Keskuskauppakamari: Arki koitti työmarkkinoilla, työllisyysluvut vaisuja

Työllisyysasteen trendi painui taas koronakriisin alkua edeltäneen tason alapuolelle. Työttömänä oli syyskuussa 191 000 henkeä eli 11 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyyden aleneminen jatkui, mutta varsin verkkaista tahtia. Työttömyysasteen trendi oli edelleen 7,6 prosenttia eli kaukana tasosta, jossa oltiin ennen koronakriisin alkua.

”Viime viikkoina suhdanneuutiset ovat olleet odotettua viileämpiä sekä Suomessa että maailmalla. Maailmantalouden elpyminen on törmännyt tuotantohäiriöihin, jotka eivät voi olla vaikuttamatta myös Suomeen. Myöskään koronapandemia ei ole kadonnut, vaan se tuo edelleen tuntuvaa jarrua”, Appelqvist sanoo.

Appelqvistin mukaan Suomen talous on pystynyt toimimaan pääosin normaalisti, mutta liian alhainen rokotekattavuus muodostaa uhan kotimaan talouden elpymiselle lähikuukausina.

”Positiivisena voi pitää sitä, että uusia alkaneita työttömyysjaksoja oli syyskuussa poikkeuksellisen vähän. Ongelma ei ole työttömyyden kasvu, vaan hidas aleneminen. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yli vuoden työttömänä olleita oli edelleen 109 000 ja kasvua 34,9 prosenttia viime vuodesta”, Appelqvist sanoo.

Pitkäaikaistyöttömien määrä ei oleellisesti alentunut edellisistä kuukausista, mikä on Appelqvistin mukaan synkkä uutinen. Yli vuoden kestäneet työttömyysjaksot muodostavat selvän riskin työkyvyn ylläpitämiselle ja sitä kautta talouden elpymiselle pidemmällä aikavälillä.

Taloudessa nousupotentiaalia, jos työntekijöitä löytyisi

Yritykset kärsivät laajasti rekrytointivaikeuksista työvoiman kysynnän ollessa voimakasta. Syyskuussa ilmoitettiin työ- ja elinkeinotoimistoihin ennätykselliset 96 500 uutta avointa työpaikkaa, mikä on 38 500 enemmän kuin vuosi sitten.

”Uusien työpaikkojen vyöry kertoo siitä, että Suomen taloudessa olisi kansainvälisen suhdanteen viilenemisestä huolimatta edelleen nousupotentiaalia, jos vain avoimena oleviin paikkoihin onnistutaan löytämään tekijöitä”, Appelqvist sanoo.

”Taloudessa on edelleen meneillään elpymisvaihe, mutta viime viikkojen tilastot viittaavat siihen, että Suomen talouden kasvu ei ole jatkunut niin vauhdikkaana kuin ennakoitiin. Myös työllisyyden osalta kesällä nähty vahva nousu on lässähtänyt yllättävänkin pahasti. Työmarkkinoiden tilannetta voidaan kuvata vakaaksi, mutta suuria loikkia kohti parempaa ei juuri nyt nähdä”, Appelqvist sanoo. 

Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskuri löytyy täältä. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.