Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Teollisuuden tilauksiin odotettavissa rajua vastatuulta

8.4.2022 11:39:14 EEST | Keskuskauppakamari | Tiedote

Jaa
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan teollisuuden tilauksiin on Venäjän kaupan pysähtymisen sekä euroalueen heikkenevän suhdanteen takia odotettavissa rajua vastatuulta. Jatkossa raaka-aineiden kallistuminen heikentää teollisten tuotteiden kysyntää ja tyrehdyttää uusien tilausten saamista. Myös kannattavuus heikkenee, koska kustannusten nousua on vaikea siirtää kokonaisuudessaan asiakkaille.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Teollisuuden uusien tilausten arvo nousi helmikuussa 4,1 prosenttia viime vuodesta. Lukema on vaisumpi kuin mihin viime kuukausina on totuttu.

”Osin on kyse siitä, että vertailutaso viime vuodelta on jo aiempaa korkeampi, mutta se ei yksinään riitä selittämään nousun hyytymistä. Vuoden 2021 helmikuussa elpyminen oli hyvässä vauhdissa, mutta kokonaan koronakuoppaa ei oltu vielä kurottu umpeen eli periaatteessa tilaa lisänousulle pitäisi löytyä”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Appelqvist kuvailee helmikuun tilauskertymiä tuotantomäärien osalta jopa kehnona.

”Juuri nyt tilausten arvon kehitys heijastelee suurelta osin hintojen nousua. Teollisuuden tuottajahinnat nousivat helmikuussa 22,4 prosenttia. Hintamuutoksista putsattu tilausten volyymi oli siis tuntuvasti pakkasella”, sanoo Appelqvist.

Voimakkaimmin tilausten arvo parani kemianteollisuudessa, jossa nousua mitattiin lähes 23 prosenttia. Kaikki päätoimialat olivat silti viime vuoden tason yläpuolella. Myös paperiteollisuuden tilaukset nousivat 4,3 prosenttia viime vuodesta koko alkuvuoden meneillään olleesta lakosta huolimatta. Paperiteollisuudessakin tilausmäärät olivat silti selvässä laskussa, ja nousu selittyy hintojen kallistumisella.

”Jatkossa teollisuuden tilauksiin on odotettavissa aika rajua vastatuulta sekä Venäjän-kaupan pysähtymisen että euroalueen heikkenevän suhdanteen takia. Helmikuussa tilanne oli vielä kohtalaisen hyvä, vaikka paras veto näyttää hyytyneen jo ennen sodan alkua. Hintojen nousu ja alhainen vertailutaso ovat ylläpitäneet vaikutelmaa kovasta kasvusta viime kuukausina, vaikka uusien tilausten määrä on edennyt jo pitkään pikemminkin vaakatasossa tai jopa supistunut”, sanoo Appelqvist.

Tilauksien nousua rajoittaa korkea kapasiteetin käyttöaste – investoinnit paras lääke

Kokonaisuudessaan helmikuu sujui teollisuudessa vielä kohtalaisesti, sillä tuotantomäärät kääntyivät takaisin kasvuun vaisumman tammikuun jälkeen. Kausitasoitettu teollisuustuotanto kasvoi helmikuussa 1,0 prosenttia edellisestä kuukaudesta ja päätyi 3,8 prosenttia viime vuoden tason yläpuolelle.

”Tilauksien nousua on todennäköisesi viime kuukausina rajoittanut myös teollisuuden valmiiksi korkea kapasiteetin käyttöaste, joka ei ole mahdollistanut kovempaa vauhtia. Siihen lääke olisi investoinnit”, sanoo Appelqvist.

Appelqvistin mukaan jatkossa raaka-aineiden kallistuminen heikentää teollisten tuotteiden kysyntää ja tyrehdyttää uusien tilausten saamista. Myös kannattavuus heikkenee, koska kustannusten nousua on vaikea siirtää kokonaisuudessaan asiakkaille.

”Toistaiseksi Suomen ulkoinen kysyntäympäristö on edelleen kohtalaisen vahva, vaikka Ukrainan sota ja Venäjään kohdistuvat pakotteet heikentävät näkymiä. Euroalueen ostopäällikköindeksit ovat olleet jo useamman kuukauden laskussa, mutta niiden lähtötaso oli hyvin korkealla koronaelpymisen ansiosta. Toistaiseksi euroalueella puhutaan pikemminkin kasvun hidastumisesta, ei kääntymisestä laskuun”, toteaa Appelqvist.

Teollisuuden suhdanne jatkuu yhä kohtalaisen hyvänä, mutta merkittävää lisänousua ei ole luvassa.

”Lähikuukausista teollisuusyritykset tulevat kärsimään enenevässä määrin kustannuspaineista ja tuotantopanosten saatavuusongelmista. Tilauskannat ovat viime vuoden jäljiltä onneksi edelleen hyvällä tasolla, mikä tarjoaa puskuria heikentyneessä suhdannetilanteessa”, sanoo Appelqvist.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työmarkkinatrendit vaakasuunnassa – työvoiman kasvu luo potentiaalia24.3.2026 08:55:06 EET | Tiedote

Työmarkkinoilta ei saatu vielä sanottavammin hyviä uutisia helmikuussa. Vuodentakaiseen verrattuna sekä työttömyys että työllisyys olivat plussalla, mutta viime kuukausina työllisyyskehitys on kulkenut vaakasuunnassa. ”Onneksi työttömyyden nousua selittää työvoiman määrän kasvu, ei työllisyyden aleneminen”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Vientikysely: 64 prosenttia yrityksistä uskoo viennin kasvuun – geopoliittisen epävarmuuden lisääntyminen ei ole horjuttanut odotuksia20.3.2026 06:57:00 EET | Tiedote

Kauppakamareiden vientiyrityksille tehtyyn kyselyyn vastanneista 64 prosenttia arvioi vientinsä kasvavan kuluvana vuonna verrattuna edellisvuoteen. Kymmenen prosenttia yrityksistä puolestaan uskoo viennin vähenevän. Tulokset ovat lähes samalla tasolla kuin edellisessä kyselyssä joulukuussa, vaikka kansainvälinen toimintaympäristö on kiristynyt entisestään. Yritysten mukaan suurin vientinäkymiä heikentävä tekijä on Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin hallinnon toimiin liittyvä epävarmuus.

Suomi jäi hallitusten naisjäsenissä EU:n kärkikymmeniköstä - seitsemässä EU-maassa naisten osuus yli 40 prosenttia19.3.2026 06:57:00 EET | Tiedote

Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksesta selviää, että vaikka naisten osuus hallitusten jäsenistä on Suomessa ennätystasolla, EU- ja ETA-maiden vertailussa Suomi jää edelleen kärkikymmenikön ulkopuolelle. Johtoryhmävertailussa Suomi sijoittuu viidenneksi. Naisten yhteenlaskettu osuus suurimpien suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten ja johtoryhmien jäsenistä nousi jo 35 prosenttiin.

Keskuskauppakamari: Työntekijöiden suojeleminen kiskonnalta on tarpeellinen uudistus - epärehelliset yritykset eivät saa hyötyä rehellisten kustannuksella18.3.2026 06:57:00 EET | Tiedote

Keskuskauppakamari pitää hallituksen esitystä uusista rikoslain säännöksistä koskien kiskontaa ja törkeää kiskontaa työelämässä ratkaisevan tärkeänä askeleena työntekijöiden suojelemiseksi ja reilun kilpailun turvaamiseksi. Esitys vastaa konkreettiseen tarpeeseen puuttua tilanteisiin, joissa työntekijöiden kiristys ja alipalkkaus ovat mahdollistaneet epäeettisille toimijoille kustannusedun rehellisten yritysten kustannuksella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye