Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari purkaisi apteekkisääntelyä ja siirtäisi itsehoitolääkkeiden myyntiä myös vähittäiskauppoihin

Jaa

Keskuskauppakamarin mukaan seuraavalla vaalikaudella apteekkien määrän tiukasta sääntelystä tulee luopua ja itsehoitolääkkeiden myyntiä on vapautettava vähittäiskaupoille. Keskuskauppakamari luopuisi tarveharkinnasta ja mahdollistaisi apteekin perustamisen ilmoitusmenettelyllä, mikäli perustaja ja apteekki täyttävät lain vaatimat edellytykset apteekkitoiminnan harjoittamiseen. Vanhentuneita monopoleja ja markkinoillepääsyn esteitä on viimein purettava, yritysten kilpailuedellytyksiä edistettävä ja asiakkaiden tarpeisiin vastattava, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari

”Yrityksillä on oltava reilut ja tasapuoliset edellytykset kilpailla markkinoilla parhaimman laadun takaamiseksi. Raskas apteekkisääntely estää apteekkeja vastaamasta asiakkaiden tarpeisiin ja kysyntään. Asiakkaille apteekkisääntelyn purkaminen tarkoittaisi apteekkien määrän lisääntymistä, aukioloaikojen kasvamista ja lääkkeiden hintojen alenemista”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.  
 
Kilpailu- ja kuluttajaviraston vuonna 2020 tekemän apteekkimarkkinoita koskevan selvityksen mukaan apteekkien määrä on pysynyt melkein samana vuodesta 2010 vuoteen 2018, vaikka lääkkeisiin ja lääkinnällisiin kulutustavaroihin käytettävä vuosittainen summa on kasvanut samassa ajassa noin 600 miljoonalla eurolla.  
 
Keskuskauppakamarin mukaan veronmaksajille kallis apteekkijärjestelmä ei vastaa enää nyky-yhteiskunnan tarpeita. Keskuskauppakamari esittää apteekkien määrän lisäämiseksi ilmoitusmenettelyä, joka mahdollistaisi apteekin perustamisen nykyistä helpommin.
 
”Tällä hetkellä apteekkien määrän tiukka sääntely tekee uusien apteekkien avaamisen vaikeaksi, vaikka tarvetta ja kysyntää olisi. Apteekkisääntelyssä tulisikin luopua tarveharkinnasta ja apteekin perustaminen pitäisi tehdä mahdolliseksi ilmoitusmenettelyllä, jos perustaja ja apteekki täyttävät lain vaatimat edellytykset apteekkitoiminnan harjoittamiseen. Näin pidetään huolta turvallisuudesta ja ammattitaidosta”, sanoo Romakkaniemi. 
 
Keskuskauppakamari sallisi apteekkitoiminnan harjoittamisen yhtiömuodossa nykyisen proviisorimallin sijasta. Farmaseuttinen osaaminen säilyisi lupamenettelyn avulla ja lääkelain asettamin vaatimuksin.
 
”Apteekkien omistajuus on nykyisin rajattu vain proviisoreille ja apteekin yhtiömuodon tulee olla yksityinen elinkeinonharjoittaja. Tämä omistajuusmalli on historiallinen jäänne, jonka perusteet ovat murtuneet. Riittävä ammattitaito ja farmaseuttinen osaaminen voidaan taata lupamenettelyn avulla myös muunlaisella omistuspohjalla”, sanoo Romakkaniemi.  
 
Keskuskauppakamari siirtyisi apteekkien määrän sääntelystä laadullisiin kriteereihin, joka takaisi apteekkien palvelutason ja turvaisi lääkkeiden saatavuuden ympäri Suomen. Samalla itsehoitolääkkeiden saatavuutta parannettaisiin vapauttamalla reseptivapaiden itsehoitolääkkeiden myynti vähittäiskaupoilla. 
 
”Lääkkeiden saatavuuden ja maan kattavan lääkehuollon turvaamiseksi täyden palvelun apteekeille pitää määritellä minimitaso lääkevaraston sisällöstä ja koosta. Myös reseptivapaiden itsehoitolääkkeiden myynti tulee vapauttaa vähittäiskaupoille kuten muissakin Pohjoismaissa on tehty. Myynnin salliminen vähittäiskaupoissa parantaisi itsehoitolääkkeiden saatavuutta sekä alentaisi lääkkeiden hintoja”, sanoo Romakkaniemi. 
 
Romakkaniemen mukaan itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen on mahdollista tehdä hallitusti niin, että lääkeneuvonta toteutuu. Itsehoitolääkkeille voidaan asettaa myös osto- tai pakkauskokorajoituksia. 

”Tosiasiallisesti muutosta on jo tapahtunut, eikä maailma ole kaatunut pelotteluista huolimatta. Jo nyt osassa liikenneasemia on otettu käyttöön apteekkien palvelukaappeja, jotka ovat auki liikennemyymälän aukiolojen kanssa samassa tahdissa. Liikenneaseman henkilökunta on perehdytetty, eivätkä he saa antaa asiakkaille lääkeneuvontaa tai myydä asiakkaille kerralla yhtä pakkausta enempää. Palvelupisteessä on lääkeneuvontaa varten myös puhelin, josta asiakas saa apteekin henkilökunnan kiinni niin halutessaan. Tämä on loistava esimerkki toimivasta asiakaspalvelusta, jota voisimme laajentaa Suomeen laajemminkin tiukkaa ja veronmaksajille kallista sääntelyä purkamalla”, sanoo Romakkaniemi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamarin EU-katsaus: Kauppapolitiikka Yhdysvaltojen kanssa Ruotsin puheenjohtajuuskauden keskiössä31.1.2023 06:42:00 EET | Tiedote

Ruotsilta odotetaan sen EU-puheenjohtajuuskaudella aktiivista kauppapolitiikkaa. Keskuskauppakamarin tänään julkaistussa EU-katsauksessa kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka korostaa, että translanttisten kauppasuhteiden tiivistäminen ja EU:n ja Yhdysvaltojen hiertäneelle kauppakiistalle ratkaisun hakeminen ovat tärkeitä, sillä kauppasopimukset alueellistuvat ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vahvistaa jännitteitä.

Keskuskauppakamari: Osaajien maahanmuuton vauhdittaminen seuraavan hallitusohjelman ytimeen – tuoreen maahanmuuttotilaston kasvulukuihin ei voi tuudittautua30.1.2023 12:13:09 EET | Tiedote

Keskuskauppakamari vaatii lisää toimia osaajien maahanmuuton vauhdittamiseksi. Maahanmuuttoviraston tänään julkaisemien tilastojen mukaan työperäinen maahanmuutto kasvoi merkittävästi vuonna 2022, mutta edelleenkään ei olla riittävällä tasolla. Tarvitaan selkeä tavoite osaajien maahanmuuton lisäämiseksi seuraavaan hallitusohjelmaan sekä TalentBoost 2.0 -ohjelma, jossa konkretisoidaan ne keinot, joilla tavoitteeseen päästään.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työvoiman kysyntä jäähtymässä ja lomautusten määrässä kasvua – historiallisen korkea työllisyysaste pehmentää iskuja27.1.2023 09:45:08 EET | Tiedote

Tuoreiden työllisyyslukujen mukaan Suomen työllisyysaste on edelleen historiallisen korkealla tasolla, eikä samanlaisia lukemia ole nähty sitten 1990-luvun alun. Lomautuksien määrässä on kuitenkin kasvua, ja työvoiman kysyntä on jäähtymässä. Suomen työmarkkinoiden taantumasignaalit ovat silti toistaiseksi vaimeita. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan ollaan vielä kaukana työllisyysnäkymien romahduksesta tai koronakriisiin verrattavasta lomautusaallosta.

Keskuskauppakamari: Julkinen sektori ei voi tukahduttaa yksityisten yritysten toimintaa ja kilpailua – alkoholilainsäädännön vapauttamista jatkettava25.1.2023 09:16:19 EET | Tiedote

Keskuskauppakamari jatkaisi alkoholilainsäädännön vapauttamista, jonka seurauksena mahdollistetaan mietojen alkoholijuomien myynti vähittäiskaupoissa, luovutaan alkoholin myynnin kellonaikaa koskevista rajoituksista ja kevennetään anniskeluun liittyvää sääntelyä. Markkinoiden toimivuus, yrittäjyyden edistäminen ja kasvu vaativat, että yksityisten yritysten kilpailua ja toimintaa markkinoilla ei tukahduteta julkisen sektorin toimesta, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Kauppakamarit: Venäjälle myönnettyjen alkuperätodistusten määrä pudonnut rajusti vuodessa – merkittävä pudotus ensimmäisen pakotepaketin jälkeen25.1.2023 06:52:00 EET | Tiedote

Kauppakamarien tuoreiden vientiasiakirjatilastojen mukaan EU:n ulkopuolelle suuntautuvassa viennissä tarvittavien alkuperätodistusten määrä vuonna 2022 tippui 17 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Pudotus johtuu pääasiallisesti Venäjän alkuperätodistusten määrän vähenemisestä. Tuoreiden tilastojen mukaan viime vuonna eniten alkuperätodistuksia myönnettiin Turkkiin, Kiinaan ja Saudi-Arabiaan. Vielä vuonna 2021 Venäjä oli vientiasiakirjatilastoissa sijalla kolme Turkin ja Kiinan jälkeen, mutta viime vuonna Venäjä tippui kuudennelle sijalle. Myös Kiinaan viime vuonna myönnettyjen alkuperätodistusten määrä oli kokonaisuudessaan laskusuuntainen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme