Kelirikkokausi lähestyy Keski- ja Itä-Suomessa (Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)
Kelirikolla tarkoitetaan tien pinnan tai tierakenteen pehmenemisen aiheuttamaa kulkukelpoisuuden merkittävää vaikeutumista tai estymistä. Tien pinta tai rakenne voi pehmentyä keväällä roudan sulamisen yhteydessä tai rakenteiden vettyessä märkänä myöhäissyksynä tai lämpimänä alkutalvena. Rakenne voi pehmentyä ja kantavuus heikentyä joko tien pinnalta tai myös syvemmältä. Sorateillä voi siten esiintyä erityyppistä kelirikkoa, kuten pinta- ja runkokelirikkoa.
– Kevään kelirikkoennuste on laadittu syksyn ja talven sääolosuhteiden perusteella. Syksyn vesisateiden jäljiltä teiden rungot jäivät märiksi ja talven runsaiden lumisateiden sulamisvesien yhteisvaikutuksesta sorateiden pintakerrokset voivat todennäköisesti pehmetä nopeastikin. Siksi sorateillä kannattaa varautua pintakelirikkoon sekä painorajoituksiin, yksikön päällikkö Vesa Partanen ELY-keskuksesta varoittaa.
Kevään säällä on aina suuri merkitys kelirikon esiintymiselle ja sille, kuinka vaikea siitä muodostuu. Mikäli säät ovat roudan sulamisaikana pilviset ja sateiset, sulaa routa nopeasti, jolloin varsinkin tien pintakerrokset voivat liejuuntua pahastikin. Tierungot eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin. Tuulinen, kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset puolestaan pitävät kelirikkoa kurissa.
– Kelirikon vakavuutta pyritään lieventämään ja sen kestoa lyhentämään nyt käynnissä olevilla aurausvallien madaltamisilla, sohjo-ojien teoilla sekä polanteen poistoilla, jatkaa Partanen.
Painorajoituksia on yleensä eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa
Valtion ylläpitämiä sorateitä Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala) on yhteensä noin 7 350 km ja Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella noin 2 430 km.
– Viime keväänä kelirikko muodostui hiukan keskimääräistä pahemmaksi lukuun ottamatta Etelä-Savoa, jossa se oli normaali. Alueen tiestölle jouduttiin asettamaan painorajoituksia yhteensä noin 630 km. Painorajoitettuja teitä oli Keski-Suomen alueella noin 150 km, Etelä-Savossa noin 30 km, Pohjois-Savossa noin 200 km ja Pohjois-Karjalassa noin 250 km, toteaa Partanen.
Liikenteen rajoittaminen kelirikkoisilla teillä
Kelirikkoisten teiden liikenteen rajoittamisen tarkoituksena on estää teiden vaurioituminen raskaan liikenteen vaikutuksesta ja turvata elintärkeiksi katsottavat kuljetukset ainakin minimitasolla. Tiet tulisi saada pidettyä sellaisessa kunnossa, että jokaiseen talouteen voidaan kulkea vähintään henkilöautolla.
– Jos kelirikkotilanne kehittyy sellaiseksi, että tien vaurioituminen on odotettavissa, liikennettä ryhdytään rajoittamaan asettamalla tielle suurinta sallittua ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän painoa osoittavat merkit. Yleisimmin käytetty painorajoitus on 12 tonnia, mutta ne eivät koske elintärkeitä kuljetuksia, kertoo kunnossapitovastaava Marja Bäck ELY-keskuksesta.
Miten painorajoituksista päätetään?
ELY-keskus tekee päätökset ottamalla huomioon paikalliset olosuhteet ja maanteiden hoidosta vastaavan urakoitsijan esitykset. Myös muille kuin kelirikon uhanalaisille teille voidaan tarvittaessa asentaa painorajoitus, esimerkiksi maa-aines- ja puutavarakuljetusten tai poikkeuksellisen vaikean kevään sään vuoksi. Rajoituksista voidaan myös luopua kokonaan, jos kevään sää on suotuisa eli vähäsateinen, tuulinen ja aurinkoinen.
