Kemianteollisuus ry

Kemianteollisuus: Tohtoreiden määrän jyrkkä lisääminen ei ole ihmelääke – TKI-työryhmän esitys on tuntuvasti ylimitoitettu

Jaa
Tohtoreiden määrän jyrkkä lisääminen ei ole ihmelääke, jolla Suomen osaaja-, tuottavuus- ja innovaatio-ongelmia tulisi ratkoa. Kemianteollisuus on huolissaan parlamentaarisen TKI-työryhmä maaliskuussa jättämän loppuraportin esityksestä, jonka mukaan tohtoriksi koulutettavien määrää tulisi nostaa peräti 2 000:lla vuodessa. Se on selkeästi ylimitoitettu tavoite. Kokonaisuudessaan Kemianteollisuus pitää TKI-työryhmän tavoitteita onnistuneina.

Parlamentaarisen TKI-työryhmän kiitelty työ huipentui maaliskuun alussa, kun se jätti loppuraporttinsa. Kemianteollisuus pitää hyvänä, että raportissa on muun muassa asetettu tavoitteeksi TKI-investointien nostaminen 4:ään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite vaatii mittavia lisäyksiä sekä julkisen puolen että yritysten TKI-panostuksiin. Yrityksille tarkoitettu TKI-verokannustin vivuttaa myös osaltaan yritysten lisäpanostuksia. TKI-investointeihin satsaaminen mahdollistaa yritysten uudistumisen ja kasvun, mikä tuo lisää hyvinvointia yhteiskuntaan. Myös loppuraportissa esiin nostetut muutosehdotukset tutkimus- ja innovaationeuvoston toimintaan ovat tervetulleita uudistuksia.

Hyvien esitysten lisäksi parlamentaarisen TKI-työryhmän loppuraportissa esitetään, että TKI:n parissa työskentelevien tohtorien määrää tulisi lisätä vuosittain peräti 2 000:lla. Tavoite on hurja, sillä viime vuosina työikäisten tohtorien määrä on kasvanut Suomessa vain noin 500:lla henkilöllä per vuosi.

– TKI-työryhmän esityksen hyvänä tavoitteena on nostaa suomalaisen huippuosaamisen tasoa. Tavoitteesta Kemianteollisuus on samaa mieltä, mutta tässä kyseisessä esityksessä on painotettu vääriä keinoja, sanoo Kemianteollisuus ry:n asiantuntija Alexandra Peth.

TKI-toiminnan merkitys on kemianteollisuudessa huomattava, ja ala on yksi eniten tohtoreita työllistävistä toimialoista. Tästä huolimatta TKI-työryhmän tavoitteiden mukainen menolisäys vaatisi kemianteollisuudessa vain 40 tohtorin vuosittaisen lisäyksen. Koko yksityisellä sektorilla vastaava lisäys olisi vajaat kolmesataa väitellyttä vuodessa.

Tällä hetkellä yksityinen sektori työllistää TKI-toiminnoissaan noin 3 600 tohtoria.

Mikäli tohtoreita koulutettaisiin huomattavasti lisää, ja yksityinen sektori ei innostu työllistämään heitä nykyistä huomattavasti enemmän, työllistettyjen tohtorien määrä tullee kasvamaan yliopistoissa ja julkisella sektorilla, jossa nykyiselläänkin TKI-töitä tekevien tohtorien ylivoimainen enemmistö (80 prosenttia) työskentelee.

Kemianteollisuus ry:n tuoreen kyselyn mukaan alan yrityksissä tohtorien tarve ei ole kasvamassa merkittävästi. Vastauksista käy ilmi, että TKI-puolen töihin yritykset tarvitsevat monipuolisesti niin ammattikoulu-, korkeakoulu- kuin tohtoriosaajiakin. Kysyttäessä TKI-henkilöstön muutoksista lähivuosina 53 prosenttia vastanneista arvioi tohtorikoulutettavien tarpeen kasvavan, 81 prosenttia arvioi korkeakoulutettujen tarpeen kasvavan ja 20 prosenttia ammattikoulutettujen tarpeen kasvavan.

– Vastauksista kävi ilmi, että useassa yrityksessä tohtoreiden määrän arvioidaan kasvavan hiukan tai pysyvän samana, mutta ei moninkertaistuvan.

– Korkeimman koulutustason aloituspaikkojen rajun nostamisen sijaan pitäisi miettiä, miten osaamistasoa saadaan ylös ja huippututkimusta entistä laadukkaammaksi. Suomessa tarvitaan osaamistason nostoa kaikilla asteilla, ei merkittävää määrällistä koulutuspaikkojen nostamista.

Pelkona on, että mikäli tohtorinkoulutettavien määrää nostetaan rajusti, muuhun koulutukseen käytettäviä resursseja puolestaan heikennettäisiin. Näin ei saisi missään nimessä käydä.

Kemianteollisuus ry:n teettämässä kyselyssä olivat edustettuna kaikenkokoiset yritykset sekä eri kemian toimialat. Yrityskoolla painotettuna vastaajista 66 prosenttia arvioi, että seuraavan kolmen vuoden aikana niiden TKI-panostukset tulevat kasvamaan merkittävästi tai jonkin verran, 33 prosenttia arvioi panostusten pysyvän samalla tasolla ja prosentti arvioi panostusten supistuvan.

Parlamentaarisen TKI-työryhmän suunnitelman ytimessä on julkisen TKI-rahoituksen vipuvaikutus, jossa valtio maksaa yhden kolmasosan ja yritykset kaksi kolmasosaa 4 prosenttia bkt:sta -tavoitteesta. Vipuvaikutuksen toteutumisen kannalta on tärkeää, että TKI-lisärahoitus kanavoidaan yritysvetoisesti siten, että vipuvaikutus toteutuu. Vipuvaikutusta ei synny, jos yritykset eivät ole mukana niissä kohteissa, joihin rahoitus ohjataan. Kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 80 prosenttia jättäisi TKI-investoinnit osin toteuttamatta ilman julkista TKI-rahoitusta.

– Yritykset vastaavat noin kahdesta kolmasosasta Suomessa tehtävistä T&K-investoinneista. Julkisella rahoituksella voidaan jakaa riskiä ja tukea yritysten kykyä muuttaa T&K-toiminta liiketoiminnaksi ja arvonlisäksi. Kestävä kasvu lähtee yrityksistä, ja ne myös rahoittavat Suomen hyvinvoinnin. Vaikuttavuuden varmistamiseksi vähintään puolet, ja mielellään enemmänkin, rahoituslisäyksestä tuleekin kohdentaa yrityksille, sanoo Peth.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kemianteollisuus ry
Kemianteollisuus ry
Eteläranta 10 / PL 4
00131 Helsinki

https://www.kemianteollisuus.fi

Twitter: @Kemianteollisuu
Linkedin: http://linkd.in/1g4vUbs
Tilaa uutiskirje: http://bit.ly/1Mk0cTq

Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa. Kemianteollisuus ry:llä on lähes 400 jäsenyritystä sekä 14 jäsen- ja yhteistyöyhdistystä.

Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta työllistämme lähes 100 000 suomalaista ja investoimme Suomeen vuositasolla reilut miljardi euroa.

Miten ruoka, luonnonvarat ja energia saadaan riittämään maailman kasvavalle väestölle? Puhdas vesi, uusiutuvat polttoaineet ja lääkkeet ovat kemiaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kemianteollisuus ry

Kemianteollisuuden vastuullisuusohjelman tulokset 2022 – hyvää kehitystä etenkin ilmasto- ja hiilineutraalisuustavoitteissa ja työturvallisuudessa30.5.2023 10:02:47 EEST | Tiedote

Kemianteollisuuden Responsible Care -vastuullisuusohjelman vuoden 2022 tulokset on julkaistu. Tuloksissa näkyvät etenkin ilmastotavoitteiden eteneminen käytetyn energian ja käytettyjen raaka-aineiden osalta, työturvallisuuden kehittyminen hyvään suuntaan ja kemianteollisuuden alati etenevä tavoite olla luontopositiivinen ja hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Responsible Care-ohjelman painopisteet on päivitetty vuonna 2022, jolloin ohjelma täytti Suomessa 30 vuotta.

Teollisuus ilmaisee tukensa Vamialle sen hakiessa uudelleen englanninkielistä järjestämislupaa sähköautomaatioalalle25.5.2023 12:55:37 EEST | Tiedote

Vaasan ammattiopisto Vamia haki alkuvuodesta järjestämislupaa sähköautomaatioalan perustutkinnolle englannin kielellä. Hakemukselle ilmaisivat tuolloin tukensa useat Vaasassa toimivat kansainväliset yritykset sekä esimerkiksi Kemianteollisuus ry ja Akkuteollisuus ry. Sähköautomaatioala on myös Vaasaan tulevien akkuteollisuuden investointien kannalta erittäin merkityksellinen. Yllätys oli suuri, kun opetus- ja kulttuuriministeriö OKM ei myöntänyt järjestämislupaa englanninkieliselle koulutukselle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme