Keskuskauppakamari: Matkustusrajoitusten lieventäminen on oikea toimenpide

Hallituksen päätökset matkustusrajoitusten lieventämisestä olivat erittäin tervetulleita. Nyt tehdyillä päätöksillä on isoja positiivisia vaikutuksia talouden ja työllisyyden näkökulmasta. Erityisesti matkailualan ahdinko helpottaa, kun tulevaa talvikautta ei täysin menetetä.

”Silloin pitää antaa kiitosta, kun sille on aihetta. Nyt hallitus ansaitsee kiitoksen matkustusrajoitusten lieventämisestä. On perusteltua, että Suomi siirtyy kohti yleistä eurooppalaista linjaa. Nyt tehdyillä päätöksillä estetään monen yrityksen kaatuminen ja turvataan lukuisten ihmisten työpaikat”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen on seuraavassa vaiheessa siirryttävä vielä tarkemmin noudattamaan Euroopan komission ehdotusta neuvoston suositukseksi vapaan liikkuvuuden rajoitusten koordinoinnista. Ensimmäisenä on arvioitava, onko tarvetta tuplatestaukseen muiden kuin erittäin korkean riskin maiden osalta. Lähtökohtana pitää olla, että vähäisemmän riskin maiden osalta riittää yksi testi, joka on otettu joko lähtö- tai tulomaassa.

”Tämä uusi linja mahdollistaa aiempaa paremmin työvoiman liikkuvuuden. Viron, Ruotsin ja Norjan työssäkäyntiliikenteen vapauttaminen on tervetullut muutos. Monet yritykset ovat olleet ahdingossa koronakriisin puhjettua, kun kriittisen ulkomaalaista työvoiman saaminen Suomeen on ollut hankalaa”, toteaa Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen

Keskuskauppakamari vaatii hallitusta huolehtimaan siitä, että sekä julkisen että yksityisen sektorin testauskapasiteetti otetaan täysimääräisesti käyttöön. Nyt valittu niin sanottu ”testaa ja tule” -strategia toimii vain, jos testauskapasiteettia on riittävästi, testeihin päästään ilman viivettä ja tulokset tulevat 24 tunnin sisällä. Julkinen sektori ei selviä mittavasta testaustehtävästä yksin.

”Suomen matkustusrajoituksissa pitää huomioida se, että kaikkia EU-kansalaisia pitää kohdella yhdenvertaisesti. Matkustusrajoitusten kannalta kansalaisuuden sijaan olennaista on, onko henkilö oleskellut pidempiaikaisesti kohonneen tartuntariskin alueella”, muistuttaa Valtonen.