Keskuskauppakamari: Korotetaan työttömyysturvaa takaamalla samat säännöt kaikille

Kaikki palkansaajat maksavat työttömyysvakuutusmaksuja, joilla suureksi osaksi rahoitetaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Ainoastaan työttömyyskassojen jäsenet ovat kuitenkin oikeutettuja työttömyyspäivärahaan. Näin on siitä huolimatta, että työttömyyskassojen jäsenmaksuilla rahoitetaan vain noin 5,5 prosenttia ansiosidonnaisen menoista. 

”Suomalainen työttömyysturvajärjestelmä jakaa ihmiset kahden kerroksen väkeen. On niitä, jotka kuuluvat työttömyyskassaan ja niitä, jotka eivät kuulu. Toiset saavat kaksi kertaa yhtä paljon rahaa työttömäksi joutuessaan kuin toiset vain siksi, että sattuvat kuulumaan kassaan”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo. 

”Nyt olisi hyvä aika muuttaa peruspäiväraha ansiosidonnaiseksi. Tänä suhdannehetkenä peruspäivärahaa saavat tarvitsevat lisätuloja kipeimmin ja he myös käyttäisivät suurimman osan lisätuloistaan. Hallitusohjelman kanssa linjassa olevan rakennepoliittisen toimen säätäminen tässä hetkessä olisi myös hyvää suhdannepolitiikkaa”, Kotamäki jatkaa. 

Kotamäen mukaan nykyjärjestelmä ei ole asiakkaiden kannalta yhdenvertainen. Se on myös yhdistymisvapauden hengen vastainen. Kaikkien palkansaajien kustantaman ansiosidonnaisen työttömyysturvan turvaverkon ohi tippuu hyvänä talousvuotena noin 70 000 ihmistä. Lama-aikana tilanne on huonompi. 

”Asia on noussut ja tulee nousemaan kylmällä tavalla olennaiseksi nyt, kun ihmisiä lomautetaan ja sanotaan irti koronashokin takia. Monet tulevat jäämään ilman ansioturvaa. Jotkut tulevat yllättymään, että työttömyysvakuutusmaksun maksaminen ei yksinään riitä ansioturvan saamiseksi”, Kotamäki kertoo. 

Työttömyyskassaan kuulumattomat ovat usein keskimääräistä haastavammassa työmarkkina-asemassa. 

”Tilastojen mukaan työttömyysvakuutuksen ulkopuolelle suurimpina ammattiryhminä jäävät mm. kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat, myyjät, rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät, talonrakentajat ja toimistosiivoojat. Puhutaan siis tavallisista ihmisistä, joita kaikkien palkansaajien maksama vakuutus ei kata”, Kotamäki summaa. 

”Kuvittele, jos olisit vuosia maksanut eläkevakuutusmaksua, mutta eläkkeelle jäädessäsi et olisikaan oikeutettu eläkkeeseen.” 

Hallitusohjelmassa on merkintä yleisen ansioturvajärjestelmän lisäselvittämisestä. 

”Oikeasti selvityksiä ei tarvita enää, vaan kyse on poliittisesta tahdosta. Peruspäivärahaa saavien henkilöiden ei pitäisi joutua valtapoliittisten kamppailujen uhreiksi”, Kotamäki sanoo. 

”Nyt on hyvä aika tehdä historiallinen muutos järjestelmään. Ensimmäinen askel voisi olla lisätä peruspäivärahaan ansio-osa. Hyvänä aikana uudistus maksaisi, tarkemmista parametreista tietysti riippuen, noin 150 miljoonaa euroa. Lama-aikana kustannus olisi toki suurempi”, Kotamäki linjaa. 

Kotamäki asetettiin 5.3.2018 sosiaali- ja terveysministeriön toimesta selvittämään ja arvioimaan nykyistä ansiosidonnaista työttömyysturvajärjestelmää ja sen kehittämistarpeita. Selvityshenkilö Kotamäen vuoden 2018 marraskuussa julkaiseman loppuraportin voi lukea täältä.