Keskuskauppakamari: Maahantuloveroa ei tule ottaa käyttöön – taloudellisen työnantajan kustannukset ylittäisivät verotuotot
31.5.2022 07:00:00 EEST | Keskuskauppakamari | Tiedote
Lakiesityksessä on kyse siitä, että vuodesta 2023 alkaen Suomi voisi verottaa ulkomaisen työnantajan palveluksessa olevan ulkomaisen työntekijän palkkaa tämän saapuessa työskentelemään väliaikaisesti kotimaisen yrityksen työnjohto- ja valvontavastuun alaisuuteen. Suomalaisen ja ulkomaisen yrityksen ollessa samaa konsernia taloudellisen työantajan asema syntyisi yli 15 päivän yhtäjaksoisen tai kalenterivuodessa yli 45 päivän työskentelyn seurauksena. Jos yritykset eivät ole samaa konsernia, taloudellinen työantaja voisi syntyä ensimmäisestä työskentelypäivästä lähtien. Muutos ei koskisi vuokratyötilanteita, sillä ne verotetaan Suomessa jo nyt.
“Käytännössä esimerkiksi lyhyetkin komennukset, johtoryhmän jäsenen työmatka Suomeen tai ulkomaisen rakennusinsinöörin käynti suomalaisyrityksen rakennustyömaalla johtaisivat suomalaisyrityksen velvollisuuteen selvittää, onko siitä tullut verotuksen näkökulmasta ulkomaisen työntekijän taloudellinen työnantaja”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.
Ehdot ovat Kujanpään mukaan hyvin tulkinnanvaraiset, mutta niiden täyttymisestä aiheutuisi rekisteröinti- tai verovelvoitteita niin suomalaiselle yritykselle, ulkomaiselle yritykselle kuin kyseiselle työntekijällekin.
”Se, maksetaanko työntekijän palkasta veroa Suomeen vai työntekijän kotimaahan ei sinänsä ole yritysten kannalta kynnyskysymys. Sen sijaan ongelmallisia ovat taloudellisen työnantajan sääntelyn noudattamisesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset ja veroriskit”, Kujanpää sanoo.
Kujanpään mukaan taloudellisen työnantajan muodostumisesta aiheutuisi yrityksille jopa tuhansien eurojen kustannukset lakisääteisten velvoitteiden hoitamisesta, vaikka kyse olisi vain yksittäisestä lyhyestä työmatkasta.
“Yritykset kantavat erityistä vastuuta verovelvoitteiden selvittämisestä tilanteessa, joka aiheuttaa työntekijälle veroriskejä niin Suomessa kuin työntekijän asuinvaltiossakin”, Kujanpää sanoo.
Matkailu- ja ravintola-ala sijaiskärsijöinä
Hallituksen esityksessä muutoksen arvioidaan lisäävän verotuottoja kolmella miljoonalla eurolla. Keskuskauppakamari katsoo, että lainsäädännön aiheuttamat kustannukset ylittävät verotuotot.
”Veroriskien ja hallinnollisten kustannusten välttämiseksi yritykset rajoittaisivat Suomeen suuntautuvien työmatkojen kestoa ja tämä vaikuttaisi muun muassa matkailu- ja ravintola-alaan. Lainsäädäntö myös ohjaisi suomalaisia konserneja keskittämään toimintoja ulkomaille ja vaikuttaisi kielteisesti kansainvälisten yritysten Suomeen sijoittautumiseen. Tämä kaikki vaikuttaisi negatiivisesti Suomen verotuottoihin”, sanoo Kujanpää.
Ruotsissa vastaava lainsäädäntö on otettu käyttöön vuoden 2021 alusta osana suurempaa lakiuudistusta. Koronapandemian vuoksi vähentyneen työmatkailun lainsäädännön vaikutuksia ei ole voitu vielä arvioida, mutta Keskuskauppakamarin tietojen mukaan Ruotsin lakimuutos on osoittautunut työlääksi.
”Taloudellista työnantajaa koskevan lainsäädännön kaltainen ’maahantulovero’ sekä muut verotuotoltaan pienet ja hallinnollisilta kustannuksilta suuret verot ovat omiaan heikentämään Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Yritykset kaipaavat ennakoitavaa ja selkeää verotusta”, sanoo Kujanpää.
Keskuskauppakamarin valtiovarainministeriölle antama lausunto on luettavissa täältä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emmiliina KujanpääJohtava veroasiantuntija
Puh:040 768 0621emmiliina.kujanpaa@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Kiinteistöalan LKV-kokeessa ennätysmäärä osallistujia sitten vuoden 2021 – luottamus talouteen mahdollisesti parantumassa12.5.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Laillistetun kiinteistönvälittäjän kokeeseen (LKV) osallistuvien määrä on pitkästä aikaa nousussa. Viikonloppuna järjestettyihin kokeisiin osallistui 246 kokelaista, mikä on suurin määrä sitten vuoden 2021. Tämä kertoo Keskuskauppakamarin legal counsel Erika Leinon mukaan talouden luottamuksen parantumisesta sekä siitä, että alan toimijat odottavat markkinan vilkastumista.
Keskuskauppakamari: Koulutusjärjestelmä uudistettava tekoälyaikaan – rahoitus sidottava oppimisen laatuun ja työllistymiseen11.5.2026 15:24:33 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin mukaan koulutusjärjestelmää on uudistuttava vastaamaan työelämää, jossa tekoäly on pysyvä osa arkea ja jossa inhimillinen arvonluonti korostuu. Koulutuksen tulee vahvistaa erityisesti ajattelua, soveltamiskykyä ja teknologian kriittistä hyödyntämistä. Keskuskauppakamari esittää, että korkeakoulujen rahoituksen tulee palkita nykyistä vahvemmin laadukkaasta oppimista ja työllistymistä.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Teollisuus epävarmaan kevääseen vahvoista asemista8.5.2026 08:43:45 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan teollisuudessa maaliskuu sujui varsin mainiosti sekä uusien tilausten että erityisesti tuotannon osalta.
Vuoden brändi 2026 -kilpailun voittajaksi valittiin VR6.5.2026 16:54:33 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin Vuoden brändi 2026 -kilpailun voittajaksi on valittu VR. Raadin mukaan VR:n brändi on erittäin tunnettu ja sen tarina on Suomessa ainutlaatuinen. Brändi on onnistunut uudistumaan määrätietoisesti ja laajentumaan myös ulkomaille.
Keskuskauppakamari: Nopeampi väylä pysyvään oleskelulupaan vastaa yritysten toiveisiin – pisteytys toisi ennakoitavuutta järjestelmään6.5.2026 11:30:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää kannatettavana Akavan esitystä nopeammasta väylästä pysyvään oleskelulupaan. Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä osaajia, mutta yhä useammin ratkaisevaa ei ole pelkkä houkuttelu vaan se, haluavatko osaajat jäädä. Keskuskauppakamarin mielestä järjestelmän on oltava ennakoitava ja joustava sekä vastattava koko maan työvoimatarpeisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme