Keskuskauppakamarin selvitys: Yrityksiin kohdistuva hybridivaikuttaminen lisääntynyt - sähkönjakelun keskeytyminen yrityksille suurin uhka
EMBARGO 7.6. klo 12.00 Keskuskauppakamarin yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa toteuttaman Yrityksiin kohdistuva hybridivaikuttaminen 2022- selvityksen mukaan sähkönjakelun keskeytyessä puolet yrityksistä ei kykenisi pysymään toiminnassa tai siirtämään toimintaansa uuteen paikkaan. Myös digitaalisten palvelujen ja internetin estyminen nousevat yritysten huolissa korkealle. Erityisesti suuriin yrityksiin kohdistuva hybridivaikuttaminen on selvityksen mukaan lisääntynyt ja todennäköisyys yrityksiin kohdistuvaan vaikuttamiseen on kasvanut. Yritykset kaipaavat tietoa median rinnalla myös viranomaisilta.
EMBARGO 7.6. klo 12.00 Suuriin yrityksiin kohdistuneen hybridivaikuttamisen todennäköisyys on selvityksen mukaan kasvanut. Lähes puolet suurista yrityksistä (47 %) arvioi vaikuttamisen todennäköisyyden olevan vähintään melko todennäköistä.
Kolmasosa suurista vastaajayrityksistä (32 %) on havainnut hybridivaikuttamiseksi epäilemäänsä toimintaa. Vuonna 2018 tehtyyn vastaavaan selvitykseen verrattuna suuriin yrityksiin kohdistunut epäilty hybridivaikuttaminen on lisääntynyt 12 prosenttiyksikköä. Venäjä ja Kiina mainittiin tuoreessa selvityksessä useimmiten vaikuttamisen takana olevana maana.
”Suuret yritykset ovat näkyviä, niillä on usein laaja asiakaskunta, valtiollisia asiakkaita, suhteita poliitikkoihin, yhteiskunnan infraan liittyviä toimeksiantoja ja muita vastavia tekijöitä joiden kautta ne voivat valikoitua vaikuttamisen kohteiksi tai reiteiksi lopullisiin kohteisiin”, sanoo Keskuskauppakamarin hankejohtaja Panu Vesterinen.
Kansallinen itsenäisyyden vaarantuminen ja vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon huolestuttavat
Selvityksen mukaan suomalaisyritysten merkittävimmät heikkoudet, joita ulkomaiset tahot hyödyntävät, ovat liika avoimuus ja sinisilmäisyys (67 %), kyky tunnistaa liiketoiminnaksi peitelty vaikuttamisyritys tai hanke yrityksen hyödyntämiseksi tarkoituksena vaikuttaa varsinaiseen kohteeseen (56 %). Myös liika riippuvuus kansainvälisistä palveluista tai osaamisesta (39 %) ja työntekijöiden tietoisuuden ja valppauden puute (35 %) nimettiin merkittävimmiksi heikkouksiksi.
“Yritykset ovat valmiita tekemään osansa torjuakseen vaikuttamista. Tukeakseen viranomaisia tässä toiminnassa ne tarvitsevat lisää tietoa. Viranomaisten tulee ottaa yrityksiin kohdistuva tai sitä hyväksikäyttävä hybridivaikuttaminen huomioon tulevissa suunnitelmissaan. Tehokkain tapa lisätä yritysten osaamistasoa on kouluttaa ja jakaa tietoa hybridiuhista”, sanoo Vesterinen.
Hybridivaikuttamisen vakavimmat seuraukset yrityksille olisivat selvityksen mukaan luottamuksellisten tuotetietojen tai muun yritystiedon menettäminen (60%), luotettavan liikekumppanin aseman menettäminen (58%) tai olemassa olevien asiakassuhteiden menetykset (54%). Myös tulevien liiketoimintamahdollisuuksien menettäminen ja taloudelliset menetykset nousivat selvityksessä esiin.
Kolme vakavinta seurausta hybridivaikuttamisesta ovat yritysten mukaan kansallisen itsenäisyyden tai päätäntävallan rapauttaminen ( 53 %), luottamuksellisten tietojen (yritys tai valtio) menettäminen (52 %) ja vaikutus poliittiseen päätöksentekoon (51 %). Yritykset tunnistavat vaikuttamisen tavoitteet ja yritysten roolin reittinä lopulliseen vaikuttamisen kohteeseen.
Yritysten sähköriippuvuus altistaa yritystoiminnan keskeytymiselle
Selvityksessä kysyttiin myös yritysten kykyä jatkaa toimintaansa esimerkiksi ilman sähköä tai digitaalisten palvelujen toiminnan estyessä. Sähkökatkoksen sattuessa puolet vastaajayrityksistä (49 %) ei kykene pysymään toiminnassa tai siirtämään toimintaa toiseen paikkaan. Yhden päivän sähkökatkoksen kestää lähes viidesosa (17 %) vastaajayrityksistä. Tämä tarkoittaa että yhden päivän jälkeen kaksi kolmasosaa (66 %) yrityksistä ei kykene jatkamaan toimintaansa.
Viidesosa (22 %) vastaajayrityksistä ei pystyisi jatkamaan päivääkään ilman digitaalisia palveluja. Viidesosa (17 %) selviää päivän verran. Yhden päivän jälkeen reilusti yli kolmasosa yrityksistä ei kykenisi toimimaan. Myös tietopalvelujärjestelmien ja internetin kaatuminen nousee yritysten huolissa esiin.
”Keskinäisriippuvaisessa yhteiskunnassa yritysten toiminnan keskeytyminen vaikuttaa nopeasti muihin yhteiskunnassa toimiviin tahoihin. Yritysten varautuminen häiriötilanteisiin ja jatkuvuudenhallinnan kehittäminen hyödyttävät viime kädessä yrityksen itsensä lisäksi koko yhteiskuntaa, kun palvelut säilyvät häiriöstä huolimatta”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen Suunnittelu- ja analyysiosaston johtaja Axel Hagelstam.
Selvitys on toteutettu osana LUJAT-hanketta, joka on Keskuskauppakamarin ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteishanke. Hankkeessa kehitetään pk-yritysten toiminnan jatkuvuutta ja kestävyyttä. Selvityksen toteutti Taloustutkimus ja se tehtiin maalis-huhtikuussa 2022. Selvitykseen vastasi 277 suomalaisyritystä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Panu VesterinenHankejohtaja, Lujat-kehityshanke
Puh:+358505905196panu.vesterinen@chamber.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari ehdottaa: Oppisopimustuki ratkomaan osaajapulaa9.8.2022 07:00:00 EEST | Tiedote
Hallitus toisensa jälkeen on puhunut oppisopimuskoulutuksen tärkeydestä ja pyrkinyt lisäämään oppisopimuskoulutuksen määrää. Toivottua kasvua ei kuitenkaan tapahtunut ja moni yritys kokee edelleen, että oppisopimuskoulutus ei ole yritykselle toimiva vaihtoehto. Keskuskauppakamari ehdottaa oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi yrityksille suunnattua oppisopimustukea, joka pienenisi porrastetusti oppisopimuskoulutettavan osaamisen karttuessa.
Keskuskauppakamari: Kahden prosenttiyksikön tuloveron alennus kaikille tulotasoille4.8.2022 17:03:48 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari esittää kahden prosenttiyksikön tuloveron alennusta kaikille tulotasoille kustannuspaineiden alentamiseksi ja työnteon kannustimien lisäämiseksi. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi pitää vain pieni- ja keskituloisille kohdennettua tuloveron alennusta kauniina puheena ja vetoaa, että työn verotuksen alentamisen tulisi olla ensisijainen toimi valtion talouslinjoista päätettäessä. Tuloveroalennusten sitomista palkankorotuksiin Romakkaniemi pitää haitallisena.
Keskuskauppakamari: Uusi raideleveys on Suomelle strategisesti merkittävä ehdotus4.8.2022 11:01:25 EEST | Tiedote
Euroopan komissio on ehdottanut, että eurooppalaiselle liikenneverkolle (TEN-T) rakennettavat uudet yhteydet olisivat yleiseurooppalaisen raideleveyden mukaisia. Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood pitää ehdotusta Suomen kannalta merkittävänä, sillä turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii Suomen kytkemistä vahvemmin osaksi Eurooppaa ja länttä. Ehdotus toisi mukanaan myös suuremmat mahdollisuudet hyödyntää EU-rahoitusta.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Pitkissä sopimuskorotuspaketeissa iso riski - ”olisi varmin tapa pitää yllä kuluttajahintoja”14.7.2022 11:09:30 EEST | Tiedote
Suomen inflaatio otti kesäkuussa reippaan loikan ylöspäin – edellisen kerran vauhdikkaampaa inflaatiota on mitattu vuoden 1984 maaliskuussa, eli yli 38 vuotta sitten. Kuluttajahinnat nousivat 7,8 prosenttia suhteessa viime vuoteen. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist pitää todennäköisenä, että inflaatiohuippu mitataan vasta syksyllä ja varoittaa, että sumeassa taloustilanteessa pitkiin sopimuskorotuspaketteihin sisältyy iso riski.
Keskuskauppakamari: Tšekin EU-puheenjohtajuuskautta varjostavat Ukrainan tilanne ja hiipuva talouskasvu12.7.2022 05:00:00 EEST | Tiedote
EU:n jäsenmaista koostuvan neuvoston kokousten puheenjohtajuus siirtyi heinäkuun alussa Tšekille. Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood arvioi, että isossa osassa maan puheenjohtajuuskautta tulevat olemaan pakolaiskriisin hallinta, Ukrainan tukeminen ja elpymistoimet sekä EU:n talouden strateginen häiriönsietokyky. Työtä tehdään myös puolustuskyvyn ja kyberturvallisuuden vahvistamiseksi EU:ssa ja energiariippuvuudet Venäjästä halutaan katkaista energiasektoria uudistamalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme