asioivan noin 50 000 henkilöasiakkaan ja heidän perheenjäsenensä osaaminen saadaan mahdollisimman nopeasti yritysten ja työelämän käyttöön”, Lahtinen linjaa.

Tavoitteena tulee olla valtakunnallinen palvelumalli, joka lisäisi työvoiman tarjontaa ja parantaisi Suomen houkuttelevuutta osaavan työvoiman kohdemaana. IHH-palvelun on mahdollista olla tehokas työkalu, jolla saavutetaan Kestävän kasvun ohjelman työllisyyteen ja osaamiseen liittyviä tavoitteita. Palvelun kautta voidaan helpottaa yritysten työvoimapulaa, nopeuttaa työperäisen maahanmuuton lupaprosesseja ja kehittää viranomaisten poikkihallinnollista yhteistyötä uudella tavalla.

Työterveyshuolto aidosti mukaan rokottamaan työssä olevaa henkilöstöä pahimmilla pandemia-alueilla

Pandemiakriisin ratkomisessa rokotukset ovat tehokkain keino ehkäistä terveyden ja talouden vaurioita. Kauppakamari korostaa, että koronapandemia ei ole vain terveyskysymys vaan siitä aiheutuu mittavia taloudellisia ja inhimillisiä vaikeuksia suomalaisille.

”Ripeästi toteutettavat rokotukset tukevat yhteiskunnan siirtymistä pois rajoituksista. Rokotuksiin tarvitaan nyt mukaan työterveyshuoltoa, jos toiveissa on avata yhteiskuntaa rajoituksista ja estää koronan aiheuttamat uudet lomautukset tai työpaikkojen menetykset”, Lahtinen korostaa.

Helsingin seudulla asuu 28 prosenttia Suomen väestöstä, sijaitsee 32 prosenttia maan työpaikoista ja tuotetaan 37 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Helsingin seutu on maan suurin ja kansainvälisin yritystoiminnan keskittymä. Seudun yritystoiminta on erikoistunut informaatioaloihin, tukkukauppaan, logistiikkaan sekä liike-elämän ja rahoituksen palveluihin.