Kenet Suomi ottaa mukaan ja mihin, jos ei kuntia sote-uudistuksen valmisteluun?
4.12.2019 11:27:58 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kertoi pettymyksestään sote-uudistuksen hyvin poikkeukselliseen valmisteluun Sote-tulevaisuuspäivässä.
- Näin suljettua valmistelu ei ole ollut 30 vuoteen. Kunnat ovat siitä lähes täydellisesti ulkona. Pettymystä lisää se, että kuntien taloustilanne on historiallisen surkea. Sen luulisi tekevän kuntien kuulemisesta entistä tärkeämpää.
- Tällaisella suljettujen ovien valmistelulla lopputulosta on vaikea arvailla.
Hallitusohjelman mukaan ”Onnistunut rakenteiden uudistaminen edellyttää vuoropuhelun ja luottamuksellisen ilmapiirin vahvistamista valtiollisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden välillä”.
- Jos paikallisilla toimijoilla viittaavat kuntiin, valmistelu on vastoin hallitusohjelman kirjausta, mikä on kuntien tehtävät huomioiden laillisuuden rajoilla.
Karhunen muistuttaa, että sekä kunnat että valtio tarvitsevat sote-uudistuksen. Kuntien huonon taloustilanteen lisäksi kunnilla ja valtiolla on muitakin yhteisiä haasteita: ikärakenteen muutos ja väestökehitys, peruspalveluiden riittämätön resursointi ja erikoissairaanhoidon kustannukset.
- Ihmisten hyvinvointi rakentuu kunnissa, joissa hyvinvointia heikentäviin asioihin voidaan parhaiten tarttua ennen kuin on liian myöhäistä. Tässä on onnistuttava, että Suomi saa ratkaistua väestömuutoksen ja julkisen talouden haasteet.
- Maakunnille ja kunnille täytyy antaa mahdollisuus sopia keskenään työnjaosta. Jos maakunnista tulee itsehallinnollisia toimijoita, niiden pitää saada arvioida paras tapa järjestää palvelut ja sopia järjestämisvastuun siirrosta kunnille. Tämä olisi mahdollista toteuttaa EU:n kilpailu- ja sisämarkkinasäännösten estämättä ja uudistuksen etenemistä vaarantamatta.
Karhunen toivoo, että nyt ei toisteta aiempien sote-uudistusyritysten virheitä.
- Ei pide hirttäytyä tehtyjen linjausten muotoseikkoihin, mikä kaventaisi turhaan valmistelun liikkumavaraa. Jos kuntien roolin selvittäminen tuottajana vaatii selvitystä, se on tehtävä nyt.
- Kuntien roolia puntaroidessa mielessä tulisi pitää asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä, jossa töitä riittää kunnille ja maakunnille.
Kuntaliitto kantaa oman kortensa kekoon käynnistämällä yhteisiin ja yhdyspintatehtäviin keskittyvän integraatioselvityksen, jossa myös tätä asiaa tarkastellaan.
Lisätietoja:
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, puh +358 50380 5907
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miia Välikorpiviestintäpäällikkö
Puh:0400417974miia.valikorpi(a)kuntaliitto.fiTietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunernas skuldsättning hotar öka – förbättrad produktivitet en del av anpassningen30.3.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Publiceras måndagen den 30 mars kl. 02.00 Kommunernas ekonomiska läge ser för närvarande ganska ljust ut. Om 12 månader uppskattas läget dock bli sämre. Också kommunernas skuldsättning hotar att öka. De flesta kommuner anser att kommunens ekonomi behöver anpassas betydligt eller åtminstone måttligt. På längre sikt är kommunerna beredda att vidta anpassningsåtgärder genom att förbättra sin produktivitet. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets ekonomibarometer våren 2026.
Kuntien velkaantuminen uhkaa kiihtyä – tuottavuuden parantaminen osaksi kuntien omia sopeutustoimia30.3.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometri, julkaisuvapaa ma 30.3.2026 klo 02.00. Kuntien talouden tila näyttäytyy tällä hetkellä melko valoisana. Näkymät kuitenkin heikkenevät arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Myös kuntien velkaantuminen uhkaa nousta. Valtaosa kunnista tunnistaakin taloudessaan huomattavan tai kohtalaisen sopeutustarpeen. Pidemmällä aikavälillä kuntakenttä on valmis toteuttamaan sopeutustoimia tuottavuuttaan parantamalla. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometristä.
Joensuu stad utsedd till Bästa infrastrukturbeställare 202527.3.2026 13:00:00 EET | Pressmeddelande
Kommunförbundet och INFRA rf har beviljat Joensuu stad utmärkelsen Bästa infrastrukturbeställare 2025. Joensuu är en öppen och utvecklingsvänlig beställare av infrastruktur, som har ett nära samarbete med regionens företag och utbildningsorganisationer. Staden använder sig av en regelbunden marknadsdialog samt främjar digitalisering och utsläppssnåla metoder för genomförande.
Joensuun kaupunki on vuoden 2025 paras infratilaaja27.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Kuntaliitto ja INFRA ry ovat myöntäneet Joensuun kaupungille vuoden 2025 Paras infratilaaja -tunnustuksen. Joensuu on avoin ja kehitysmyönteinen infratilaaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä alueen yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kaupunki hyödyntää säännöllistä markkinavuoropuhelua, edistää digitalisaatiota ja edistää vähäpäästöisiä toteutusmenetelmiä.
Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme