Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Karua luettavaa työllisyysrintamalla - tästäkö alkaa työllisyysasteen luisu?

Jaa
Tänään julkaistut työllisyys- ja työttömyysluvut ovat karua luettavaa, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Työvoimatutkimuksen työllisyysasteen trendi oli 71,8 prosenttia ja työttömyysasteen trendi 8,2 prosenttia vuoden 2020 joulukuussa. Työttömiä oli joulukuussa 48 000 enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työttömien määrä on kasvanut 100 000 hengellä verrattuna vuoden takaiseen. Lomautuksia on edelleen reilusti eli noin 56 000 henkeä enemmän kuin vuosi sitten.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.

“Kyllä vähän hätkähdin lukiessani, että työllisiä on 74 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Ja siihen kaikki muutkin madonluvut päälle. Työnvälitystilaston 100 000 työtöntä lisää on paljon. Voiko lukuja pitää yllätyksenä? Ei oikeastaan. Koronakriisi koettelee maailman talouksia eikä Suomi ole irrallaan koronakriisin vaikutuksista”, Kotamäki summaa.

Kotamäen mukaan Suomessa on taloudellisesti ajatellen toistaiseksi mennyt kohtalaisen, peräti yllättävänkin hyvin.

“Elinkelpoisia yrityksiä ei ainakaan toistaiseksi ole mennyt määräänsä enempää nurin. Sen takia työttömyyskään ei ole ryöpsähtänyt jättilukemiin. Tästä kehityksestä pitää toki olla kiitollinen”, Kotamäki sanoo.

Keskuskauppakamarin Työllisyystavoitelaskuri  seuraa työllisyysasteen kehitystä suhteessa hallituksen alkuperäiseen työllisyystavoitteeseen. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.

“Koronakriisin myllertäessä hallituksen alkuperäinen työllisyystavoite on muutettu väljempään muotoon. Toisaalta ymmärrän sen varsin hyvin, koska korona muuttaa toimintaympäristöä perustavanlaatuisesti. En silti haluaisi päästää päättäjiä helpolla työllisyystoimien suhteen, koska Suomen talouden rakenteelliset haasteet ovat entistä suurempia koronakriisin jälkeen”, Kotamäki pohtii.

Tulevaisuus on epävarmuuden peitossa.

“Kaikille on selvää, että epidemia pitää hoitaa ihan ensimmäisenä. Se on yksilön kannalta järkevintä, mutta myös talous kiittää, mitä nopeammin pääsemme ihmiskuntaa kurjistavasta kulkutaudista eroon. Samalla pitäisi muistaa, että elämää on vielä koronan jälkeenkin”, Kotamäki sanoo.

Kotamäen mukaan hallituksen tulisi koronakriisin hoidon ohessa miettiä jo seuravia askeleita.

“Kuinka Suomi saadaan koronan jälkeiseen globaalin talouden imuun? Finanssikriisin jälkeen Suomi epäonnistui karkeasti, kun talouskasvu oli kelvotonta 2012–2015. Vasta KiKy-sopimus tuuppasi Suomen uuteen nousuun. Meillä ei ole varaa tehdä samaa virhettä ja antaa kustannuskilpailukyvyn rapistua. Siksi hallituksen pitäisi etupainotteisesti miettiä, kuinka kustannuskilpailukykyä saataisiin parannettua mahdollisimman nopeasti, jotta pystymme hyödyntämään maksimaalisesti ja pitkäaikaisesti globaalin patoutuneen kulutuskysynnän kasvun. Sisäinen tai fiskaalinen devalvaatio kannattaisi ottaa työlistalle”, Kotamäki linjaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kauppakamarikysely: Investointikustannukset, heikko kysyntä ja poliittinen epävarmuus hidastavat puhtaan siirtymään investointeja22.10.2025 06:55:00 EEST | Tiedote

Kauppakamarien talouskysely paljastaa, että investointien kustannukset, vähäpäästöisten tuotteiden heikko kysyntä ja poliittinen epävarmuus ovat merkittävimpiä puhtaan siirtymän esteitä. Yli kolmannes yrityksistä kuitenkin kokee, ettei siirtymälle ole esteitä - erityisesti alle kymmenen henkilön yrityksissä. 45 prosenttia yrityksistä korosti kyselyssä lupaprosessien ja sääntelyn sujuvoittamista ensisijaisena toimena puhtaan siirtymän onnistumiselle.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Rohkaisevia merkkejä yksityisen sektorin työllisyydestä21.10.2025 09:04:57 EEST | Tiedote

Kesäkuukausiin verrattuna syyskuun työllisyyslukemat olivat rohkaisevia. Vaikka työttömyys oli vuositasolla edelleen nousussa, olisi selvästi huonompikin lukema ollut mahdollinen. Työttömyysasteen trendi oli yhä erittäin korkea, eli 9,9 prosenttia, mutta suunta oli lievästi alaspäin verrattuna kuukausi sitten monet säikäyttäneeseen kymmenen prosentin lukemaan.

IMO:n kansainvälisen meriliikenteen päästömaksun lykkääntyminen hidastaa meriliikenteen energiamurrosta17.10.2025 18:45:42 EEST | Tiedote

Kansainvälisessä merenkulkujärjestö (International Maritime Organization IMO) perjantaina päättyneessä ympäristökomitean kokouksessa ei päästy sopuun meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, vaan lopullinen päätös päästömaksuista siirrettiin ensi vuoden syksyyn. Pitkään valmistellun päästömaksujärjestelmän lykkääntyminen on Keskuskauppakamarin ja Suomen Satamat ry:n mukaan harmillista, sillä mekanismi olisi merkittävä askel meriliikenteen päästöjen vähentämisessä. Kansainvälisen meriliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat 2000-luvulla kasvaneet noin 500 megatonnista yli 700 megatonniin ja yli 70 prosenttia kansainvälisestä kaupasta kulkee merirahtina.

Keskuskauppakamari: Velkakonversiomahdollisuus vahvistaa Suomen pääomamarkkinoiden kilpailukykyä16.10.2025 13:52:02 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamari kannattaa torstaina annettua hallituksen esitystä, jolla velkakonversio ehdotetaan lisättäväksi yrityssaneerauslain saneerauskeinoihin. Velkakonversiossa on mahdollista muuntaa velkasaamisia velallisyhtiön osakkeiksi ja mitätöidä yhtiön vanhoja osakkeita. Maksunsaantijärjestyksen tuominen lähemmäksi konkurssin maksunsaantijärjestystä on Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntija Ville Kajalan mukaan erinomainen muutos.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye