Keskuskauppakamari: Hallituksen työllisyyslaskelmat ovat epätasapainossa

Hallitus avasi keskiviikkonsa sanallisen arkkunsa kauan odotetuista työllisyystoimista. Hallituksen mukaan budjettiriihessä sovitut päätökset lisäävät työllisyyttä 31 000–36 000 ihmisellä.
”Kuvittele, että yritys tai veronmaksaja ilmoittaisi veroilmoituksessa vain itselleen suotuisia tietoja. Eihän asiat sillä tavalla mene – ja hyvästä syystä”, Kotamäki sanoo.
Kotamäen mukaan hallituksen alkuperäisestä yli 30 000 työllisen tavoitteesta ollaan todellisuudessa kaukana.
”Keskeisimmät työllisyystoimet hallituksen mukaan ovat toinen versio aktiivimallista ja varhaiskasvatusmaksujen alennus. Näiden kahden toimenpiteen yhteenlaskettu työllisyysvaikutus olisi noin 10 000–15 000 työllistä”, Kotamäki summaa.
Kotamäen mukaan on ongelmallista, että merkittäviä, jo linjattuja toimia jätetään huomiotta.
”Hallitus ei voi ottaa kunniaa eläkeputken lisäpäivien leikkauksesta. Toimenpiteen raamit on sovittu vuosia sitten ehdollisena eläkeuudistuksen yhteydessä. Hallituksella ei tässä uudistuksessa ole ollut muuta aktiivista roolia kuin toimia leimasimena”, Kotamäki sanoo.
Kotamäki ihmettelee, mihin hallitus on unohtanut aiemmat perhevapaauudistuksen tai vähimmäisetuuksien korotusten vaikutukset. Samojen laskentaperiaatteiden mukaisesti, kun mitä hallitus on nyt julkistetuissa laskelmissa käyttänyt, näiden negatiivinen työllisyysvaikutus olisi arviolta 8 000 työllistä.
”Hallitus esitteli oman työvoimapalveluiden mallinsa, joka on hyvin lähelle samanlainen, kuin edellisellä kaudella aktiivimalli kakkoseksi nimetty malli. Uudistuksen työllisyysvaikutus arvioidaan olevan noin 9 000 työllistä. Sen sijaan jo poistetulle aktiivimallille hallitus ei ilmeisesti laske negatiivista työllisyysvaikutusta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että virkamiehet valtiovarainministeriössä laskivat 5 000-12 000 työllisyysvaikutuksen Sipilän hallituksen aktiivimallille”, Kotamäki sanoo.
Kotamäen mukaan myös alkuperäinen motivaatio työllisyystoimille on hallitukselta unohtunut matkan varrella.
”Hallitus linjasi työllisyystavoitteesta siksi, että julkinen talous saataisiin tasapainotettua. Työllisyystoimia kun katsoo, niin niiden julkista tasapainoa vahvistava vaikutus on vähintäänkin epäselvä. Eikä epäselvyyttä paranna se, ettei vaikutuslaskelmia julkiseen talouteen ole edes julkaistu. Jos julkisia menoja pumpataan ylös samalla yhdessä työllisyystoimien kanssa, ei voi mielekkäällä tavalla puhua työllisyystavoitteen täyttämisestä. ”
Kotamäki antaa kritiikkiä hallituksen viestintälinjalle.
”Hallituksen viestintä on harhaanjohtavaa. On käsittämätöntä, että raportoidaan vain suotuisat vaikutukset ja muut toimet lakaistaan maton alle. On positiivista, että Valtiovarainministeriö julkaisi riihessä sovittujen toimenpiteiden laskelmia. Mutta tällaista luovaa kirjanpitoa hallituksen viestinnässä on vaikea ymmärtää. Vaikeita päätöksiä ei pääse pakoon sillä, että jätetään toimenpiteitä laskematta hallituksen tavoitteisiin”, Kotamäki sanoo.
Keskuskauppakamari tulee jatkossakin seuraamaan työllisyystavoitelaskurissaan hallituksen päätösten työllisyysvaikutuksia ja alkuperäistä työllisyystavoitetta, jossa työllisyystavoitetta nostetaan vuoteen 2023 mennessä. Työllisyystavoitelaskurin luvut julkaistaan seuraavan kerran tiistaina 22.9.2020.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri KotamäkiPääekonomisti
Puh:+358 942426235mauri.kotamaki@chamber.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Huijarit vaanivat venekaupoillakin – ole tarkkana dokumenttien kanssa4.7.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Venekauppa on hiljentynyt talouden epävarmuustekijöiden ja yleisen varovaisuuden takia. Parhaiten käyvät kaupaksi edulliset pienemmät veneet niin uusina kuin käytettyinä. Koska huijausyritykset ovat yleistyneet venekaupoillakin, kannattaa käytetyn veneen ostajan aina varmistaa, että myyjällä on oikeus myydä vene, sanoo Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja Ari Tirkkonen.
Komissiolta esitys 2040-ilmastotavoitteesta – EU:n ulkopuolisten ilmastotoimien sallimisessa mahdollisuuksia ja riskejä2.7.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Komissio antoi keskiviikkona pitkään odotetun esityksensä EU:n 2040-ilmastotavoitteeksi. EU:n päästöjen pitäisi vähentyä 90 prosenttia 2040 mennessä. Uutena elementtinä komissio sallisi rajatusti kansainvälisten yksiköiden käytön eli EU:n ulkopuolella toteutetut ilmastotoimet osana EU:n tavoitetta, ja lisää joustavuutta eri alatavoitteiden välille. Teknologisia nieluja ollaan tuomassa osaksi EU:n päästökauppaa.
Ihmisarvoa loukkaava mainos sai huomautuksen MENiltä30.6.2025 07:55:00 EEST | Tiedote
Mainonnan eettinen neuvosto antoi harvinaisen huomautuksen somealustalla julkaistulle mainokselle. Mainoksen katsottiin loukkaavan ihmisarvoa ja olevan siten hyvän tavan vastainen. Viimeksi vastaavantyyppisestä mainoksesta on annettu huomautus vuonna 2007.
Pääekonomisti: Ei merkkejä luottamuksen paranemisesta – kotitalouksien arviot ”hehtaarikaupalla” ekonomisteja synkemmät27.6.2025 08:53:23 EEST | Tiedote
Kotitalouksien luottamus talouteen on edelleen kehnoa, ja arvio Suomen talouden kehityksestä on ”hehtaarikaupalla” synkempi kuin tyypillisissä ekonomistiennusteissa. Tilastokeskuksen kesäkuun tilastossa luottamusindikaattori sai arvon -8,6. Pitkän aikavälin keskiarvo on -2,7, joten alkukesän tunnelmat olivat selvästi tavanomaista heikompia. Viime kuukausien kuluttajaluottamuksen muutokset ovat olleet vähäisiä, mutta pikemminkin suunta on heikkenevä.
Valtiontukikilpailun jatkuminen Euroopassa on Suomelle huono uutinen – investointien verohyvityksen jatkotarve nyt selvä25.6.2025 16:23:30 EEST | Tiedote
EU:n komission keskiviikkona julkaisemat uudet valtiontukipuitteet puhtaan teollisuuden investoinneille jatkavat sallivaa linjaa jäsenmaiden valtiontukiin vuoteen 2030 asti. Investointien lisäksi jäsenmaat voivat myös tukea teollisuuden sähkön hintaa. Keskuskauppakamari pitää tilannetta reilun kilpailun kannalta huolestuttavana ja Suomelle huonona sekä kannustaa hallitusta valmistelemaan ripeästi investointien verohyvityksen jatkoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme