Keski-Suomen väestön ikääntyminen lisää sotepalveluiden tarvetta

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistyössä tekemässä raportissa arvioidaan ikääntymisen vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön Keski-Suomessa seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Aihetta tarkastellaan väestörakenteen muutosten, sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten ja tarpeiden sekä eri sairauksien potilasmäärin ja hoitotarpeiden näkökulmasta.
– Raportissa on mielenkiintoista uudenlaista tarkastelukulmaa palvelutarpeen kehityksestä maakunnan sisällä seutukunnittain. Se antaa hyvää pohjatietoa myös tulevan hyvinvointialueen pitkän aikavälin suunnitteluun, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin talousjohtaja Aija Suntioinen kuvailee.
Tilastokeskuksen tekemien väestöennusteiden perusteella Keski-Suomen väestö ikääntyy seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. 2020-luvulla kasvaa varsinkin 75–84-vuotiaiden ja 2030-luvulla yli 85-vuotiaiden osuudet väestöstä. Maakunnan sisäiset erot kärjistyvät, kun väestö ikääntyy ja vähenee nopeimmin alueilla, joissa väestö on jo nyt vanhinta.
Raporttia varten tehtyjen laskelmien perusteella Keski-Suomen kuntapohjaisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset kasvaisivat keskimäärin 2,4 % vuodessa vuosina 2021–2040. Kustannuspaineiden kasvuvauhti kuitenkin hidastuu 2030-luvulla, kun palveluiden tarve lisääntyy hitaammin.
Väestö ikääntyy nopeimmin Jämsässä ja pohjoisessa Keski-Suomessa
– Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve ja siten myös kustannukset kasvavat maakunnan väestön ikääntyessä, sillä vanhemmat ihmiset käyttävät nuoria enemmän kyseisiä palveluita. Kasvua on odotettavissa eniten Jämsässä ja pohjoisessa Keski-Suomessa eli alueilla, joissa väestö ikääntyy nopeimmin. Näiden alueiden tilannetta hankaloittaa niiden väestörakenteesta johtuvat valmiiksi korkeat asukaskohtaiset kustannukset, kertoo raportin tehnyt Kimmo Niinimäki.
Raportissa tarkasteltavien kansanterveyden kannalta merkittävien sairauksien suorien hoitotarpeiden ja potilasmäärien odotetaan pääosin saavuttavan huippunsa 2020- ja 2030-lukujen vaihteessa. Sepelvaltimotaudin hoitotarpeiden ja potilasmäärien arvioidaan kasvavan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana eniten, noin 20 %. Väestön nykyterveyteen pohjautuvien laskelmien perusteella masennuksen hoitotarve ja potilasmäärät laskevat, kun väestön ikääntyessä nuorten osuus pienenee.
Raportissa esitetään, että tuleviin kustannuspaineisiin voidaan vastata rahoitusta lisäämällä, tuottavuutta parantamalla ja väestön terveyttä edistämällä tiedottamisella ja interventioilla.
– Kustannusten hallinnan kannalta digitalisaation monipuolinen hyödyntäminen ja uuden sukupolven tekoälytuetut toiminnanohjaus- ja potilastietojärjestelmät ovat ratkaisevassa asemassa. Yhtä lailla tärkeää on kansalaisten omatoiminen kunnosta huolehtiminen, toteaa professori Pekka Neittaanmäki.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Neittaanmäki
professori
Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta
pekka.neittaanmaki@jyu.fi
040 550 7005
Kimmo Niinimäki
Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta
kimmo.j.niinimaki@jyu.fi
Juha Paloneva
johtajaylilääkäri
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
juha.paloneva@ksshp.fi
050 336 3695
Aija Suntioinen
talousjohtaja
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
aija.suntioinen@ksshp.fi
040 185 9985
Kati Valpeviestinnän asiantuntija
Puh:0400 247 458viestinta@jyu.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston uusi professori Ilkka Pölönen on tutkinut spektrikameran avulla niin ihosyöpiä, rikospaikkoja kuin taideteoksiakin13.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Ilkka Pölönen aloitti laskennallisen data-analyysin professorina Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa keskiössä ovat spektrikamerat ja niiden tuottamien kuvien analysointi koneoppimisen ja matemaattisen mallintamisen avulla.
Lantionpohjan kuntoon voi vaikuttaa elämäntavoilla13.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjassa tutkittiin fyysistä aktiivisuutta, syömiskäyttäytymistä ja kehonkoostumusta lantionpohjan toimintahäiriöiden riskitekijöinä. Tutkimus osoitti, että elämäntavoilla voi vaikuttaa lantionpohjan terveyteen. Esimerkiksi runsas hedelmien kulutus ja laadukkaampi ruokavalio pienensi riskiä kokea ponnistusvirtsankarkailun oireita.
Monimuotoisuuden turvaaminen vaatii parempaa huomiointia metsänhoidossa13.10.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Tehometsätalous heikentää biologista monimuotoisuutta ja vähentää luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsien määriä maailmanlaajuisesti, myös Suomessa. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin hakkuiden laajuutta biodiversiteetin kannalta eriarvoisissa metsissä Suomessa vuosien 2018–2022 aikana. Tulokset osoittavat, että hakkuita on tehty myös monimuotoisuudeltaan erityisen rikkaissa metsissä, mikä korostaa tarvetta integroida luonnonsuojelu tiiviimmin metsänhoidon käytäntöihin.
Wihurin rahasto jakoi 16,1 miljoonaa euroa – JYU:ssa suurin summa aivoterveyden tutkimukseen9.10.2025 19:05:00 EEST | Tiedote
Jenny ja Antti Wihurin rahasto tukee tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloja. Jyväskylän yliopistoon rahaston apurahaa myönnettiin yhteensä 570 500 euroa, joista 100 000 euroa myönnettiin Eero Haapalan ja hänen työryhmänsä hankkeen tutkimukseen. Yhteensä yliopistossa apurahansaajia oli 20.
Varhaiskasvatuksen opettajien huolet lasten yksinäisyydestä ja ostrakismista ovat yleisiä9.10.2025 08:36:45 EEST | Tiedote
Kaikilla lapsilla on perustarve kuulua joukkoon ja luoda myönteisiä vertaissuhteita. Tuore tutkimus selvitti varhaiskasvatuksen opettajien havaintoja 5-vuotiaiden lasten yksinäisyyden ja ostrakismin eli sosiaalisen ulossulkemisen kokemuksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme