Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Naisten työllisyyskehitys vahvaa, miehillä tilanne huonompi – heikkenevä suhdanne heijastuu miesvaltaisille aloille

Työllisyyskehitys jatkui pelättyä parempana helmikuussa. Työllisenä oli 2 582 000 henkeä, mikä on 12 000 enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Työllisyysasteen trendi oli 74,2 prosenttia, eli trendilukema oli sama kuin tammikuun julkistuksessa.

Tilastokeskus on ryhtynyt käyttämään julkistuksissaan perinteisen 15–64-vuotiaiden työllisyystrendin sijasta ensisijaisesti 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiä. Suppeammalla rajauksella työllisyysasteen trendi oli 78,5 prosenttia.

”Työllisyyskehitys jatkui helmikuussa varsin hyvänä. Huikeaa parannusta ei nähty, muttei myöskään merkkejä siitä, että taantuma olisi erityisesti syvenemässä tai tarttumassa työmarkkinoille”, arvioi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Tilastokeskuksen mukaan helmikuussa oli työttömänä 186 000 henkeä, mikä on 2 000 enemmän kuin vuosi sitten. Käytännössä työttömyys oli siis likimain samalla tasolla kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 6,8 prosenttia.

”Työttömien määrä on lähes sama kuin vuosi sitten helmikuussa ennen Ukrainan sodan alkua. Rakennemielessä suomalainen työttömyys on aina liian korkea, eikä koskaan alene toivotulle tasolle, mutta suhdannemielessä tilanteeseen sopii olla tyytyväinen, koska sotavuosi ei ole nostanut työttömyyttä pelätysti. Työttömyysasteen trendi on noussut hieman viime kevään pohjatasoista, mutta talven aikana työttömyystilanne on pikemminkin parantunut, mikä on vähintäänkin yllättävää”, sanoo Appelqvist.

Naisten työttömyys painunut poikkeuksellisen alhaiselle tasolle

Erityisesti naisten työllisyyskehitys jatkui helmikuussa vahvana, kun taas miehillä tilanne oli selvästi huonompi. Miehiä oli helmikuussa työttömänä 112 000 henkeä ja naisia 74 000. Miesten työttömyysaste oli 7,9 prosenttia, kun naisten vastaava lukema oli vain 5,5 prosenttia. Suhteessa viime vuoteen miesten työttömyysaste nousi 0,5 prosenttiyksikköä. Naisten työttömyysaste taas laski lähes saman verran.

”Suhdanneluonteinen vastatuuli heijastuu enemmän miesvaltaisille aloille, kuten rakentamiseen ja teollisuuteen. Sen sijaan palvelualoilla ja terveydenhuollossa työvoiman kysyntä on vahvaa, ja naisten työttömyys on painunut jopa poikkeuksellisen alhaiselle tasolle. Miesten työllisyys reagoi tyypillisesti suhdanteisiin enemmän, mutta tilanne säilynee tällä kertaa melko vakaana, ellei Euroopassa ajauduta pankkikriisiin. Muilta osin suhdannekehitys on ollut alkuvuodesta ennakoitua parempaa.”