Keskuskauppakamari: Julkinen sektori ei voi tukahduttaa yksityisten yritysten toimintaa ja kilpailua – alkoholilainsäädännön vapauttamista jatkettava

”Suomen alkoholilainsäädäntöä on aika uudistaa kohti liberaalimpaa eurooppalaista sääntelyä, sillä nykyinen muista Euroopan maista poikkeava tiukempi linja ei ole perusteltu. Arkijärjen vastainen sääntely ja kyttäyskulttuuri ovat vahingollisia kilpailukyvylle ja vapaalle yhteiskunnalle. Mietojen alkoholijuomien, kuten viinin, myynnin mahdollistaminen ruokakaupoissa paitsi palvelisi asiakkaita, niin myös lisäisi kaupan alan kilpailukykyä ja työllisyyttä”, sanoo Romakkaniemi.

Vuonna 2018 voimaan tullut uusi alkoholilaki vapautti maltillisesti alkoholin myyntirajoituksia niin, että ruokakaupoissa voi myydä enintään 5,5 prosentin vahvuisia alkoholijuomia.

”Lakimuutoksen yhteydessä esitetyt uhkakuvat eivät toteutuneet ja uudistus oli onnistunut kaikilla mittareilla. Väkevien alkoholien myynti on vähentynyt ja nuoret kuluttavat alkoholia entistä vähemmän. Nykyinen sääntely kuitenkin kurittaa suomalaisia yrityksiä ja estää vastaamasta kysyntään, johon verrokkimaat voivat vastata kaappaamalla verotuotot nenämme edestä”, sanoo Romakkaniemi.

Keskuskauppakamari sallisi mietojen alkoholijuomien (enintään 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia) myynnin vähittäiskaupoissa, luopuisi alkoholin myynnin kellonaikaa koskevista rajoituksista ja keventäisi anniskelun sääntelyä. Myös tila- ja panimomyynnin esteitä tulee selvittää.

Uudistus on mahdollista toteuttaa maltillisesti vaikutuksia seuraten. Jos alkoholin saatavuuden paraneminen ja mahdollinen hinnan lasku johtaisivat alkoholin kokonaiskulutuksen kasvamiseen, voidaan Keskuskauppakamarin mukaan kysyntää tasapainottaa alkoholiverotuksen maltillisella kiristämisellä niin, ettei verotus johtaisi matkustajatuonnin kasvuun.

Romakkaniemen mukaan kilpailun avaamisella ja sääntelyn vapauttamisella on suuri henkinen merkitys yhteiskunnan, yritysten ja yksilöiden kannalta.

”Kilpailun avaaminen ja sääntelyn purkaminen ovat joissakin tapauksissa pieniä yksittäisiä askeleita kohti vapaampaa yhteiskuntaa, jossa yksilöt kantavat vastuuta päätöksistään. Pienten yksittäisten asioiden summalla on kuitenkin suuri merkitys. Markkinoiden toimivuus, yrittäjyyden edistäminen ja kasvu vaativat, että yksityisten yritysten kilpailua ja toimintaa markkinoilla ei tukahduteta julkisen sektorin toimesta. Turhan byrokratian purkamista on jatkettava läpi sektorit leikkaavana hankkeena määrätietoisesti”, sanoo Romakkaniemi.