”Kun yhteiskunnan sulku puretaan, tarvitsee talous kannustusta uuteen nousuun. Tulemme syksymmällä näkemään konkursseja sekä työttömyyttä, mikä tarkoittaa vähäisempää kulutusta ja mahdollisesti myös investointipulaa”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo. 

Keskuskauppakamarin ehdotuksen mukaan ansiotuloverotusta tulisi alentaa noin kahdella prosenttiyksiköllä kautta linjan. Viime vuoden lainsäädännön mukaan tämä tarkoittaisi arviolta kahden miljardin euron kevennyksiä. Koronaviruspandemian takia laskeneen palkkasumman takia todellinen alennus olisi nyt tätä pienempi. 

”Ennusteiden mukaan bruttokansantuotteestamme saattaa tänä vuonna hävitä jopa 10-20 miljardia euroa. Nyt on julkisen vallan paikka vaikuttaa perinteisen keynesiläisen suhdanne-elvytyksen kautta. Tämä tarkoittaa julkisen talouden alijäämän väliaikaista kasvattamista suhdannepolitiikan takia.” 

Hyvä suhdannepolitiikka on luonteeltaan nopeavaikutteista ja määräaikaista tai vaihtoehtoisesti rakenteellisten uudistusten ajallista siirtämistä. Se ei saisi myöskään kasvattaa pitkän aikavälin kestävyysvajetta merkittävästi. 

”Tuloveron alentaminen vaikuttaa nopeasti. Tuloveroasteikkoa saa muutettua vaikka kesken vuotta, jos poliittista tahtoa löytyy. Keskuskauppakamarin mallissa tuloveroasteikkoa madalletaan kautta linjan. Katsoimme sen hyväksi ratkaisuksi, koska suomalaisen työn verotuksen lisäksi myös veroprogressio on jyrkkää. Noin 2500 euron kuukausituloilla suomalainen saattaa saada 100 euron veronkorotuksesta vain 50 euroa käteen”, Kotamäki sanoo. 

”Mallissamme olemme lähteneet siitä, että muutos olisi pysyvä. Menetetyt verotulot olisi tarkoitus kattaa myöhemmin, arviolta vuonna 2022, siirtämällä verotuksen painopistettä kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Tämä olisi hyvin linjassa mm. hallituksen ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa.” 

Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat maailman korkeimpia. Korkeat menot tarkoittavat myös osin markkinoiden vääristymiä sekä korkeaa verotusta. Nyt ei ole oikea paikka lisätä julkisia menoja rakenteellisesti. 

”Nyt on oltava läpinäkyvä erilaisten toimenpiteiden suhteen. Riski on, että päättäjät salakavalasti lisäävät rakenteellisesti eli pysyvästi julkisia menoja suhdannepolitiikan varjolla. Omassa ehdotuksessa pyrimme olemaan läpinäkyviä: kyse on rakennepoliittisesta, mutta kustannusneutraalista toimesta, joka ajoitetaan suhdannepoliittisista syistä alkavaksi, kun elvytyksen aika on”, Kotamäki summaa. 

Keskuskauppakamari on julkaissut elvytyspaketin talouden käynnistämiseksi akuutin kriisin hellitettyä. Lue koko elvytyspaketti.