Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kenet Suomi ottaa mukaan ja mihin, jos ei kuntia sote-uudistuksen valmisteluun?

4.12.2019 11:27:58 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Kunnat eivät ole päässeet aidosti mukaan sote-uudistuksen valmisteluun. Kuntaliiton toimitusjohtaja hämmästelee STM:n käsitystä avoimesta valmistelusta ja kysyy: Mihin lopputulokseen tämänkaltaisella valmistelulla kuvitellaan päästävän?

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kertoi pettymyksestään sote-uudistuksen hyvin poikkeukselliseen valmisteluun Sote-tulevaisuuspäivässä.

- Näin suljettua valmistelu ei ole ollut 30 vuoteen. Kunnat ovat siitä lähes täydellisesti ulkona. Pettymystä lisää se, että kuntien taloustilanne on historiallisen surkea. Sen luulisi tekevän kuntien kuulemisesta entistä tärkeämpää. 

- Tällaisella suljettujen ovien valmistelulla lopputulosta on vaikea arvailla.

Hallitusohjelman mukaan ”Onnistunut rakenteiden uudistaminen edellyttää vuoropuhelun ja luottamuksellisen ilmapiirin vahvistamista valtiollisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden välillä”.

- Jos paikallisilla toimijoilla viittaavat kuntiin, valmistelu on vastoin hallitusohjelman kirjausta, mikä on kuntien tehtävät huomioiden laillisuuden rajoilla.

Karhunen muistuttaa, että sekä kunnat että valtio tarvitsevat sote-uudistuksen. Kuntien huonon taloustilanteen lisäksi kunnilla ja valtiolla on muitakin yhteisiä haasteita: ikärakenteen muutos ja väestökehitys, peruspalveluiden riittämätön resursointi ja erikoissairaanhoidon kustannukset.

- Ihmisten hyvinvointi rakentuu kunnissa, joissa hyvinvointia heikentäviin asioihin voidaan parhaiten tarttua ennen kuin on liian myöhäistä. Tässä on onnistuttava, että Suomi saa ratkaistua väestömuutoksen ja julkisen talouden haasteet.

- Maakunnille ja kunnille täytyy antaa mahdollisuus sopia keskenään työnjaosta. Jos maakunnista tulee itsehallinnollisia toimijoita, niiden pitää saada arvioida paras tapa järjestää palvelut ja sopia järjestämisvastuun siirrosta kunnille. Tämä olisi mahdollista toteuttaa EU:n kilpailu- ja sisämarkkinasäännösten estämättä ja uudistuksen etenemistä vaarantamatta.

Karhunen toivoo, että nyt ei toisteta aiempien sote-uudistusyritysten virheitä.

- Ei pide hirttäytyä tehtyjen linjausten muotoseikkoihin, mikä kaventaisi turhaan valmistelun liikkumavaraa. Jos kuntien roolin selvittäminen tuottajana vaatii selvitystä, se on tehtävä nyt.

- Kuntien roolia puntaroidessa mielessä tulisi pitää asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä, jossa töitä riittää kunnille ja maakunnille.

Kuntaliitto kantaa oman kortensa kekoon käynnistämällä yhteisiin ja yhdyspintatehtäviin keskittyvän integraatioselvityksen, jossa myös tätä asiaa tarkastellaan.

Lisätietoja:
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, puh +358 50380 5907

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Så har den finländska grundskolan förändrats på tio år – enhetsskolorna blir fler och skolorna större13.8.2026 01:00:00 EEST | Pressmeddelande

I år börjar cirka 49 000 barn i första klass i grundskolor av olika storlek och på olika avstånd. Enligt en översikt som Kommunförbundet sammanställt utifrån Statistikcentralens skolstatistik har antalet kommunala grundskolor minskat med 471 under åren 2015-2025, men trots många förändringar har kommunerna fortfarande ett omfattande nätverk av närskolor. Samtidigt har det blivit vanligare med enhetsskolor, och skolornas genomsnittliga storlek har ökat. Varje kommun på fastlandet har fortfarande minst en grundskola. ”Många skolbänkar har blivit tomma på kort tid, då årskullen har krympt till mindre än 50 000 elever”, konstaterar Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet

Näin suomalainen peruskoulu on muuttunut kymmenessä vuodessa – yhtenäiskoulut yleistyvät ja koulujen koko kasvaa13.8.2026 01:00:00 EEST | Tiedote

Noin 49 000 lasta aloittaa tänä vuonna koulutiensä hyvin erilaisissa peruskouluissa. Suomessa on 268 alle 50 oppilaan koulua ja 20 yli tuhannen oppilaan koulua. Kuntaliiton katsauksen mukaan kunnallisten peruskoulujen määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 470 koululla, samalla kun yhtenäiskoulut ovat yleistyneet ja koulujen keskikoko on kasvanut. ”Moni pulpetti on tyhjentynyt lyhyessä ajassa, kun ikäluokka on tippunut alle 50000 oppilaaseen. Kunnat ovat uudistaneet kouluverkkoaan niin, että laadukas lähikoulu voidaan turvata myös pieneneville ikäluokille”, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye