Keskuskauppakamari: Fossiilisten polttoaineiden kulutushuippu näköpiirissä – Venäjän sota kiihdyttää energiamurrosta

IEA:n raportti tukee Keskuskauppakamarin arviota siitä, että Venäjän sota vie vihreää siirtymää lyhyellä aikavälillä askeleen taakse, mutta lopulta kaksi harppausta eteenpäin.

”Kivihiilen ja öljyn kulutuksen kasvu on jäämässä lyhytaikaiseksi ja kiihtyvät investoinnit puhtaaseen energiaan ylittävät niiden vaikutuksen. Sodan ja kriisitoimien päästöjä lisäävä vaikutus on jäämässä siten pelättyä pienemmäksi”, sanoo Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.

Puhtaan energian investoinnit ylittivät maailmanlaajuisesti fossiili-investoinnit vuonna 2021. Fossiilisten polttoaineiden kulutushuippu saavutettaisiin raportin mukaan vuonna 2025, jonka jälkeen kulutus ja päästöt alkaisivat laskea.

”Kyseessä on merkkipaalu teollisen ajan historiassa, koska maailmantalouden kasvu irtoaisi vihdoin päästöjen kasvusta. On rohkaisevaa, että tämä piste on saavutettavissa lähivuosina”, Säkkinen painottaa.

Valopilkuista huolimatta raportti korostaia kuitenkin, että vauhti ei vielä ole riittävä. Viime vuosien kehitys on alentanut päästöennusteita huomattavasti, mutta nykykehitys johtaa silti IEA:n mukaan ilmaston lämpenemisen 2,5 asteella vuoteen 2100 mennessä. Jos kaikki valtioiden ilmoittamat sitoumukset toteutuvat, lämpeneminen rajoittuisi 1,7 asteeseen. Pariisin sopimuksessa tavoiteltuun 1,5 asteeseen on vielä matkaa.

”Investointien merkitystä ei voi ylikorostaa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Fossiilisista irtautuminen vaatii massiivisia ja nopeita investointeja puhtaaseen energiaan ja tuotantoon sekä energiatehokkuuteen. Sujuva luvitus, rahoituksen, raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus sekä teknologian kehitys ja käyttöönotto ovat ratkaisevassa roolissa tahdin kiristämisessä”, Säkkinen sanoo.

Energiakriisissä pahin on edessä talvella 2023–2024 

Venäjän sota on ajanut maailman aidosti globaaliin energiakriisiin, IEA korostaa. Energian korkea hinta lisää taantuman riskiä, heikentää ruokaturvaa ja lisää energiaköyhyyttä. Maat ja alueet, joilla puhtaiden energialähteiden osuus energiankulutuksesta on suurempi selviävät IEA:n mukaan kriisistä paremmin.

IEA ennakoi, että talvi 2023–2024 voi olla vielä ensi talveakin vaikeampi kaasun niukkuuden vuoksi. Lisäykset nestemäisen maakaasu LNG:n tuotannossa esimerkiksi Pohjois-Amerikassa, Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa eivät ehdi kattamaan Venäjän tuontia tarpeeksi nopeasti.

”Suomen asema on ensi vuoden talvena entistä suojatumpi lisääntyvän ydin- ja tuulivoiman vuoksi, mutta energiakriisi tulee koettelemaan Euroopan taloutta, teollisuustuotantoa ja kotitalouksia lähivuodet. Euroopan talouden elinvoiman ja kilpailukyvyn ylläpitäminen kriisin yli on tärkeää myös siksi, että kyky investoida vihreään siirtymään säilyy”, Säkkinen toteaa.