Keskuskauppakamari: Maahantuloveroa ei tule ottaa käyttöön – taloudellisen työnantajan kustannukset ylittäisivät verotuotot
31.5.2022 07:00:00 EEST | Keskuskauppakamari | Tiedote
Lakiesityksessä on kyse siitä, että vuodesta 2023 alkaen Suomi voisi verottaa ulkomaisen työnantajan palveluksessa olevan ulkomaisen työntekijän palkkaa tämän saapuessa työskentelemään väliaikaisesti kotimaisen yrityksen työnjohto- ja valvontavastuun alaisuuteen. Suomalaisen ja ulkomaisen yrityksen ollessa samaa konsernia taloudellisen työantajan asema syntyisi yli 15 päivän yhtäjaksoisen tai kalenterivuodessa yli 45 päivän työskentelyn seurauksena. Jos yritykset eivät ole samaa konsernia, taloudellinen työantaja voisi syntyä ensimmäisestä työskentelypäivästä lähtien. Muutos ei koskisi vuokratyötilanteita, sillä ne verotetaan Suomessa jo nyt.
“Käytännössä esimerkiksi lyhyetkin komennukset, johtoryhmän jäsenen työmatka Suomeen tai ulkomaisen rakennusinsinöörin käynti suomalaisyrityksen rakennustyömaalla johtaisivat suomalaisyrityksen velvollisuuteen selvittää, onko siitä tullut verotuksen näkökulmasta ulkomaisen työntekijän taloudellinen työnantaja”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.
Ehdot ovat Kujanpään mukaan hyvin tulkinnanvaraiset, mutta niiden täyttymisestä aiheutuisi rekisteröinti- tai verovelvoitteita niin suomalaiselle yritykselle, ulkomaiselle yritykselle kuin kyseiselle työntekijällekin.
”Se, maksetaanko työntekijän palkasta veroa Suomeen vai työntekijän kotimaahan ei sinänsä ole yritysten kannalta kynnyskysymys. Sen sijaan ongelmallisia ovat taloudellisen työnantajan sääntelyn noudattamisesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset ja veroriskit”, Kujanpää sanoo.
Kujanpään mukaan taloudellisen työnantajan muodostumisesta aiheutuisi yrityksille jopa tuhansien eurojen kustannukset lakisääteisten velvoitteiden hoitamisesta, vaikka kyse olisi vain yksittäisestä lyhyestä työmatkasta.
“Yritykset kantavat erityistä vastuuta verovelvoitteiden selvittämisestä tilanteessa, joka aiheuttaa työntekijälle veroriskejä niin Suomessa kuin työntekijän asuinvaltiossakin”, Kujanpää sanoo.
Matkailu- ja ravintola-ala sijaiskärsijöinä
Hallituksen esityksessä muutoksen arvioidaan lisäävän verotuottoja kolmella miljoonalla eurolla. Keskuskauppakamari katsoo, että lainsäädännön aiheuttamat kustannukset ylittävät verotuotot.
”Veroriskien ja hallinnollisten kustannusten välttämiseksi yritykset rajoittaisivat Suomeen suuntautuvien työmatkojen kestoa ja tämä vaikuttaisi muun muassa matkailu- ja ravintola-alaan. Lainsäädäntö myös ohjaisi suomalaisia konserneja keskittämään toimintoja ulkomaille ja vaikuttaisi kielteisesti kansainvälisten yritysten Suomeen sijoittautumiseen. Tämä kaikki vaikuttaisi negatiivisesti Suomen verotuottoihin”, sanoo Kujanpää.
Ruotsissa vastaava lainsäädäntö on otettu käyttöön vuoden 2021 alusta osana suurempaa lakiuudistusta. Koronapandemian vuoksi vähentyneen työmatkailun lainsäädännön vaikutuksia ei ole voitu vielä arvioida, mutta Keskuskauppakamarin tietojen mukaan Ruotsin lakimuutos on osoittautunut työlääksi.
”Taloudellista työnantajaa koskevan lainsäädännön kaltainen ’maahantulovero’ sekä muut verotuotoltaan pienet ja hallinnollisilta kustannuksilta suuret verot ovat omiaan heikentämään Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Yritykset kaipaavat ennakoitavaa ja selkeää verotusta”, sanoo Kujanpää.
Keskuskauppakamarin valtiovarainministeriölle antama lausunto on luettavissa täältä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emmiliina KujanpääJohtava veroasiantuntija
Puh:040 768 0621emmiliina.kujanpaa@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari kriittisenä kansalaisuuskokeesta - nämä seikat tulisi vielä korjata6.2.2026 06:57:00 EET | Tiedote
Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen ehdotus kansalaisuuskokeesta sisältää selviä puutteita, jotka asettavat kyseenalaiseksi koko kokeen tarpeellisuuden. Keskuskauppakamarin mukaan kokeessa tulisi kysyä vain objektiivisesti mitattavia tosiasioita ja turhaa byrokratiaa pitäisi välttää. Riskinä on, että koe muodostuu tarpeettomaksi pullonkaulaksi kansalaisuuden saamiselle ja pitkittää yritysten jo valmiiksi hankalaa rekrytointiprosessia ulkomaalaisen työvoiman suhteen.
Kireät pakkaset lisäävät putkirikkojen riskiä – vanhat ja matalalla kulkevat vesijohdot erityisessä vaarassa28.1.2026 06:57:00 EET | Tiedote
Kylmimmillään yli 20 pakkasasteen talvisää kasvattaa putkirikkojen riskiä etenkin vanhoissa kiinteistöissä ja pientaloissa. Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja, HTT Arto Krootila varoittaa, että ongelmat voivat alkaa jo huomattavasti lievemmässäkin pakkasessa, jos vesijohto kulkee liian lähellä maanpintaa tai sen eristys on puutteellinen.
Keskuskauppakamari: Kaikkien sopimusten äidin myötä tullien poistuminen erinomaista Suomen viennille27.1.2026 13:29:26 EET | Tiedote
Kaikkien sopimusten äidiksi kutsutun EU:n ja Intian välisen kauppasopimuksen solmiminen on Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mukaan merkittävää: tullien asteittainen poistuminen avaa suomalaisyrityksille mittavat uudet vientimahdollisuudet nopeasti kasvavilla markkinoilla, erityisesti teollisuuden eri aloilla. Lisäksi sopimus muodostaa tarvitun vaihtoehdon protektionismille sekä uuden strategisen kumppanuuden.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Vuosi päättyi työmarkkinoilla apeissa merkeissä27.1.2026 08:59:20 EET | Tiedote
Joulukuun työllisyystilastot olivat Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan heikko kokonaisuus: työttömyyden nousu jatkui. Työllisyys sinnitteli edelleen siedettävissä lukemissa, mutta merkkejä paremmasta ei nähty. ”Viime vuosi päättyi työmarkkinoilla apeissa merkeissä”, sanoo Appelqvist.
Kauppakamarikysely: Yritykset näkevät nuorten palkkaamisen osana yhteiskuntavastuuta – silti rekrytointiaikeita edellisvuotta vähemmän26.1.2026 06:57:00 EET | Tiedote
Kauppakamarien kyselyn mukaan yritysten aikeissa palkata nuoria esimerkiksi kesätöihin, harjoitteluun tai tuettuihin töihin ei ole tiedossa suuria muutoksia verrattuna edelliseen vuoteen. Vain noin kuusi prosenttia yrityksistä kertoi aikovansa palkata nuoria edellisvuotta enemmän, kun taas kymmenen prosenttia aiempaa vähemmän. Yritykset mieltävät nuorten palkkaamisen osaksi yhteiskuntavastuutaan, mutta monessa yrityksessä aikaa nuorten ohjaamiseen ei ole riittävästi. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Suvi Pulkkisen mukaan kyselyn tulokset kertovat ristiriidasta yritysten asenteiden ja arjen realiteettien välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme