Kestävä Terveydenhuolto -hanke: Kustannusvaikuttavuus syntyy potilasryhmittäin

Jaa

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa itsenäisinä terveyspalvelujen järjestäjinä jo puolen vuoden päästä. Miten rahat saadaan riittämään tasapuolisiin ja yhdenvertaisiin sote-palveluihin tilanteessa, jossa julkinen talous on jo valmiiksi tiukoilla, korona kasvatti hoitovelkaa entisestään, ikääntyvien osuus väestöstä kasvaa ja kustannukset nousevat jatkuvasti. Kestävä Terveydenhuolto -hanke kannustaa asettamaan tavoitteeksi vaikuttavuuden osaoptimointia tukevan nykyisen järjestelmän sijaan.

Jotta väestön terveyttä voidaan parantaa ja samalla kaventaa hyvinvointieroja, on tärkeää tunnistaa vaikuttavimmat menetelmät, prosessit ja ennaltaehkäisevät toimet sekä samanaikaisesti luopua heikosti vaikuttavista.

Apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta tutkii yhdessä Nordic Healthcare Groupin (NHG) ja Etuman kanssa sitä, millaisilla periaatteilla, rakenteilla ja prosesseilla terveydenhuollon palveluita voisi Suomessa priorisoida. Hänen mukaansa yksi ratkaisu on value based healthcare eli vaikuttavuusperustainen terveydenhuollon ajattelu.   

”Ikuinen resurssipula ei katoa vain resursseja lisäämällä. Toimintaa seurataan nykyisin yksikkökohtaisesti, tarkastelemalla sairaalan tai terveyskeskuksen kuluja. Sen sijaan pitäisi tarkastella tarpeita sekä kustannusten ja saavutettujen hoitotulosten suhdetta asiakas- ja potilasryhmittäin – toisin sanoen sitä, mitä investoidulla rahalla tai resurssilla saadaan aikaan. Vasta kun alamme hahmottaa terveyseroja ja todellista kustannusvaikuttavuutta, resurssien käyttöä saadaan priorisoitua järkevästi”, Torkki sanoo.

Hän uskoo myös, että moni hankala asia on sivuutettu nykyisessä keskustelussa.

”Ammattilaisiin kohdistuu kestämätön paine, kun he joutuvat tekemään joka päivä valintoja työssään. Nykyistä avoimempi, läpinäkyvämpi ja systemaattisempi terveydenhuollon toimintojen priorisointisekä poliittisen ja ylimmän johdon ohjaus ovat keskeisiä, jotta voimme parantaa väestön terveyttä ja kaventaa hyvinvointieroja kestävällä tavalla,” Torkki lisää.

Kestävä Terveydenhuolto -hankkeen mukaan ymmärrystä laadun ja kustannusvaikuttavuuden mittaamisesta pitää parantaa, ja erityisen tärkeää on luoda näiden mittaamiselle edellytykset Sote-uudistuksen yhteydessä

”Hoidon vaikuttavuuden mittaaminen on ennen kaikkea potilaan etu. Sote-palvelujen kehittämisessä ja muutosjohtamisessa tarvitaan tietoa siitä, millainen toiminta on ihmisten kannalta tarkoituksenmukaista, millaisista päätöksistä kustannukset syntyvät, ja miten päätöksiä on järkevä ohjeistaa”, sanoo Lääkäriliiton politiikka-​toimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Terveydenhuollon taloudellinen kestävyys edellyttää priorisointia. Kestävä terveydenhuolto -hanke toivoo, että priorisoinnin kehittämisestä käytäisiin laajapohjaista ja avointa yhteiskunnallista keskustelua, jotta rajallisten resurssien käyttämisestä voitaisiin päättää mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Priorisoinnin on perustuttava eettisesti hyväksyttäviin periaatteisiin, joissa korostuvat yhdenvertaisuus, hoidon tarve ja kustannusvaikuttavuus.

Terveydenhuollon kestävää rahoitusta uusilla hyvinvointialueilla pohdittiin Kestävä terveydenhuolto -hankkeen SuomiAreena-seminaarissa 12.7.2022

Lisätietoa Helsingin yliopiston, Nordic Healthcare Groupin (NHGja Etuman Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi -hankkeesta löytyy täältä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
Paulus Torkki, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta,
p. 050 338 5500, paulus.torkki@helsinki.fi

Median yhteydenotot:
AbbVie, Kaisa Raitio, Head of Communications
puh. 040 545 0491, kaisa.raitio@abbvie.com

Tietoja julkaisijasta

AbbVie Oy



Tietoa Kestävä Terveydenhuolto -hankkeesta:
Kestävä Terveydenhuolto -hankkeen tavoitteena on haastaa yhteiskuntaa ja terveydenhuollon ympäristöä pohtimaan, miten suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja -ympäristöä uudistetaan asiakaslähtöisesti ja ennakkoluulottomasti. Hankkeen tarkoitus on myös tarjota uusia näkökulmia siihen, miten ihmisten hyvinvointi sekä työ- ja toimintakyky pystytään turvaamaan nyt ja tulevaisuudessa sairastumisesta huolimatta. Verkosto on perustettu 2015 ja siinä ovat mukana AbbVie, Hyvinvointiala HALI ry, Lääkäriliitto, SOSTE, Tehy ja YTHS.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta AbbVie Oy

Euroopan komissio hyväksyi risankitsumabin aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien aikuisten hoitoon8.12.2021 12:13:00 EET | Tiedote

Hyväksyntä pohjautuu kahden vaiheen 3 tutkimuksen tuloksiin, KEEPsAKE-1 ja KEEPsAKE-2.1–3 Näissä tutkimuksissa risankitsumabia arvioitiin aktiivista nivelpsoriaasia sairastavilla aikuisilla, joilla biologinen hoito tai ei‑biologiset tautiprosessiin vaikuttavat reumalääkkeet (DMARD) olivat tuottaneet riittämättömän vasteen tai olivat olleet huonosti siedettyjä.1–6 Tutkimuksissa saavutettiin tilastollinen merkitsevyys ensisijaisen tehon päätetapahtuman eli ACR20-vasteen sekä useiden toissijaisten päätetapahtumien osalta. Saavutettuja toissijaisia päätetapahtumia olivat mm. Health Assessment Questionnaire Disability Index ‑mittarilla (HAQ‑DI) arvioitu fyysinen toimintakyky ja taudin vähäinen aktiivisuus (MDA).6 Risankitsumabin turvallisuusprofiili nivelpsoriaasia sairastavilla vastasi valmisteen turvallisuusprofiilia läiskäpsoriaasia sairastavilla.6 Euroopan komissio on hyväksynyt Skyrizi-valmisteen (risankitsumabi) käytettäväksi ainoana lääkkeenä tai yhdessä metotreksaatin kanssa aktiivi

Euroopan komissio hyväksyi Rinvoq-valmisteelle (upadasitinibi) käyttöaiheen keskivaikean tai vaikean atooppisen ihottuman hoitoon aikuisille ja nuorille, joille harkitaan systeemistä hoitoa13.9.2021 14:42:00 EEST | Tiedote

Hyväksymispäätös pohjautuu tuloksiin vaiheen 3 myyntilupatutkimusohjelmasta, jossa arvioitiin upadasitinibi-hoitoa monoterapiana tai yhdessä paikalliskortikosteroidien kanssa atooppisen ihottuman hoidossa. Upadasitinibin tutkimusohjelma on yksi laajimmista atooppisen ihottuman hoitoon keskittyneistä tutkimusohjelmista.1 Upadasitinibi-hoidolla saavutettiin kaikki ensi- ja toissijaiset päätetapahtumat, joilla osoitettiin ihottuman ja kutinan lievittyvän nopeasti ja merkitsevästi verrattuna lumelääkkeeseen viikon 16 kohdalla ja jo aikaisemmin (p < 0,001).1 Viikon 16 kohdalla raportoidut tulokset säilyivät viikolle 52 asti.1 Upadasitinibin turvallisuusprofiilin vahvistavat tulokset kliinisistä ohjelmista, joihin on osallistunut yli 10 500 potilasta* kaikissa hyväksytyissä käyttöaiheissa, sekä markkinoille tulon jälkeiset kokemukset.2–9 Euroopan komissio on hyväksynyt Rinvoq-valmisteelle (upadasitinibi) käyttöaiheen keskivaikean tai vaikean atooppisen ihottuman hoitoon aikuisille ja vähintä

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme