Kuntaliitto tiedottaa 8.12.2022

Kestävän kehityksen tavoitteet motivoivat enemmistöä kunta-alan organisaatioista innovaatiotoimintaan

Kestävän kehityksen tavoitteista tarve ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen motivoi yli puolta kunta-alan organisaatioista innovaatiotoimintaan, tarve sosiaaliseen kestävyyteen vajaata neljäsosaa kunta-alan organisaatioita.

Vastaavasti joka kolmannessa kunta-alalla käyttöönotetussa merkittävimmissä innovaatiossa motivaatiotekijänä on ekologinen, taloudellinen tai sosiaalinen kestävyys. Kestävän kehityksen ulottuvuuksien merkitys vaihtelee kuitenkin erikokoisissa kunnissa.

Tiedot selviävät Kuntaliiton julkaisemasta kestävän kehityksen innovaatiobarometristä 2022.

– Raportti sisältää ensimmäistä kertaa Suomessa tutkittua tietoa kunta-alan kestävän kehityksen innovaatiotoiminnasta, merkittävimpien innovaatioiden motivaattoreista, hyödyistä ja arvioinnista niin ekologisen, sosiaalisen kuin myös taloudellisen kestävyyden näkökulmista, toteaa Kuntaliiton innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen.

Innovaatiotoiminnan kestävän kehityksen yleisimpinä hyötyinä muun muassa energian käytön ja päästöjen väheneminen sekä asukkaiden ja paikallisen yhteisön laajempi osallistaminen

Joka kolmas kunta-alan organisaatioista kokee saavuttaneensa vahvempaa taloudellista ja ekologista kestävyyttä merkittävimmän innovaation kautta. Joka neljäs vastannut on korostanut vahvempaa sosiaalista kestävyyttä.

– Tuloksista selviää, että kunnat painottavat kuntayhtymiä enemmän ekologista kestävyyttä, kuntayhtymät puolestaan taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Kestävän kehityksen hyödyt korostuvat asukasluvultaan suurissa kunnissa selvästi pieniä kuntia vahvemmin, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Kunta-alan innovaatiotoiminnan ekologisesti kestävimpinä hyötyinä nähtiin energian käytön väheneminen (60 %), päästöjen väheneminen (54 %) ja materiaalin tai veden käytön väheneminen (45 %).

Kolme yleisimmin mainittua kunta-alan innovaatiotoiminnan sosiaalisesti kestävää hyötyä olivat vastaajien mielestä asukkaiden ja paikallisen yhteisön laajempi osallistaminen (60 %), koulutus ja tuki työntekijöiden taitojen parantamiseksi ja/tai uudet rekrytoinnit innovaatioprosessin eteenpäin viemiseksi (57 %) sekä elinympäristön viihtyisyyden parantuminen (43 %).

Kunta-alan innovaatiotoiminnan taloudellisesti kestävän arvioinnin yleisimpinä näkökulmina on pidetty henkilöstöresurssien käyttöä innovaation luomisessa (60 %) ja innovaation rahoituksen tarvetta (59 %).

Vaikuttavuusarvioinnit ja vaihtoehtoiskustannusten arvioinnit ovat eniten käytettyjä innovaatioiden taloudellisen kestävyyden arviointimenetelmä. Vaikuttavuusarviointeja on käytetty 58 prosentissa ja vaihtoehtoiskustannusten arviointeja 44 prosentissa kunta-alan organisaatioista.

Neljä kymmenestä kunta-alan organisaatiosta arvioi kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista

Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen arviointia on käytetty osana innovaatiotoiminnan vaikutusten seuraamista ja arviointia noin neljässä kymmenestä kunta-alan organisaatiosta. Arviointi on yleisintä suurimmissa kaupungeissa. Runsas puolet kunta-alan vastaajista arvioi toimintaansamittaamalla yksittäisille innovaatioille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kunta-alan tärkeimpiä kestävän kehityksen arviointitoimia ovat erilaiset arviointiprosessit tiedon keräämiseksi ja seuraamiseksi, laadulliset itsearvioinnit ja vaikuttavuusarvioinnit.

**

Kuntaliitto toteutti Kunta-alan kestävän kehityksen innovaatiobarometrikyselyn osana Kunta-alan innovaatiobarometri 2022 -kyselyä kunnille ja kuntayhtymille keväällä 2022. Kestävän kehityksen osio on tehty yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja ORSI-hankkeen kanssa. Kestävän kehityksen innovaatioita koskevan osion kysymyksiin vastasi 88 - 131 kunta-alan edustajaa.

Kestävän kehityksen Innovaatiobarometri 2022 -raportti, samoin kuin lokakuussa 2022 julkaistu Kunta-alan innovaatiobarometri 2022 sisältävät lukuisia konkreettisia esimerkkejä kunta-alan merkittävimmistä innovaatioista.

Faktalaatikko: Opit kestävän kehityksen innovaatioista 1) Kunnissa ja kaupungeissa edistetään suurinta osaa YK:n Agenda2030-tavoiteohjelma 17 kestävän kehityksen tavoitteista 2) Kunnat ovat kestävän kehityksen innovaatiokiihdyttämöitä 3) Yksikään kunnan toimiala ei pysty yksinään ratkomaan kestävän kehityksen haasteita 4) Kestävä kehitys vaatii kunnilta tehtävien ja toimintojen ajattelua uudella tavalla 5) Parhaat innovaatiot syntyvät yhteistyössä paikallisten asukkaiden, yhdistysten ja yritysten kanssa 6) Ilmastokriisin myötä innovoinnissa ovat korostuneet erityisesti ympäristölliset tavoitteet 7) Innovatiiviset toimintamallit voivat lisätä yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä huolehtimalla kansalaisten inhimillisistä tarpeista aiempaa paremmin sekä lisäämällä oikeudenmukaisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. 8) Perinteisesti julkisen sektorin innovaatiot ovat keskittyneet vahvasti taloudelliseen kestävyyteen 9) Monet kaupungit ovat hyödyntäneet avoimen innovaatioekosysteemin Living lab -toimintamallia sidosryhmien tuomiseksi yhteen kestävyyshaasteiden ratkomiseksi. 10) Yhteistyö eri julkisorganisaatioiden välillä on tärkeää, jotta kehitetyt ratkaisut saadaan leviämään laajemmin koko julkisella sektorilla ja niiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus maksimoitua. 11) Julkisen sektorin innovaatiotoiminta tulee nähdä tärkeänä työkaluna yhteiskuntien oikeudenmukaisessa siirtymässä ympäristön kantokyvyn rajoihin

Tutustu julkaisuun: Kestävän kehityksen Innovaatiobarometri 2022: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2022/2215-kunta-alan-kestavan-kehityksen-innovaatiobarometri-2022-acta-nro-284

Lisätietoja

Tuula Jäppinen, innovaatioasiantuntija, Kuntaliitto

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 337 5634

Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi

Lisätietoa Innovaatiobarometri 2022 -raportista:

Raportti: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2022/2201-innovaatiobarometri-2022-acta-nro-283

Tiedote 3.10.2022: Kunta-alan innovaatiobarometri 2022: Innovaatiotoiminnan tuloksena toimivammat prosessit ja tyytyväisemmät asiakkaat.