Keskuskauppakamarin laskuri osoittaa: Kunnallisverolla jopa useamman tonnin merkitys vuosituloihin

Kuntien välillä on valtavaa vaihtelua kunnallisveroasteiden suhteen. Korkein kunnallisveroaste on Halsualla (23,5 %) ja matalin Jomalassa (16,5); eroa on peräti seitsemän prosenttiyksikköä. Käytännössä tämä tarkoittaa useamman tuhannen euron eroa käteen jäävissä tuloissa.
”Suomalainen keskipalkansaaja saa Jomalassa 3100 euron kuukausituloillaan 2306 euroa vuodessa enemmän rahaa käteen kuin halsualainen samapalkkainen kaverinsa. Euromääräinen ero kasvaa tulojen kasvaessa”, kertoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Keskuskauppakamarin päivitetystä verokiilalaskurista jokaisen on helppo tarkistaa, kuinka paljon enemmän tai vähemmän naapurikunnassa asuminen jättäisi kukkaroon. Laskuriin pääset tästä.
Kunnallisvero on matalilla tuloilla hyvin progressiivinen
Kotamäen mukaan asiasta on hyvä muistuttaa erityisesti nyt kuntavaalien alla, sillä valtuustoihin valitut päättäjät päättävät myös kunnallisveroasteesta.
Kotamäen mukaan kunnallisverotuksen yhteydessä törmää yhä edelleen silloin tällöin harhaluuloon: kunnallisvero ei ole tasavero, vaan matalilla tuloilla hyvinkin progressiivinen.
“Tosiasiallinen kunnallisveroprosentti kasvaa jyrkästi tulojen kasvaessa noin 700–2500 euron kuukausipakalla. Tämä on seurausta verotuksen vähennyksistä. Siinä olisi Suomen verojärjestelmässä selkiyttämisen varaa – verovähennyksiä voisi yhdistää ja täten muuttaa monimutkaista verojärjestelmää yksinkertaisemmaksi”, ehdottaa Kotamäki.
Kotamäki muistuttaa, että keskimääräinen kunnallisveroaste on noussut tasaisesti ajassa. Vuosittaiset muutokset ovat olleet usein pieniä, lähes huomaamattomia.
“Ajan myötä keskimääräinen kunnallisveroaste on kivunnut 1990-luvun alusta tähän päivään mennessä noin 3,5 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2021 tasossa puhutaan yhteensä noin neljän miljardin euron veronkiristyksestä”, Kotamäki sanoo.
Kaikki palkasta perittävät maksut eivät näy palkkalaskelmassa
Kotamäen mukaan palkansaajana ei aina tule ajatelleeksi, että kaikki palkasta perittävät maksut eivät suinkaan näy palkkalaskelmassa. Keskuskauppakamarin verokiilalaskurista on helppo katsoa, mikä on verojen ja maksujen suhde kokonaispalkkaan eli kuinka paljon palkasta maksetaan erilaisia veroja ja maksuja.
”Itse asiassa työnantajamaksut lohkaisevat ison loven yritysten palkanmaksukyvystä. Eläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu sekä tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu muodostavat bruttopalkan päälle yli 20 prosentin kustannuksen. Lisäksi tulevat kaikki muut suorat ja epäsuorat kustannukset lomarahoista sairastumisiin”, Kotamäki sanoo.
Kotamäen mukaan perussääntö on, että tulisi verottaa sitä, mitä haluaa vähemmän.
“Suomessa on kireä ansiotuloverotus ja jyrkkä progressio, vaikka hyvinvointivaltion rahoituspohjan takia haluaisimme työtä pikemminkin enemmän. Verotuksen painopistettä tulisi siirtää pois ansioiden verotuksesta”, Kotamäki sanoo.
Lisätietoja:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri KotamäkiPääekonomisti
Puh:+358 942426235mauri.kotamaki@chamber.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Ihmisarvoa loukkaava mainos sai huomautuksen MENiltä30.6.2025 07:55:00 EEST | Tiedote
Mainonnan eettinen neuvosto antoi harvinaisen huomautuksen somealustalla julkaistulle mainokselle. Mainoksen katsottiin loukkaavan ihmisarvoa ja olevan siten hyvän tavan vastainen. Viimeksi vastaavantyyppisestä mainoksesta on annettu huomautus vuonna 2007.
Pääekonomisti: Ei merkkejä luottamuksen paranemisesta – kotitalouksien arviot ”hehtaarikaupalla” ekonomisteja synkemmät27.6.2025 08:53:23 EEST | Tiedote
Kotitalouksien luottamus talouteen on edelleen kehnoa, ja arvio Suomen talouden kehityksestä on ”hehtaarikaupalla” synkempi kuin tyypillisissä ekonomistiennusteissa. Tilastokeskuksen kesäkuun tilastossa luottamusindikaattori sai arvon -8,6. Pitkän aikavälin keskiarvo on -2,7, joten alkukesän tunnelmat olivat selvästi tavanomaista heikompia. Viime kuukausien kuluttajaluottamuksen muutokset ovat olleet vähäisiä, mutta pikemminkin suunta on heikkenevä.
Valtiontukikilpailun jatkuminen Euroopassa on Suomelle huono uutinen – investointien verohyvityksen jatkotarve nyt selvä25.6.2025 16:23:30 EEST | Tiedote
EU:n komission keskiviikkona julkaisemat uudet valtiontukipuitteet puhtaan teollisuuden investoinneille jatkavat sallivaa linjaa jäsenmaiden valtiontukiin vuoteen 2030 asti. Investointien lisäksi jäsenmaat voivat myös tukea teollisuuden sähkön hintaa. Keskuskauppakamari pitää tilannetta reilun kilpailun kannalta huolestuttavana ja Suomelle huonona sekä kannustaa hallitusta valmistelemaan ripeästi investointien verohyvityksen jatkoa.
Pääekonomisti: Hyviä uutisia työttömyydestä – ilmassa todellinen käänne25.6.2025 09:30:52 EEST | Tiedote
Toukokuun työmarkkinatilastojen kokonaisuus on jossain määrin ristiriitainen, mutta myönteistä on, että työttömyydessä nähtiin selkeää paranemista. Työttömyyden osalta ilmassa on aitoa suhdanneluonteista paranemista ja todellista käännettä, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Keskuskauppakamari: Yhdenvertaisuus on yritykselle kilpailuetu ympäri vuoden - ei vain prideviikolla23.6.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Moni työnantaja ottaa Pride-viikon aikana kantaa yhdenvertaisuuden puolesta, mutta näiden arvojen edistäminen ei saa rajoittua vain yhteen teemaviikkoon. Kyse on pitkäjänteisestä ja arjessa näkyvästä työstä, joka rakentaa turvallisempaa, tasa-arvoisempaa ja osallistavampaa työelämää kaikkina vuodenaikoina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme