Kestävämpään ja terveellisempään ruokavalioon siirtymisessä on huomioitava väestöryhmien väliset erot ruokaan liittyvissä motiiveissa
Matalammin koulutetut ja pienempituloiset arvostivat ruoan edullisuutta ja tuttuutta enemmän kuin korkeammassa asemassa olevat. Toisaalta hyvä hinta-laatusuhde (”on hintansa arvoinen”) oli tärkeä motiivi kaikissa tulo- ja koulutusryhmissä.
Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yli 10 000 vastaajaa kattava LoCard-kyselytutkimus tuo uutta tietoa myös sukupuolten välisistä eroista: ruoan tuttuuden ja hinnan tärkeys korostuivat hieman enemmän miehillä kuin naisilla.
- Eettisyyden merkitys kasvoi, kun joku kotitalouden jäsenistä noudatti kasvisruokavaliota tai vältti punaista lihaa, sanoo yliopistonlehtori ja akatemiatutkija Hanna Konttinen Helsingin yliopistosta.
Päivittäisissä ruokavalinnoissa monet eri motiivit tärkeitä
Ruokaan ja syömiseen liittyvät motiivit ja arvot ovat jatkuvassa muutoksessa; tutkimus tarjoaakin ajantasaista tietoa erilaisten motiivien suhteellisesta tärkeydestä eri väestöryhmissä Suomessa. Tulokset havainnollistavat myös sitä, että päivittäisiä ruokavalintoja ohjaavat monenlaiset kriteerit, kuten hyvä hinta-laatusuhde, edullisuus, hyvä maku, terveellisyys ja käytännöllisyys.
- Kun pyritään siirtymään kestävämpään ja terveellisempään ruokavalioon, on tärkeää, että terveys- ja ympäristönäkökohtien lisäksi huomioidaan muut arkielämässä tärkeät ruoanvalintakriteerit sekä väestöryhmien väliset erot niissä, Konttinen kertoo.
Ruokapalveluilla tärkeä rooli kasvisruokiin tutustumisessa
Edullinen hinta ja tuttuus voivat helpottaa ekologisesti kestäviä ja terveellisiä ruokavalintoja matalammin koulutetuilla ja pienituloisilla.
- Kasvipainotteisia vaihtoehtoja tekevät kaikille väestöryhmille tutummiksi muun muassa ruokapalvelut: koulut ja työpaikkaruokalat, Konttinen toteaa.
Tutkimus perustuu 10 795 S-ryhmän asiakasomistajan vastauksiin. Tutkittavat täyttivät verkkokyselyn, jossa tiedusteltiin muun muassa sosiodemografisia taustatietoja ja ruokaan liittyviä motiiveja.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity -tiedelehdessä: Konttinen, H., Halmesvaara, O., Fogelholm, M., Saarijärvi, H., Nevalainen, J., & Erkkola, M. Sociodemographic differences in motives for food selection: results from the LoCard cross-sectional survey. Int J Behav Nutr Phys Act 18, 71 (2021). https://doi.org/10.1186/s12966-021-01139-2
LoCard-tutkimus:
Julkaisu on osa Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston LoCard-tutkimushanketta, jossa tehdään kansainvälisesti uraauurtavaa ruoan käytön ja elintapojen tutkimusta S-ryhmän ostodatalla ja kyselyillä S-ryhmän asiakasomistajille. Ostotietojen käyttö pohjaa asiakasomistajien suostumukseen. S-ryhmä ei rahoita LoCard-tutkimushanketta.
Lisätietoja LoCard-tutkimuksesta: https://locard.fi/
Lisätiedot:
Hanna Konttinen
Puh. 0294124892
hanna.konttinen@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi tekniikan tohtori Antti Vasara18.12.2025 13:59:14 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 18.12.2025 puheenjohtajakseen TkT Antti Vasaran. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin FT, dosentti Mari Pantsar.
Väitös: Julkisesti rahoitettu terveydenhuolto edistää yhdenvertaista hoitoon pääsyä18.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyky muodostuu terveydenhuollon rakenteiden ja laajempien yhteiskunnallisten olosuhteiden vuorovaikutuksesta, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki15.12.2025 11:25:44 EET | Tiedote
Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme