Keskuskauppakamari: Karua luettavaa työllisyysrintamalla - tästäkö alkaa työllisyysasteen luisu?

“Kyllä vähän hätkähdin lukiessani, että työllisiä on 74 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Ja siihen kaikki muutkin madonluvut päälle. Työnvälitystilaston 100 000 työtöntä lisää on paljon. Voiko lukuja pitää yllätyksenä? Ei oikeastaan. Koronakriisi koettelee maailman talouksia eikä Suomi ole irrallaan koronakriisin vaikutuksista”, Kotamäki summaa.

Kotamäen mukaan Suomessa on taloudellisesti ajatellen toistaiseksi mennyt kohtalaisen, peräti yllättävänkin hyvin.

“Elinkelpoisia yrityksiä ei ainakaan toistaiseksi ole mennyt määräänsä enempää nurin. Sen takia työttömyyskään ei ole ryöpsähtänyt jättilukemiin. Tästä kehityksestä pitää toki olla kiitollinen”, Kotamäki sanoo.

Keskuskauppakamarin Työllisyystavoitelaskuri  seuraa työllisyysasteen kehitystä suhteessa hallituksen alkuperäiseen työllisyystavoitteeseen. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.

“Koronakriisin myllertäessä hallituksen alkuperäinen työllisyystavoite on muutettu väljempään muotoon. Toisaalta ymmärrän sen varsin hyvin, koska korona muuttaa toimintaympäristöä perustavanlaatuisesti. En silti haluaisi päästää päättäjiä helpolla työllisyystoimien suhteen, koska Suomen talouden rakenteelliset haasteet ovat entistä suurempia koronakriisin jälkeen”, Kotamäki pohtii.

Tulevaisuus on epävarmuuden peitossa.

“Kaikille on selvää, että epidemia pitää hoitaa ihan ensimmäisenä. Se on yksilön kannalta järkevintä, mutta myös talous kiittää, mitä nopeammin pääsemme ihmiskuntaa kurjistavasta kulkutaudista eroon. Samalla pitäisi muistaa, että elämää on vielä koronan jälkeenkin”, Kotamäki sanoo.

Kotamäen mukaan hallituksen tulisi koronakriisin hoidon ohessa miettiä jo seuravia askeleita.

“Kuinka Suomi saadaan koronan jälkeiseen globaalin talouden imuun? Finanssikriisin jälkeen Suomi epäonnistui karkeasti, kun talouskasvu oli kelvotonta 2012–2015. Vasta KiKy-sopimus tuuppasi Suomen uuteen nousuun. Meillä ei ole varaa tehdä samaa virhettä ja antaa kustannuskilpailukyvyn rapistua. Siksi hallituksen pitäisi etupainotteisesti miettiä, kuinka kustannuskilpailukykyä saataisiin parannettua mahdollisimman nopeasti, jotta pystymme hyödyntämään maksimaalisesti ja pitkäaikaisesti globaalin patoutuneen kulutuskysynnän kasvun. Sisäinen tai fiskaalinen devalvaatio kannattaisi ottaa työlistalle”, Kotamäki linjaa.