Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Karua luettavaa työllisyysrintamalla - tästäkö alkaa työllisyysasteen luisu?

Jaa
Tänään julkaistut työllisyys- ja työttömyysluvut ovat karua luettavaa, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Työvoimatutkimuksen työllisyysasteen trendi oli 71,8 prosenttia ja työttömyysasteen trendi 8,2 prosenttia vuoden 2020 joulukuussa. Työttömiä oli joulukuussa 48 000 enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työttömien määrä on kasvanut 100 000 hengellä verrattuna vuoden takaiseen. Lomautuksia on edelleen reilusti eli noin 56 000 henkeä enemmän kuin vuosi sitten.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.

“Kyllä vähän hätkähdin lukiessani, että työllisiä on 74 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Ja siihen kaikki muutkin madonluvut päälle. Työnvälitystilaston 100 000 työtöntä lisää on paljon. Voiko lukuja pitää yllätyksenä? Ei oikeastaan. Koronakriisi koettelee maailman talouksia eikä Suomi ole irrallaan koronakriisin vaikutuksista”, Kotamäki summaa.

Kotamäen mukaan Suomessa on taloudellisesti ajatellen toistaiseksi mennyt kohtalaisen, peräti yllättävänkin hyvin.

“Elinkelpoisia yrityksiä ei ainakaan toistaiseksi ole mennyt määräänsä enempää nurin. Sen takia työttömyyskään ei ole ryöpsähtänyt jättilukemiin. Tästä kehityksestä pitää toki olla kiitollinen”, Kotamäki sanoo.

Keskuskauppakamarin Työllisyystavoitelaskuri  seuraa työllisyysasteen kehitystä suhteessa hallituksen alkuperäiseen työllisyystavoitteeseen. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.

“Koronakriisin myllertäessä hallituksen alkuperäinen työllisyystavoite on muutettu väljempään muotoon. Toisaalta ymmärrän sen varsin hyvin, koska korona muuttaa toimintaympäristöä perustavanlaatuisesti. En silti haluaisi päästää päättäjiä helpolla työllisyystoimien suhteen, koska Suomen talouden rakenteelliset haasteet ovat entistä suurempia koronakriisin jälkeen”, Kotamäki pohtii.

Tulevaisuus on epävarmuuden peitossa.

“Kaikille on selvää, että epidemia pitää hoitaa ihan ensimmäisenä. Se on yksilön kannalta järkevintä, mutta myös talous kiittää, mitä nopeammin pääsemme ihmiskuntaa kurjistavasta kulkutaudista eroon. Samalla pitäisi muistaa, että elämää on vielä koronan jälkeenkin”, Kotamäki sanoo.

Kotamäen mukaan hallituksen tulisi koronakriisin hoidon ohessa miettiä jo seuravia askeleita.

“Kuinka Suomi saadaan koronan jälkeiseen globaalin talouden imuun? Finanssikriisin jälkeen Suomi epäonnistui karkeasti, kun talouskasvu oli kelvotonta 2012–2015. Vasta KiKy-sopimus tuuppasi Suomen uuteen nousuun. Meillä ei ole varaa tehdä samaa virhettä ja antaa kustannuskilpailukyvyn rapistua. Siksi hallituksen pitäisi etupainotteisesti miettiä, kuinka kustannuskilpailukykyä saataisiin parannettua mahdollisimman nopeasti, jotta pystymme hyödyntämään maksimaalisesti ja pitkäaikaisesti globaalin patoutuneen kulutuskysynnän kasvun. Sisäinen tai fiskaalinen devalvaatio kannattaisi ottaa työlistalle”, Kotamäki linjaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kauppakamarin vientijohtajakysely: Yritysten vientinäkymät kuluvalle vuodelle heikentyneet merkittävästi edellisvuodesta27.3.2024 06:54:00 EET | Tiedote

Kauppakamarin vientijohtajakyselyn perusteella yritysten vientinäkymät ovat selkeästi heikentyneet edellisvuoteen nähden. Tuoreen kyselyn mukaan enää kuusi prosenttia vientiyrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi kuluvan vuoden aikana. Alkuvuonna 2023 vielä 20 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi vuoden aikana.

Keskuskauppakamarin hallitus: Työmarkkinatilanne on ratkaistava luottamusta rakentamalla25.3.2024 16:41:36 EET | Tiedote

Meneillään olevat työtaistelutoimenpiteet ovat vahingollisia Suomen taloudelle. Yrityksille aiheutuu taloudellisia ja toiminnallisia vaikeuksia, joiden korjaaminen ei tapahdu hetkessä. Keskuskauppakamarin hallitus painottaa, että Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tähän ei ole varaa. Suomen talouden kasvu on jo pitkään ollut lähes olematonta ja teolliset investoinnit vuotuisia poistoja pienemmät rapauttaen siten tulevaa kasvupotentiaalia. Siksi Keskuskauppakamarin hallitus pitää tärkeänä, että kiistoissa päästään eteenpäin.

Kauppakamarien vientijohtajakysely: Vientiyrityksistä yli 90 prosenttia kertoo poliittisten lakkojen vaikuttaneen toimintaan - lisäkustannuksia, mainehaittaa, lomautuksia22.3.2024 06:53:00 EET | Tiedote

Yli 90 prosenttia Kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo meneillä olevien lakkojen vaikuttaneen yritysten toimintaan. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 37 prosenttia kertoi lakkojen vaikuttaneen merkittävästi ja 54 prosenttia yrityksistä kertoo lakkojen vaikuttaneen jonkin verran.

Keskuskauppakamari: Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien yhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä jatkoi kasvuaan – Suomi jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä19.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote

Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä kasvaa edelleen, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta. Jo yli puolessa jäsenmaista naisten osuus hallituksen jäsenistä on yli 30 prosenttia ja johtoryhmän jäsenistä yli 20 prosenttia. Vaikka Suomi sijoittuukin edelleen kärkikymmenikköön kummassakin vertailussa, olemme jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä. Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä Keskuskauppakamari haluaa muistuttaa, että naisjohtajuuden edistämiseksi on vielä paljon työtä tehtävänä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye