Kenet Suomi ottaa mukaan ja mihin, jos ei kuntia sote-uudistuksen valmisteluun?
4.12.2019 11:27:58 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kertoi pettymyksestään sote-uudistuksen hyvin poikkeukselliseen valmisteluun Sote-tulevaisuuspäivässä.
- Näin suljettua valmistelu ei ole ollut 30 vuoteen. Kunnat ovat siitä lähes täydellisesti ulkona. Pettymystä lisää se, että kuntien taloustilanne on historiallisen surkea. Sen luulisi tekevän kuntien kuulemisesta entistä tärkeämpää.
- Tällaisella suljettujen ovien valmistelulla lopputulosta on vaikea arvailla.
Hallitusohjelman mukaan ”Onnistunut rakenteiden uudistaminen edellyttää vuoropuhelun ja luottamuksellisen ilmapiirin vahvistamista valtiollisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden välillä”.
- Jos paikallisilla toimijoilla viittaavat kuntiin, valmistelu on vastoin hallitusohjelman kirjausta, mikä on kuntien tehtävät huomioiden laillisuuden rajoilla.
Karhunen muistuttaa, että sekä kunnat että valtio tarvitsevat sote-uudistuksen. Kuntien huonon taloustilanteen lisäksi kunnilla ja valtiolla on muitakin yhteisiä haasteita: ikärakenteen muutos ja väestökehitys, peruspalveluiden riittämätön resursointi ja erikoissairaanhoidon kustannukset.
- Ihmisten hyvinvointi rakentuu kunnissa, joissa hyvinvointia heikentäviin asioihin voidaan parhaiten tarttua ennen kuin on liian myöhäistä. Tässä on onnistuttava, että Suomi saa ratkaistua väestömuutoksen ja julkisen talouden haasteet.
- Maakunnille ja kunnille täytyy antaa mahdollisuus sopia keskenään työnjaosta. Jos maakunnista tulee itsehallinnollisia toimijoita, niiden pitää saada arvioida paras tapa järjestää palvelut ja sopia järjestämisvastuun siirrosta kunnille. Tämä olisi mahdollista toteuttaa EU:n kilpailu- ja sisämarkkinasäännösten estämättä ja uudistuksen etenemistä vaarantamatta.
Karhunen toivoo, että nyt ei toisteta aiempien sote-uudistusyritysten virheitä.
- Ei pide hirttäytyä tehtyjen linjausten muotoseikkoihin, mikä kaventaisi turhaan valmistelun liikkumavaraa. Jos kuntien roolin selvittäminen tuottajana vaatii selvitystä, se on tehtävä nyt.
- Kuntien roolia puntaroidessa mielessä tulisi pitää asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä, jossa töitä riittää kunnille ja maakunnille.
Kuntaliitto kantaa oman kortensa kekoon käynnistämällä yhteisiin ja yhdyspintatehtäviin keskittyvän integraatioselvityksen, jossa myös tätä asiaa tarkastellaan.
Lisätietoja:
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, puh +358 50380 5907
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miia Välikorpiviestintäpäällikkö
Puh:0400417974miia.valikorpi(a)kuntaliitto.fiTietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet: En kommunreform kräver flera djärva lösningar15.9.2026 15:15:40 EEST | Pressmeddelande
Finland måste på ett kontrollerat sätt förändra kommunerna genom djärva och snabba åtgärder, annars kommer befolkningsförändringen att tvinga fram en okontrollerad förändringsprocess med en kommun och en tjänst i taget. Kommunförbundet har publicerat ett nytt diskussionsunderlag där tre alternativa lösningar bedöms: ökat samarbete, differentiering av uppgifter och ändringar i kommunstrukturen. Slutsatsen är klar: den nuvarande situationen är inte hållbar, men ingen enskild lösning är heller tillräcklig.
Kuntaliitto: Kuntien uudistamiseen tarvitaan nippu rohkeita ratkaisuja15.9.2026 15:02:26 EEST | Tiedote
Suomen on uudistettava kuntia hallitusti, rohkeasti ja nopeasti, sillä muuten väestönmurros pakottaa muutokseen hallitsemattomasti kunta ja palvelu kerrallaan. Kuntaliitto julkaisi uuden keskustelualoitteen, jossa arvioidaan kolmea ratkaisusuuntaa, yhteistyön lisäämistä, tehtävien eriyttämistä ja kuntarakenteen muutoksia. Johtopäätös on selvä: nykytila ei ole kestävä, mutta myöskään mikään yksittäinen ratkaisu ei yksin riitä.
Kommunförbundets ekonomibarometer: Det samhällsekonomiska uppsvinget syns ännu inte i uppskattningarna för kommunekonomin15.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunernas ekonomiska nuläge ter sig rätt stabilt, enligt ekonomidirektörernas senaste bedömningar. På 12 månaders sikt ser utsikterna dock en aning sämre ut. Hela 40 procent av kommunernas ekonomidirektörer anser att det finns ett tryck på att höja skattesatsen. Dessutom anser de flesta att det finns ett måttligt eller stort behov av anpassningsåtgärder även i framtiden. Enligt ekonomidirektörerna kommer det ekonomiska spelrummet att minska i kommuner av alla storlekar under de kommande 10 åren. Det framgår av enkäten Ekonomibarometern, som Kommunförbundet genomfört i höst.
Kuntaliiton Talousbarometri: Kansantalouden piristyminen ei näy vielä kuntien talousjohdon odotuksissa15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Kuntien talouden nykytila näyttäytyy talousjohtajien tuoreiden arvioiden mukaan melko vakaalta. Näkymät kuitenkin heikkenevät hieman arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista. Lisäksi valtaosa talousjohtajista näkee kohtalaista tai huomattavaa tarvetta sopeutustoimille myös tulevaisuudessa. Talousjohtajien näkemysten mukaan taloudellinen liikkumavara pienenee seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikenkokoisissa kunnissa. Tiedot selviävät Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.
Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme