Keskiaikaisen lääketieteen oppikirjan mystiset merkinnät avautuvat
19.4.2023 08:30:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Kansalliskirjastossamme on yksi teoksen varhaisimpia säilyneitä käsikirjoituksia, 1100-luvulta peräisin oleva Codex E.ö.II.14. Se on Suomen vanhin sidottu käsikirjoitus. Codex E.ö.II.14 kirjoitettiin pergamenttilehdille varhaisgoottilaisella käsialalla 1100-luvun jälkipuoliskolla, nykyisten Benelux-maiden, Ranskan ja Saksan välisellä alueella. Käsikirjoitus sisältää Theorican kirjat II–X. Käsikirjoitus on tullut Suomeen Venäjältä vuonna 1832 keisarillisena lahjoituksena.
Outi Kaltion väitöstutkimus on kansallisesti merkittävä, kun otetaan huomioon Kansalliskirjaston lähes tuntematon käsikirjoitusaarre.
– Käsikirjoituksen marginaalitäydennykset ovat tarjonneet ainutlaatuisen tutkimusaineiston: vertailemalla täydennyksiä Theorican muiden säilyneiden käsikirjoitusten tekstiin olen pystynyt jäljittämään teoksen eri versioita ja tekstikerrostumia, Kaltio kertoo.
Kaltio osoittaa, että Codex E.ö.II.14 sisältää Theorican kaikkein varhaisimman tunnetun tekstiversion, teoksen viidennessä kirjassa. Lisäksi Kansalliskirjaston käsikirjoituksessa yhdistyy kaksi muuta varhaista Theorican tekstiversiota.
Oppi neljästä ruumiinnesteestä
Pantegnissa käsitellään muun muassa anatomiaa, eri elinten tehtäviä, terveydentilaan vaikuttavia ulkoisia tekijöitä, sairauksia ja niiden syitä, hoitoja sekä lääkkeitä. Teoreettisena perustana on antiikin lääketieteeseen palautuva ja arabioppineiden jalostama humoraalioppi neljästä ruumiinnesteestä (veri, lima, sappi, musta sappi) ja peruslaadusta (kuuma, kylmä, kuiva, kostea). Nesteiden ja laatujen suhde kehossa, kompleksio, oli jokaisella yksilöllinen, ja kompleksioon vaikuttivat lukuisat tekijät, kuten ikä, sukupuoli, ilmasto ja ravinto.
– Terveys seurasi tasapainoisesta kompleksiosta, kun taas sairaudet johtuivat tämän tasapainon järkkymisestä. Terveyttä pyrittiinkin ylläpitämään ja sairauksia hoitamaan vaikuttamalla kompleksioon eri tavoin, kuten lääkkeillä, suoneniskennällä, ruokavaliolla ja kylvyillä.
Holistinen eli kokonaisvaltainen näkemys on ominaista keskiajan lääketieteelle. Ihminen nähdään yksilönä, ja hänen terveyteensä vaikuttavat lukuisat niin sisäsyntyiset kuin ulkoiset seikat.
– Tästä näkee kaikuja nykyajan täydentävissä ja vaihtoehtoisissa hoidoissa ja esimerkiksi siinä, ettei virallisia ravitsemussuosituksia välttämättä enää pidetä arvossa, Kaltio kertoo.
Pantegni mullisti länsimaisen lääketieteen
Pantegnissa on kaksi itsenäistä osaa, Theorica ja Practica, joista kummassakin on kymmenen kirjaa.
– Tutkimuksessani tarkastelen Theorica-osan tekstihistoriaa ja erilaisia versioita toistaiseksi laajimpaan käsikirjoitusaineistoon ja systemaattisimpaan vertailuun perustuen. Osoitan, että Constantinuksen Monte Cassinon luostarissa laatimaa, myöhemmin standardiversioksi muodostunutta tekstiä edelsi Theorican viidennen, jälkivaikutuksiltaan merkittävimmän, kirjan varhainen versio.
Kaltio osoittaa myös, että pian Constantinuksen kuoleman jälkeen Theoricasta laadittiin uusi, helpotettu versio opetuskäyttöön. Myöhemmin uuden version parhaita paloja sulautettiin osaksi Theorican standardiversiota.
Merkittävyydestään huolimatta Pantegnista ei toistaiseksi ole olemassa kattavaa tekstihistoriallista tutkimusta eikä modernia, tieteellistä editiota tai käännöstä.
– Tulokseni eri käsikirjoitusten sisältämistä tekstiversioista ja tekstin muuntumisesta tulevat olemaan merkittävässä roolissa, kun Theoricasta joskus laaditaan tieteellinen editio ja käännös.
Kaltio on itse alkanut laatia Theorican viidennen kirjan tieteellistä editiota, ja hänen tavoitteenaan on tulevaisuudessa laatia käännös yhteistyössä kansainvälisten Pantegnin tutkijoiden kanssa.
Filosofian maisteri, latinan yliopisto-opettaja Outi Kaltio väittelee Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 29.4. klo 12 aiheesta The 'Pantegni, Theorica' of Constantine the African: A Text-Historical Study of the First Medical Compendium in the Latin West
Väitöstilaisuus järjestetään Porthanian salissa PIII (Yliopistonkatu 3).
Väittelijän yhteystiedot:
Outi Kaltio, 0445508387, outi.kaltio@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Vakavat infektiot voivat lisätä dementian riskiä26.3.2026 08:14:31 EET | Tiedote
Sairaalahoitoa vaativat infektiot, kuten virtsatietulehdus ja bakteeritaudit, voivat lisätä dementian riskiä itsenäisesti – riippumatta muista samanaikaisista sairauksista. Tutkijat tunnistivat suomalaisesta aineistosta 29 sairautta, jotka olivat yhteydessä kohonneeseen dementiariskiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme