Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kenet Suomi ottaa mukaan ja mihin, jos ei kuntia sote-uudistuksen valmisteluun?

4.12.2019 11:27:58 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Kunnat eivät ole päässeet aidosti mukaan sote-uudistuksen valmisteluun. Kuntaliiton toimitusjohtaja hämmästelee STM:n käsitystä avoimesta valmistelusta ja kysyy: Mihin lopputulokseen tämänkaltaisella valmistelulla kuvitellaan päästävän?

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kertoi pettymyksestään sote-uudistuksen hyvin poikkeukselliseen valmisteluun Sote-tulevaisuuspäivässä.

- Näin suljettua valmistelu ei ole ollut 30 vuoteen. Kunnat ovat siitä lähes täydellisesti ulkona. Pettymystä lisää se, että kuntien taloustilanne on historiallisen surkea. Sen luulisi tekevän kuntien kuulemisesta entistä tärkeämpää. 

- Tällaisella suljettujen ovien valmistelulla lopputulosta on vaikea arvailla.

Hallitusohjelman mukaan ”Onnistunut rakenteiden uudistaminen edellyttää vuoropuhelun ja luottamuksellisen ilmapiirin vahvistamista valtiollisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden välillä”.

- Jos paikallisilla toimijoilla viittaavat kuntiin, valmistelu on vastoin hallitusohjelman kirjausta, mikä on kuntien tehtävät huomioiden laillisuuden rajoilla.

Karhunen muistuttaa, että sekä kunnat että valtio tarvitsevat sote-uudistuksen. Kuntien huonon taloustilanteen lisäksi kunnilla ja valtiolla on muitakin yhteisiä haasteita: ikärakenteen muutos ja väestökehitys, peruspalveluiden riittämätön resursointi ja erikoissairaanhoidon kustannukset.

- Ihmisten hyvinvointi rakentuu kunnissa, joissa hyvinvointia heikentäviin asioihin voidaan parhaiten tarttua ennen kuin on liian myöhäistä. Tässä on onnistuttava, että Suomi saa ratkaistua väestömuutoksen ja julkisen talouden haasteet.

- Maakunnille ja kunnille täytyy antaa mahdollisuus sopia keskenään työnjaosta. Jos maakunnista tulee itsehallinnollisia toimijoita, niiden pitää saada arvioida paras tapa järjestää palvelut ja sopia järjestämisvastuun siirrosta kunnille. Tämä olisi mahdollista toteuttaa EU:n kilpailu- ja sisämarkkinasäännösten estämättä ja uudistuksen etenemistä vaarantamatta.

Karhunen toivoo, että nyt ei toisteta aiempien sote-uudistusyritysten virheitä.

- Ei pide hirttäytyä tehtyjen linjausten muotoseikkoihin, mikä kaventaisi turhaan valmistelun liikkumavaraa. Jos kuntien roolin selvittäminen tuottajana vaatii selvitystä, se on tehtävä nyt.

- Kuntien roolia puntaroidessa mielessä tulisi pitää asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä, jossa töitä riittää kunnille ja maakunnille.

Kuntaliitto kantaa oman kortensa kekoon käynnistämällä yhteisiin ja yhdyspintatehtäviin keskittyvän integraatioselvityksen, jossa myös tätä asiaa tarkastellaan.

Lisätietoja:
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, puh +358 50380 5907

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande

Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye