Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Teollisuuden tilauksiin odotettavissa rajua vastatuulta
8.4.2022 11:39:14 EEST | Keskuskauppakamari | Tiedote

Teollisuuden uusien tilausten arvo nousi helmikuussa 4,1 prosenttia viime vuodesta. Lukema on vaisumpi kuin mihin viime kuukausina on totuttu.
”Osin on kyse siitä, että vertailutaso viime vuodelta on jo aiempaa korkeampi, mutta se ei yksinään riitä selittämään nousun hyytymistä. Vuoden 2021 helmikuussa elpyminen oli hyvässä vauhdissa, mutta kokonaan koronakuoppaa ei oltu vielä kurottu umpeen eli periaatteessa tilaa lisänousulle pitäisi löytyä”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Appelqvist kuvailee helmikuun tilauskertymiä tuotantomäärien osalta jopa kehnona.
”Juuri nyt tilausten arvon kehitys heijastelee suurelta osin hintojen nousua. Teollisuuden tuottajahinnat nousivat helmikuussa 22,4 prosenttia. Hintamuutoksista putsattu tilausten volyymi oli siis tuntuvasti pakkasella”, sanoo Appelqvist.
Voimakkaimmin tilausten arvo parani kemianteollisuudessa, jossa nousua mitattiin lähes 23 prosenttia. Kaikki päätoimialat olivat silti viime vuoden tason yläpuolella. Myös paperiteollisuuden tilaukset nousivat 4,3 prosenttia viime vuodesta koko alkuvuoden meneillään olleesta lakosta huolimatta. Paperiteollisuudessakin tilausmäärät olivat silti selvässä laskussa, ja nousu selittyy hintojen kallistumisella.
”Jatkossa teollisuuden tilauksiin on odotettavissa aika rajua vastatuulta sekä Venäjän-kaupan pysähtymisen että euroalueen heikkenevän suhdanteen takia. Helmikuussa tilanne oli vielä kohtalaisen hyvä, vaikka paras veto näyttää hyytyneen jo ennen sodan alkua. Hintojen nousu ja alhainen vertailutaso ovat ylläpitäneet vaikutelmaa kovasta kasvusta viime kuukausina, vaikka uusien tilausten määrä on edennyt jo pitkään pikemminkin vaakatasossa tai jopa supistunut”, sanoo Appelqvist.
Tilauksien nousua rajoittaa korkea kapasiteetin käyttöaste – investoinnit paras lääke
Kokonaisuudessaan helmikuu sujui teollisuudessa vielä kohtalaisesti, sillä tuotantomäärät kääntyivät takaisin kasvuun vaisumman tammikuun jälkeen. Kausitasoitettu teollisuustuotanto kasvoi helmikuussa 1,0 prosenttia edellisestä kuukaudesta ja päätyi 3,8 prosenttia viime vuoden tason yläpuolelle.
”Tilauksien nousua on todennäköisesi viime kuukausina rajoittanut myös teollisuuden valmiiksi korkea kapasiteetin käyttöaste, joka ei ole mahdollistanut kovempaa vauhtia. Siihen lääke olisi investoinnit”, sanoo Appelqvist.
Appelqvistin mukaan jatkossa raaka-aineiden kallistuminen heikentää teollisten tuotteiden kysyntää ja tyrehdyttää uusien tilausten saamista. Myös kannattavuus heikkenee, koska kustannusten nousua on vaikea siirtää kokonaisuudessaan asiakkaille.
”Toistaiseksi Suomen ulkoinen kysyntäympäristö on edelleen kohtalaisen vahva, vaikka Ukrainan sota ja Venäjään kohdistuvat pakotteet heikentävät näkymiä. Euroalueen ostopäällikköindeksit ovat olleet jo useamman kuukauden laskussa, mutta niiden lähtötaso oli hyvin korkealla koronaelpymisen ansiosta. Toistaiseksi euroalueella puhutaan pikemminkin kasvun hidastumisesta, ei kääntymisestä laskuun”, toteaa Appelqvist.
Teollisuuden suhdanne jatkuu yhä kohtalaisen hyvänä, mutta merkittävää lisänousua ei ole luvassa.
”Lähikuukausista teollisuusyritykset tulevat kärsimään enenevässä määrin kustannuspaineista ja tuotantopanosten saatavuusongelmista. Tilauskannat ovat viime vuoden jäljiltä onneksi edelleen hyvällä tasolla, mikä tarjoaa puskuria heikentyneessä suhdannetilanteessa”, sanoo Appelqvist.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka AppelqvistPääekonomisti
Puh:+358 44 263 1051jukka.appelqvist@chamber.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: Liikuntaedun käyttö laajenee ainakin kuntosaliohjelmiin ja välinevuokraukseen – mutta mikä lasketaan fyysiseksi aktiivisuudeksi?21.8.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Työnantajien tarjoaman liikuntaedun käyttömahdollisuudet laajenevat merkittävästi. Sääntelyyn jää edelleen tulkinnanvaraisuutta ja epäjohdonmukaisuuksia, huomauttaa Keskuskauppakamari. Esimerkiksi avantouinnin ja saunomisen sekä monien luontoharrastusten kohtelu joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti.
Keskuskauppakamari: Kun suomalainen ostaa, talouskasvu kiihtyy – ”Jokainen voi vaikuttaa hyvinvointimme kasvuun”14.8.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin mukaan talouskasvun edelleen vauhdittumisen kannalta olennaista on, että Venäjän hyökkäyssodan jälkeisen epävarmuuden vuoksi säästöihin kertynyttä rahaa saadaan liikkeelle kulutukseen. ”Miljoonien kuluttajien ostopäätökset lisäävät vettä talouskasvun myllyyn ja vauhdittavat hyvän kierrettä”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Keskuskauppakamari: Oppilailta vaadittava enemmän – “Kutosen osaamisella ei voi saada kasia”13.8.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet selvästi, mutta arvosanat eivät ole laskeneet samassa tahdissa. Keskuskauppakamari ehdottaa perusopetukseen kansallista oppimisen seurantamallia ja taitotason mittausta, joka nostaisi vaatimustasoa ja yhdenmukaistaisi arviointia.
Keskuskauppakamari: Moni ei tiedä, että poimituista marjoista tai pullopanteista pitää maksaa tietyissä tapauksissa verot7.8.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Kesän marjastuskausi on parhaimmillaan, ja moni suomalainen hankkiikin lisätuloja myymällä itse poimimiaan marjoja tai palauttamalla kesän aikana kertyneitä pulloja ja tölkkejä. Keskuskauppakamarin mukaan näihin liittyvät verosäännöt eivät kuitenkaan ole kaikilta osin selkeitä. "Esimerkiksi pullopantteihin liittyvää verotusta tulisi selkeyttää", sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Keskuskauppakamari: Naisten osuus First North -yhtiöiden hallituksen jäsenistä laski 27 prosenttiin5.8.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
First North -yhtiöiden hallitusten monimuotoisuus poikkeaa pienistä pörssiyhtiöistä erityisesti hallituksen sukupuolijakauman, hallituksen jäsenten taustojen sekä toimikauden keston osalta. Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksesta. First North -markkina on varsinaista pörssilistaa kevyemmin säännelty markkinapaikka.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme