Kenet Suomi ottaa mukaan ja mihin, jos ei kuntia sote-uudistuksen valmisteluun?
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kertoi pettymyksestään sote-uudistuksen hyvin poikkeukselliseen valmisteluun Sote-tulevaisuuspäivässä.
- Näin suljettua valmistelu ei ole ollut 30 vuoteen. Kunnat ovat siitä lähes täydellisesti ulkona. Pettymystä lisää se, että kuntien taloustilanne on historiallisen surkea. Sen luulisi tekevän kuntien kuulemisesta entistä tärkeämpää.
- Tällaisella suljettujen ovien valmistelulla lopputulosta on vaikea arvailla.
Hallitusohjelman mukaan ”Onnistunut rakenteiden uudistaminen edellyttää vuoropuhelun ja luottamuksellisen ilmapiirin vahvistamista valtiollisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden välillä”.
- Jos paikallisilla toimijoilla viittaavat kuntiin, valmistelu on vastoin hallitusohjelman kirjausta, mikä on kuntien tehtävät huomioiden laillisuuden rajoilla.
Karhunen muistuttaa, että sekä kunnat että valtio tarvitsevat sote-uudistuksen. Kuntien huonon taloustilanteen lisäksi kunnilla ja valtiolla on muitakin yhteisiä haasteita: ikärakenteen muutos ja väestökehitys, peruspalveluiden riittämätön resursointi ja erikoissairaanhoidon kustannukset.
- Ihmisten hyvinvointi rakentuu kunnissa, joissa hyvinvointia heikentäviin asioihin voidaan parhaiten tarttua ennen kuin on liian myöhäistä. Tässä on onnistuttava, että Suomi saa ratkaistua väestömuutoksen ja julkisen talouden haasteet.
- Maakunnille ja kunnille täytyy antaa mahdollisuus sopia keskenään työnjaosta. Jos maakunnista tulee itsehallinnollisia toimijoita, niiden pitää saada arvioida paras tapa järjestää palvelut ja sopia järjestämisvastuun siirrosta kunnille. Tämä olisi mahdollista toteuttaa EU:n kilpailu- ja sisämarkkinasäännösten estämättä ja uudistuksen etenemistä vaarantamatta.
Karhunen toivoo, että nyt ei toisteta aiempien sote-uudistusyritysten virheitä.
- Ei pide hirttäytyä tehtyjen linjausten muotoseikkoihin, mikä kaventaisi turhaan valmistelun liikkumavaraa. Jos kuntien roolin selvittäminen tuottajana vaatii selvitystä, se on tehtävä nyt.
- Kuntien roolia puntaroidessa mielessä tulisi pitää asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä, jossa töitä riittää kunnille ja maakunnille.
Kuntaliitto kantaa oman kortensa kekoon käynnistämällä yhteisiin ja yhdyspintatehtäviin keskittyvän integraatioselvityksen, jossa myös tätä asiaa tarkastellaan.
Lisätietoja:
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, puh +358 50380 5907
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miia Välikorpiviestintäpäällikkö
Puh:0400417974miia.valikorpi(a)kuntaliitto.fiTietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.
Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote
Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme