Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Arki koitti työmarkkinoilla, työllisyysluvut vaisuja

Jaa
Syyskuussa oli Tilastokeskuksen mukaan 17 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten. Tuoreet luvut eivät ole katastrofi, mutta ne ovat vaisuja kesän hyvään kehitykseen verrattuna, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurin mukaan työllisyys on nyt 81 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta tavoitteesta.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Työllisyysasteen trendi painui taas koronakriisin alkua edeltäneen tason alapuolelle. Työttömänä oli syyskuussa 191 000 henkeä eli 11 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyyden aleneminen jatkui, mutta varsin verkkaista tahtia. Työttömyysasteen trendi oli edelleen 7,6 prosenttia eli kaukana tasosta, jossa oltiin ennen koronakriisin alkua.

”Viime viikkoina suhdanneuutiset ovat olleet odotettua viileämpiä sekä Suomessa että maailmalla. Maailmantalouden elpyminen on törmännyt tuotantohäiriöihin, jotka eivät voi olla vaikuttamatta myös Suomeen. Myöskään koronapandemia ei ole kadonnut, vaan se tuo edelleen tuntuvaa jarrua”, Appelqvist sanoo.

Appelqvistin mukaan Suomen talous on pystynyt toimimaan pääosin normaalisti, mutta liian alhainen rokotekattavuus muodostaa uhan kotimaan talouden elpymiselle lähikuukausina.

”Positiivisena voi pitää sitä, että uusia alkaneita työttömyysjaksoja oli syyskuussa poikkeuksellisen vähän. Ongelma ei ole työttömyyden kasvu, vaan hidas aleneminen. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yli vuoden työttömänä olleita oli edelleen 109 000 ja kasvua 34,9 prosenttia viime vuodesta”, Appelqvist sanoo.

Pitkäaikaistyöttömien määrä ei oleellisesti alentunut edellisistä kuukausista, mikä on Appelqvistin mukaan synkkä uutinen. Yli vuoden kestäneet työttömyysjaksot muodostavat selvän riskin työkyvyn ylläpitämiselle ja sitä kautta talouden elpymiselle pidemmällä aikavälillä.

Taloudessa nousupotentiaalia, jos työntekijöitä löytyisi

Yritykset kärsivät laajasti rekrytointivaikeuksista työvoiman kysynnän ollessa voimakasta. Syyskuussa ilmoitettiin työ- ja elinkeinotoimistoihin ennätykselliset 96 500 uutta avointa työpaikkaa, mikä on 38 500 enemmän kuin vuosi sitten.

”Uusien työpaikkojen vyöry kertoo siitä, että Suomen taloudessa olisi kansainvälisen suhdanteen viilenemisestä huolimatta edelleen nousupotentiaalia, jos vain avoimena oleviin paikkoihin onnistutaan löytämään tekijöitä”, Appelqvist sanoo.

”Taloudessa on edelleen meneillään elpymisvaihe, mutta viime viikkojen tilastot viittaavat siihen, että Suomen talouden kasvu ei ole jatkunut niin vauhdikkaana kuin ennakoitiin. Myös työllisyyden osalta kesällä nähty vahva nousu on lässähtänyt yllättävänkin pahasti. Työmarkkinoiden tilannetta voidaan kuvata vakaaksi, mutta suuria loikkia kohti parempaa ei juuri nyt nähdä”, Appelqvist sanoo. 

Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskuri löytyy täältä. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.       

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kauppakamarin vientijohtajakysely: Yritysten vientinäkymät kuluvalle vuodelle heikentyneet merkittävästi edellisvuodesta27.3.2024 06:54:00 EET | Tiedote

Kauppakamarin vientijohtajakyselyn perusteella yritysten vientinäkymät ovat selkeästi heikentyneet edellisvuoteen nähden. Tuoreen kyselyn mukaan enää kuusi prosenttia vientiyrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi kuluvan vuoden aikana. Alkuvuonna 2023 vielä 20 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi vuoden aikana.

Keskuskauppakamarin hallitus: Työmarkkinatilanne on ratkaistava luottamusta rakentamalla25.3.2024 16:41:36 EET | Tiedote

Meneillään olevat työtaistelutoimenpiteet ovat vahingollisia Suomen taloudelle. Yrityksille aiheutuu taloudellisia ja toiminnallisia vaikeuksia, joiden korjaaminen ei tapahdu hetkessä. Keskuskauppakamarin hallitus painottaa, että Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tähän ei ole varaa. Suomen talouden kasvu on jo pitkään ollut lähes olematonta ja teolliset investoinnit vuotuisia poistoja pienemmät rapauttaen siten tulevaa kasvupotentiaalia. Siksi Keskuskauppakamarin hallitus pitää tärkeänä, että kiistoissa päästään eteenpäin.

Kauppakamarien vientijohtajakysely: Vientiyrityksistä yli 90 prosenttia kertoo poliittisten lakkojen vaikuttaneen toimintaan - lisäkustannuksia, mainehaittaa, lomautuksia22.3.2024 06:53:00 EET | Tiedote

Yli 90 prosenttia Kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo meneillä olevien lakkojen vaikuttaneen yritysten toimintaan. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 37 prosenttia kertoi lakkojen vaikuttaneen merkittävästi ja 54 prosenttia yrityksistä kertoo lakkojen vaikuttaneen jonkin verran.

Keskuskauppakamari: Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien yhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä jatkoi kasvuaan – Suomi jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä19.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote

Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä kasvaa edelleen, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta. Jo yli puolessa jäsenmaista naisten osuus hallituksen jäsenistä on yli 30 prosenttia ja johtoryhmän jäsenistä yli 20 prosenttia. Vaikka Suomi sijoittuukin edelleen kärkikymmenikköön kummassakin vertailussa, olemme jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä. Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä Keskuskauppakamari haluaa muistuttaa, että naisjohtajuuden edistämiseksi on vielä paljon työtä tehtävänä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye