Hallitus avasi keskiviikkonsa sanallisen arkkunsa kauan odotetuista työllisyystoimista. Hallituksen mukaan budjettiriihessä sovitut päätökset lisäävät työllisyyttä 31 000–36 000 ihmisellä. 

”Kuvittele, että yritys tai veronmaksaja ilmoittaisi veroilmoituksessa vain itselleen suotuisia tietoja. Eihän asiat sillä tavalla mene – ja hyvästä syystä”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäen mukaan hallituksen alkuperäisestä yli 30 000 työllisen tavoitteesta ollaan todellisuudessa kaukana.  

”Keskeisimmät työllisyystoimet hallituksen mukaan ovat toinen versio aktiivimallista ja varhaiskasvatusmaksujen alennus. Näiden kahden toimenpiteen yhteenlaskettu työllisyysvaikutus olisi noin 10 000–15 000 työllistä”, Kotamäki summaa. 

Kotamäen mukaan on ongelmallista, että merkittäviä, jo linjattuja toimia jätetään huomiotta. 

”Hallitus ei voi ottaa kunniaa eläkeputken lisäpäivien leikkauksesta. Toimenpiteen raamit on sovittu vuosia sitten ehdollisena eläkeuudistuksen yhteydessä. Hallituksella ei tässä uudistuksessa ole ollut muuta aktiivista roolia kuin toimia leimasimena”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäki ihmettelee, mihin hallitus on unohtanut aiemmat perhevapaauudistuksen tai vähimmäisetuuksien korotusten vaikutukset. Samojen laskentaperiaatteiden mukaisesti, kun mitä hallitus on nyt julkistetuissa laskelmissa käyttänyt, näiden negatiivinen työllisyysvaikutus olisi arviolta 8 000 työllistä. 

”Hallitus esitteli oman työvoimapalveluiden mallinsa, joka on hyvin lähelle samanlainen, kuin edellisellä kaudella aktiivimalli kakkoseksi nimetty malli. Uudistuksen työllisyysvaikutus arvioidaan olevan noin 9 000 työllistä. Sen sijaan jo poistetulle aktiivimallille hallitus ei ilmeisesti laske negatiivista työllisyysvaikutusta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että virkamiehet valtiovarainministeriössä laskivat 5 000-12 000 työllisyysvaikutuksen Sipilän hallituksen aktiivimallille”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäen mukaan myös alkuperäinen motivaatio työllisyystoimille on hallitukselta unohtunut matkan varrella. 

”Hallitus linjasi työllisyystavoitteesta siksi, että julkinen talous saataisiin tasapainotettua. Työllisyystoimia kun katsoo, niin niiden julkista tasapainoa vahvistava vaikutus on vähintäänkin epäselvä. Eikä epäselvyyttä paranna se, ettei vaikutuslaskelmia julkiseen talouteen ole edes julkaistu. Jos julkisia menoja pumpataan ylös samalla yhdessä työllisyystoimien kanssa, ei voi mielekkäällä tavalla puhua työllisyystavoitteen täyttämisestä. ” 

Kotamäki antaa kritiikkiä hallituksen viestintälinjalle. 

”Hallituksen viestintä on harhaanjohtavaa. On käsittämätöntä, että raportoidaan vain suotuisat vaikutukset ja muut toimet lakaistaan maton alle. On positiivista, että Valtiovarainministeriö julkaisi riihessä sovittujen toimenpiteiden laskelmia. Mutta tällaista luovaa kirjanpitoa hallituksen viestinnässä on vaikea ymmärtää. Vaikeita päätöksiä ei pääse pakoon sillä, että jätetään toimenpiteitä laskematta hallituksen tavoitteisiin”, Kotamäki sanoo. 

Keskuskauppakamari tulee jatkossakin seuraamaan työllisyystavoitelaskurissaan hallituksen päätösten työllisyysvaikutuksia ja alkuperäistä työllisyystavoitetta, jossa työllisyystavoitetta nostetaan vuoteen 2023 mennessä. Työllisyystavoitelaskurin luvut julkaistaan seuraavan kerran tiistaina 22.9.2020.