Painorajoitukset pyritään asettamaan mahdollisimman lyhyeksi aikaa. Rajoitukset poistetaan, kun roudan sulaminen on edennyt tarpeeksi syvälle ja tie on saavuttanut riittävän kantavuuden.
– ELY-keskus toivoo, että kelirikolle altteilla maanteillä tiedossa olevia raskaita kuljetuksia ajoitettaisiin ennen varsinaisen kelirikon alkamista ja hyödynnettäisiin yöpakkasia. Usein tämä tarkoittaa aikaista aamua, jolloin teiden kantavuus on suurimmillaan, toteaa Bäck.
Lisää aiheesta:
Liikenteen palautteet: palautevayla.fi, p. 029 5020 600
Painorajoitusten tilanne
Lisätietoa teiden kelirikosta ja painorajoituksista
Painorajoituksista saa lisäksi tietoa puhelimitse Tienkäyttäjän linjalta 0200–2100 ja ELY-keskuksen aluevastaavilta (Liikenteen asiakaspalvelu, 0295 020 600).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
ELY-keskus
Kunnossapitovastaava Marja Bäck, p. 0295 026 703
Yksikön päällikkö Vesa Partanen, p. 0295 026 750
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Nya undantagslov har beviljats för att fördriva vitkindade gäss från åkrar17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote
NTM-centralen i Egentliga Finland har föregående vecka beviljat 15 undantagslov för att fördriva vitkindade gäss från åkrar i syfte att förhindra allvarliga skador på gröda. Undantagsloven omfattar 54 gårdar, vilka befinner sig främst i Norra Karelen. Enligt undantagsloven får vitkindande gäss får fördrivas med oskadliggörande metoder. Under vårflytten är det förbjudet att använda högljudda fördrivningsmetoder så som smällpatroner för att trygga häckningsfreden.
Valkoposkihanhien pelloilta karkottamiseen on myönnetty uusia poikkeuslupia17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on viime viikolla myöntänyt 15 poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkottamiseen pelloilta vakavien viljelyvahinkojen estämiseksi. Luvat koskevat 54 tilaa, jotka sijaitsevat pääosin Pohjois-Karjalassa. Poikkeusluvilla valkoposkihanhia saa karkottaa niitä vahingoittamattomilla menetelmillä. Kevätmuuttokaudella kovaäänisten karkotuskeinojen kuten paukkupatruunoiden käyttö on kielletty lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.
Maaperän puhdistamisen ilmastovaikutuksia voidaan vähentää – nyt kattava tietopaketti julki16.4.2024 08:21:00 EEST | Tiedote
Nyt on julkaistu laaja tietopaketti siitä, miten maaperän puhdistusmenetelmien ilmastovaikutuksia on mahdollista pienentää. Kyse on kehityshankkeesta, joka toteutettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ja FCG Finnish Consulting Group Oy:n yhteistyönä osana Maaperä kuntoon -ohjelmaa.
Genomförandet av Skärgårdshavsprogrammet påskyndas i pilotområden16.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Avrinningsområdena till Aura å och Pemar å samt Kimitoön med omgivande havsområden har valts som pilotområden för Skärgårdshavsprogrammet. Syftet med Skärgårdshavsprogrammet är att minska näringsbelastningen på Skärgårdshavet och få bort jordbruket i Skärgårdshavets avrinningsområde från listan över de värsta belastningskällorna för Östersjön, som upprätthålls av kommissionen för skydd av Östersjöns marina miljö.
Saaristomeri-ohjelman toteutusta vauhditetaan pilottialueilla16.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Saaristomeri-ohjelman pilottialueiksi on valittu Aurajoen ja Paimionjoen valuma-alueet sekä Kemiönsaari ja ympäröivät merialueet. Saaristomeri-ohjelman tavoitteena on vähentää ravinnekuormaa Saaristomereen ja poistaa Saaristomeren valuma-alueen maatalous Itämeren suurten kuormittajien listalta, jota Itämeren suojelukomissio ylläpitää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme