Helsingin yliopisto

Kenian pilvisademetsistä löytyi tieteelle uusia jäkäliä

Jaa

Tyynyjäkäliin kuuluvista neljästä jäkälälajista osa voi olla sellaisia, joita ei löydy mistään muualta kuin luonnon monimuotoisuuden keitaasta Kenian Taitavuorilta. Alueella saattaa olla lisääkin tuntemattomia jäkäliä.

Tyynyjäkälälaji Micarea stellaris, kuva: Annina Kantelinen
Tyynyjäkälälaji Micarea stellaris, kuva: Annina Kantelinen

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen ja Kenian kansallismuseon tutkijat ovat löytäneet neljä tieteelle uutta tyynyjäkälälajia Kaakkois-Kenian Taitavuorten sademetsistä.

Tyynyjäkälälajit Micarea pumila, M. stellaris, M. taitensis ja M. versicolor ovat pieniä tiiviisti kaarnalla ja lahopuulla kasvavia jäkäliä. Lajit kuvattiin tieteelle niiden rakenteeseen perustuvien ja DNA-tuntomerkkien avulla.

Micarea-suvun lajeja tunnetaan kaikkialta maailmasta, myös Suomesta. Taitavuorilta löydettyjä uusia tyynyjäkälälajeja ei kuitenkaan ole tavattu missään muualla. Samoja lajeja ei tunneta edes varsin lähellä sijaitsevilta Madagaskarin tai Réunionin saarilta, joissa suvun lajistoa on tutkittu aikaisemmin, tutkijatohtori Annina Kantelinen Luomuksesta kertoo.

– Taitavuorten pilvisademetsät ovat varsin eristäytynyt elinympäristö, ja ainakin osa nyt löydetyistä lajeista saattaa olla alueelle kotoperäisiä. Alustavat tuloksemme viittaavat myös siihen, että alueella on yhä tuntematonta tyynyjäkälälajistoa.

Taitavuoret ovat ainutlaatuinen ympäristö

Taitavuoret ovat osa Itä-Afrikan kaarimaista vuorijonoa, jonka korkeimmat huiput kohoavat ympäröivästä kuivasta savannitasangosta yli kahden kilometrin korkeuteen. Vuorten huipuilla on jäljellä alkuperäislajiston muodostamia vehreitä sademetsiä, jotka saavat sadetta Intian valtamereltä nousevista pilvistä.

Ekologisesta eristäytyneisyydestä ja suotuisasta ilmastosta johtuen alue on yksi maailman biodiversiteetin keskittymistä. Alueen kosteita ja reheviä pilvisademetsiä uhkaavat kuitenkin alkuperäismetsien hävittäminen vieraslajipuuviljelmien vuoksi sekä lisääntyneet metsäpalot ja kuivuus. Alkuperäismetsät ovat vähentyneet alle puoleen vuodesta 1955.

– Istutusmetsien on todettu sitovan vähemmän kosteutta ja olevan alttiimpia metsäpaloille. Siten ne saattavat muuttaa alueen ekosysteemiä kuivemmaksi ja aiheuttaa lajien uhanalaistumista. Osa jäkälälajeista pystyy hyödyntämään istutusmetsiä ainakin väliaikaisesti, mutta suurin monimuotoisuus ja biomassa on alkuperäismetsissä, Kantelinen kertoo.

Helsingin yliopisto ylläpitää Taitavuorten tutkimusasemaa, joka viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlaansa.

__________________________

Tieteelle tuntematon laji?

Tieteelle tuntematon laji on evolutiivinen kehityslinja, jota ei ole aikaisemmin tunnettu ja nimetty. Lajitutkijat, eli systemaatikot, kuvaavat tieteelle uusia lajeja hyödyntäen useita tuntomerkkejä kuten eliön rakenteellisia piirteitä ja DNA-sekvenssejä.

Uutta lajia verrataan huolellisesti sen tunnettuihin lähisukulaisiin päällekkäisten kuvausten välttämiseksi. Lisäksi jokaisesta uudesta lajista arkistoidaan niin sanottu tyyppinäyte luonnontieteellisten museoiden kokoelmiin. Kyseinen näyte on pysyvästi alan tutkijoiden saatavilla.

Jokainen lajikuvaus käy läpi tieteellisen vertaisarvioinnin, jossa alan riippumattomat asiantuntijat varmistavat uuden löydön luotettavuuden ja laadun.

Artikkeli:

Kantelinen, A., Hyvärinen, M., Kirika, P., & Myllys, L. (2021). Four new Micarea species from the montane cloud forests of Taita Hills, Kenya. The Lichenologist, 53(1), 81-94. doi:10.1017/S0024282920000511

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

tutkijatohtori Annina Kantelinen, Helsingin yliopisto, Luomus, kasvitieteen yksikkö
annina.kantelinen@helsinki.fi
@AnninaKantel, @luomus, @luomus_botany

Kuvat

Tyynyjäkälälaji Micarea stellaris, kuva: Annina Kantelinen
Tyynyjäkälälaji Micarea stellaris, kuva: Annina Kantelinen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

 

tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkimus osoittaa ADHD diagnoosin saaneiden aikuisten ja heidän lastensa suojaavan itseään monimutkaisten strategioiden avulla12.4.2021 08:24:45 EEST | Tiedote

ADHD diagnoosin saaneiden aikuisten ja heidän lastensa vuorovaikutusta ja kiintymyssuhteita on tutkittu vain vähän. Kasvatustieteen maisteri Milla Syrjäsen Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöskirja tuo aiheeseen lisää tietoa ja laajentaa monialaista ymmärrystä ADHD diagnoosin saaneiden aikuisten ja heidän perheidensä yksilöllisistä tuen tarpeista.

Kaksostutkimus: Rasvan muutokset aiheuttavat lihavuudessa terveyshaittoja, lihaksen energiakoneistolla ei vastaavaa yhteyttä9.4.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Rasvakudoksen energiakoneiston toiminta alenee lihavuuden seurauksena voimakkaasti, osoittaa Helsingin yliopiston tuore kaksostutkimus. Tutkimuksessa rasvakudoksen mitokondriogeenit olivat lihavuudessa selvästi alentuneet, mutta lihaksen mitokondrioissa geenitason muutokset olivat vain vähäiset. Yhteys terveyshaittoihin löydettiin vain rasvan mitokondrioista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme