Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamarin ekonomisti perustulokokeilusta: “Ei helposti tuotavissa nyky-Suomeen”

Jaa

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki arvioi tänään julkaistuja perustulokokeilun ensimmäisiä tuloksia. Hän kehottaa suhtautumaan kokeilun tuloksiin tässä vaiheessa varauksella. Perustulomalli ja perustulokokeilu ovat eri asioita. Perustulomallin tuominen Suomeen ei hänen mukaansa ole helppoa.

Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.
Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.

“Päällisin puolin tulokset näyttävät siltä, ettei työllisyys muutu lainkaan. Tulokset ovat tässä vaiheessa alustavia, eikä niistä pääse kunnolla käsiksi siihen, miksei vaikutuksia työllisyyteen ole. Tässä vaiheessa olisi väärin vetää johtopäätös, että työn tekemisen kannustimilla olisi merkitystä, tai että aktivointitoimenpiteillä ei olisi vaikuttavuutta.”, Kotamäki sanoo.  

Perustulokokeilun ensimmäiset tulokset kattavat kaksivuotisen kokeilun ensimmäisen vuoden.Lopulliset, eli koko kokeilun tulokset julkaistaan vuoden 2020 aikana. 

“Perustulokokeilun tuloksiin tulee suhtautua terveellä epäluulolla. Pitää kysyä, miksei työllisyysvaikutusta löydy. Onko niin, etteivät ihmiset ehtineet reagoida perustulomalliin? Onko niin, että ihmiset eivät yksinkertaisesti reagoi taloudellisiin kannustimiin tai he reagoivat hyvin vähän? Onko niin, ettei vastikkeellisuudella ole väliä, koska perustulohan on vastikkeetonta? Missä määrin pitkään työttömänä, perusturvan varassa olevien henkilöiden on ylipäätänsä mahdollista reagoida taloudellisiin yllykkeisiin? Vaikuttaako ja kuinka paljon, että kokeilu on määräaikainen?”, Kotamäki arvioi.  

Mutta mitä perustulokokeilu lopulta kokeilee? 

“Ensinnäkin perustulokokeilu ei itse asiassa tutki realistista perustuloa, vaan ennemminkin työn vastaanottamisen yllykkeiden parantumista sekä osittain sosiaaliturvan vastikkeellisuuden vähenemistä. Tässä vaiheessa vastikkeettomuuden lisäämistä ja työn tekemisen kannustimien parantamista ei pysty erottelemaan toisistaan. Hieman yllättäviksi alustavat tulokset muuttuvat siksi, että työn vastaanottamisen kannustimien merkittävä, joskin väliaikainen, parantuminen ei siis näytä parantaneen juurikaan työllisyyttä”, hän arvioi.  

Suuri osa kokeiluun valituista ihmisistä haki työttömyystukea, vaikka heidät oli arvottu kokeilussa perustulon piiriin. Seurauksena byrokratian yksinkertaistuminen jäi pois näiden ihmisten kohdalla. Toisaalta työttömyysturvan sanktioiden merkitys kokeilussa katosi, kun sanktioiden sijaan henkilö tippuisi työttömyysturvalta saman suuruiselle perustulolle.Taloudelliset kannustimet työllistyä, eli matalammat efektiiviset veroasteet, olivat perustuloon arvotuilla ihmisillä selvästi paremmat. 

Kotamäen mukaan yleisellä tasolla on mahdollista, että esimerkiksi työn tekemisen kannustimien parantuminen lisäisi työllisyyttä, mutta vastikkeettomuuden kasvattaminen ikään kuin neutraloi positiivisen vaikutuksen, eli vaikuttaa toiseen suuntaan. Näin ollen emme kokonaistasolla havaitse muutoksia. 

Kotamäki huomauttaa, että perustulomallien lanseeraaminen sellaiseen maahan kuin Suomi, jossa sosiaaliturvajärjestelmä on pitkälle kehittynyt, korkeatasoinen ja monimutkainen, on vaikeaa ja käytännössä kallista. Perustulo saattaa sen sijaan olla erinomainen malli kehittyvälle taloudelle, jossa sosiaaliturvan taso on matala tai vain osittainen. 

“Perustulomallien käytännön toteutus kärsii myös monista haasteita, joita perustulokokeilussa ei yritetäkään ratkaista, eikä puolueiden malleissa ole juuri pohdittu. Yksi keskeinen vaikeus on esimerkiksi ansiosidonnaisten ja vastikkeellisten etuuksien yhdistäminen vastikkeettomaan perustuloon. Toinen haaste on hinta; realistisen suuruiset perustulomallit lisäisivät helposti julkisia menoja useilla miljardeilla. Tämä pitäisi rahoittaa jotenkin, eli käytännössä verotusta kiristämällä”, hän sanoo. 

Perustulokokeilu on tutkimuksellisesti mullistava asia Suomessa, sillä ensimmäisiä kertoja yhteiskuntapolitiikan alalla sosiaaliturvaa tutkittiin satunnaiskokeilulla. Kotamäen mukaan tuloksista riippumatta kokeilua voi tästä näkökulmasta pitää tärkeänä tutkimuksellisena avauksena ja siten periaatteellisesti merkittävänä asiana. 

”Toivottavasti satunnaistettujen kokeiden tie ei ole päätöksessään, vaan päinvastoin alkamassa. Tutkittavia asioita kyllä riittää. Perustuloa tutkinut työryhmä on tehnyt uraauurtavaa työtä”, Kotamäki summaa. 

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.
Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Työllisyysasteen nostaminen on otettava tosissaan - Keskuskauppakamari julkaisee työllisyystavoitelaskurin19.8.2019 07:00:00 EESTTiedote

Keskustelut työllisyydestä ja työllisyysasteen nostamisesta ovat käyneet viime aikoina vilkkaina. Myös pääministeri Antti Rinteen hallitus sitoutui hallitusohjelmassa 75 prosentin työllisyystavoitteeseen. Keskuskauppakamarin julkaisema työllisyystavoitelaskuri tarkastelee kuukausittain sitä, kuinka hallituksen työllisyystavoite on tähän mennessä toteutunut.

Ville Kajala johtavaksi asiantuntijaksi, Mauri Kotamäki pääekonomistiksi, Emmiliina Kujanpää johtavaksi veroasiantuntijaksi15.8.2019 11:30:44 EESTTiedote

Oikeustieteen kandidaatti Ville Kajala on nimitetty Keskuskauppakamarin johtavaksi asiantuntijaksi vastuualueenaan yhtiöoikeus, corporate governance ja arvopaperimarkkinajuridiikka. Hän ottaa hoitaakseen myös Keskuskauppakamarin lakivaliokunnan. Kajala siirtyy Keskuskauppakamariin Finanssivalvonnasta, jossa hän on toiminut johtavana asiantuntijana. Kajala aloittaa tehtävässään lokakuussa. Valtiotieteiden tohtori Mauri Kotamäki on nimitetty Keskuskauppakamarin pääekonomistiksi. Aiemmin Kotamäki on toiminut Keskuskauppakamarin johtavana ekonomistina ja ekonomistina Työeläkevakuuttajat Tela ry:ssa, valtiovarainministeriössä ja Suomen Pankissa sekä tutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. Kotamäen vastuulle kuuluu ajankohtaisten talouteen liittyvien asioiden seuraaminen ja kommentointi. Lisäksi esimerkiksi neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Keskuskauppakamarin talouskatsaus, suuri veroselvitys ja ensi viikolla ensimmäistä kertaa julkaistava Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskuri. Ka

Kauppakamari rohkaisee yrityksiä Afrikan markkinoille14.8.2019 16:30:00 EESTTiedote

Keskuskauppakamari rohkaisee suomalaisia yrityksiä Afrikan kasvaville markkinoille perustamalla erillisen Afrikka-yritysverkoston. Yritysverkosto tarjoaa toimijoille ja asiantuntijoille kanavan vaihtaa tietoa ja kokemuksia Afrikan maiden mahdollisuuksista, kertoi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi Kauppakamarin ja ulkoministeriön järjestämässä Afrikan markkinat -tilaisuudessa. Tilaisuuden avannut kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari korosti Suomen haluavan lisätä kumppanuutta Afrikan maiden kanssa, missä yhteistyössä yritysten rooli on keskeinen. Johdonmukaiset toimet kauppasuhteiden kehittämiseksi Afrikan kanssa ovat tervetulleita, korosti ministeri Skinnari.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme