Kestävän kehityksen tavoitteet motivoivat enemmistöä kunta-alan organisaatioista innovaatiotoimintaan
8.12.2022 10:41:27 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntaliitto tiedottaa 8.12.2022
Kestävän kehityksen tavoitteet motivoivat enemmistöä kunta-alan organisaatioista innovaatiotoimintaan
Kestävän kehityksen tavoitteista tarve ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen motivoi yli puolta kunta-alan organisaatioista innovaatiotoimintaan, tarve sosiaaliseen kestävyyteen vajaata neljäsosaa kunta-alan organisaatioita.
Vastaavasti joka kolmannessa kunta-alalla käyttöönotetussa merkittävimmissä innovaatiossa motivaatiotekijänä on ekologinen, taloudellinen tai sosiaalinen kestävyys. Kestävän kehityksen ulottuvuuksien merkitys vaihtelee kuitenkin erikokoisissa kunnissa.
Tiedot selviävät Kuntaliiton julkaisemasta kestävän kehityksen innovaatiobarometristä 2022.
– Raportti sisältää ensimmäistä kertaa Suomessa tutkittua tietoa kunta-alan kestävän kehityksen innovaatiotoiminnasta, merkittävimpien innovaatioiden motivaattoreista, hyödyistä ja arvioinnista niin ekologisen, sosiaalisen kuin myös taloudellisen kestävyyden näkökulmista, toteaa Kuntaliiton innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen.
Innovaatiotoiminnan kestävän kehityksen yleisimpinä hyötyinä muun muassa energian käytön ja päästöjen väheneminen sekä asukkaiden ja paikallisen yhteisön laajempi osallistaminen
Joka kolmas kunta-alan organisaatioista kokee saavuttaneensa vahvempaa taloudellista ja ekologista kestävyyttä merkittävimmän innovaation kautta. Joka neljäs vastannut on korostanut vahvempaa sosiaalista kestävyyttä.
– Tuloksista selviää, että kunnat painottavat kuntayhtymiä enemmän ekologista kestävyyttä, kuntayhtymät puolestaan taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Kestävän kehityksen hyödyt korostuvat asukasluvultaan suurissa kunnissa selvästi pieniä kuntia vahvemmin, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kunta-alan innovaatiotoiminnan ekologisesti kestävimpinä hyötyinä nähtiin energian käytön väheneminen (60 %), päästöjen väheneminen (54 %) ja materiaalin tai veden käytön väheneminen (45 %).
Kolme yleisimmin mainittua kunta-alan innovaatiotoiminnan sosiaalisesti kestävää hyötyä olivat vastaajien mielestä asukkaiden ja paikallisen yhteisön laajempi osallistaminen (60 %), koulutus ja tuki työntekijöiden taitojen parantamiseksi ja/tai uudet rekrytoinnit innovaatioprosessin eteenpäin viemiseksi (57 %) sekä elinympäristön viihtyisyyden parantuminen (43 %).
Kunta-alan innovaatiotoiminnan taloudellisesti kestävän arvioinnin yleisimpinä näkökulmina on pidetty henkilöstöresurssien käyttöä innovaation luomisessa (60 %) ja innovaation rahoituksen tarvetta (59 %).
Vaikuttavuusarvioinnit ja vaihtoehtoiskustannusten arvioinnit ovat eniten käytettyjä innovaatioiden taloudellisen kestävyyden arviointimenetelmä. Vaikuttavuusarviointeja on käytetty 58 prosentissa ja vaihtoehtoiskustannusten arviointeja 44 prosentissa kunta-alan organisaatioista.
Neljä kymmenestä kunta-alan organisaatiosta arvioi kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista
Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen arviointia on käytetty osana innovaatiotoiminnan vaikutusten seuraamista ja arviointia noin neljässä kymmenestä kunta-alan organisaatiosta. Arviointi on yleisintä suurimmissa kaupungeissa. Runsas puolet kunta-alan vastaajista arvioi toimintaansamittaamalla yksittäisille innovaatioille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kunta-alan tärkeimpiä kestävän kehityksen arviointitoimia ovat erilaiset arviointiprosessit tiedon keräämiseksi ja seuraamiseksi, laadulliset itsearvioinnit ja vaikuttavuusarvioinnit.
**
Kuntaliitto toteutti Kunta-alan kestävän kehityksen innovaatiobarometrikyselyn osana Kunta-alan innovaatiobarometri 2022 -kyselyä kunnille ja kuntayhtymille keväällä 2022. Kestävän kehityksen osio on tehty yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja ORSI-hankkeen kanssa. Kestävän kehityksen innovaatioita koskevan osion kysymyksiin vastasi 88 - 131 kunta-alan edustajaa.
Kestävän kehityksen Innovaatiobarometri 2022 -raportti, samoin kuin lokakuussa 2022 julkaistu Kunta-alan innovaatiobarometri 2022 sisältävät lukuisia konkreettisia esimerkkejä kunta-alan merkittävimmistä innovaatioista.
|
Faktalaatikko: Opit kestävän kehityksen innovaatioista 1) Kunnissa ja kaupungeissa edistetään suurinta osaa YK:n Agenda2030-tavoiteohjelma 17 kestävän kehityksen tavoitteista 2) Kunnat ovat kestävän kehityksen innovaatiokiihdyttämöitä 3) Yksikään kunnan toimiala ei pysty yksinään ratkomaan kestävän kehityksen haasteita 4) Kestävä kehitys vaatii kunnilta tehtävien ja toimintojen ajattelua uudella tavalla 5) Parhaat innovaatiot syntyvät yhteistyössä paikallisten asukkaiden, yhdistysten ja yritysten kanssa 6) Ilmastokriisin myötä innovoinnissa ovat korostuneet erityisesti ympäristölliset tavoitteet 7) Innovatiiviset toimintamallit voivat lisätä yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä huolehtimalla kansalaisten inhimillisistä tarpeista aiempaa paremmin sekä lisäämällä oikeudenmukaisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. 8) Perinteisesti julkisen sektorin innovaatiot ovat keskittyneet vahvasti taloudelliseen kestävyyteen 9) Monet kaupungit ovat hyödyntäneet avoimen innovaatioekosysteemin Living lab -toimintamallia sidosryhmien tuomiseksi yhteen kestävyyshaasteiden ratkomiseksi. 10) Yhteistyö eri julkisorganisaatioiden välillä on tärkeää, jotta kehitetyt ratkaisut saadaan leviämään laajemmin koko julkisella sektorilla ja niiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus maksimoitua. 11) Julkisen sektorin innovaatiotoiminta tulee nähdä tärkeänä työkaluna yhteiskuntien oikeudenmukaisessa siirtymässä ympäristön kantokyvyn rajoihin |
Tutustu julkaisuun: Kestävän kehityksen Innovaatiobarometri 2022: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2022/2215-kunta-alan-kestavan-kehityksen-innovaatiobarometri-2022-acta-nro-284
Lisätietoja
Tuula Jäppinen, innovaatioasiantuntija, Kuntaliitto
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 337 5634
Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
Lisätietoa Innovaatiobarometri 2022 -raportista:
Raportti: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2022/2201-innovaatiobarometri-2022-acta-nro-283
Tiedote 3.10.2022: Kunta-alan innovaatiobarometri 2022: Innovaatiotoiminnan tuloksena toimivammat prosessit ja tyytyväisemmät asiakkaat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tony HagerlundVerkkopalveluiden kehityspäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet: Långtids- och ungdomsarbetslösheten behöver åtgärdas och kommunernas straffavgifter minskas9.4.2026 13:42:38 EEST | Pressmeddelande
Finlands kommuner och städer är medvetna om att den offentliga ekonomin är svag och behöver anpassas. I ramförhandlingarna i april behövs det beslut som förbättrar sysselsättningstjänsternas effekt, särskilt för långtidsarbetslösa och unga och beslut som ger kommunerna fler verktyg och minskar på straffavgifterna. Nya nedskärningar får inte göras i kommunernas basservice, kräver Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen.
Kuntaliitto: Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyteen puututtava, kuntien sakkomaksuja kevennettävä9.4.2026 13:04:35 EEST | Tiedote
Suomen kunnat ja kaupungit tunnistavat julkisen talouden heikon tilanteen ja sopeutustarpeen. Huhtikuun kehysriihessä tarvitaan kipeästi päätöksiä, joilla parannetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllisyyspalvelujen vaikuttavuutta, lisätään kuntien työkaluja ja kevennetään sakkomaksutaakkaa. Uusia leikkauksia kuntien peruspalveluihin ei tule tehdä, edellyttää Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen.
Kommunförbundet: Undervisning via fjärruppkoppling ingen sparåtgärd – behövs för att trygga utbildningsutbudet8.4.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt en färsk utvärdering av Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) används fjärruppkoppling tillsvidare bara i liten utsträckning inom den grundläggande utbildningen. Enligt Kommunförbundet är resultatet väntat, men samtidigt visar det att undervisning genom fjärruppkoppling behöver utvecklas på ett kontrollerat och välplanerat sätt. ”Det är viktigt att kommunerna får tydliga ramar för undervisning via fjärruppkoppling. I nuläget råder oklarhet”, säger Minna Lindberg, specialsakkunnig vid Kommunförbundet. Enligt utvärderingen ger användning av fjärruppkoppling inga besparingar i undervisningskostnaderna. Kommunförbundet vill därför lyfta fram att den viktigaste rollen för undervisning via fjärruppkoppling inte är att minska kostnaderna, utan att säkerställa en tillgänglig och mångsidig undervisning.
Kuntaliitto: Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus on välttämätön ratkaisu sivistyksellisten perusoikeuksien turvaamiseen8.4.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Kuntien toimintaympäristö on muutoksessa: ikäluokat pienenevät ja alueellinen eriytyminen lisääntyy. Tämä haastaa kuntia turvaamaan yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet kaikille oppilaille. ”Lasten määrä vähenee ja opetuksen järjestäminen vaikeutuu, mutta teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia – myös sellaisia, joita meillä ei vielä ole käytössämme”, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Minna Lindberg. ”Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ei korvaa lähiopetusta, vaan täydentää sitä. Lähtökohtana on koulussa tapahtuva oppiminen, jossa oppilas saa tarvitsemansa ohjauksen ja tuen”, Kuntaliiton Minna Lindberg painottaa. Karvin 8.4. julkaistavan arvioinnin mukaan etäyhteyksien hyödyntäminen ei tuo säästöjä opetuksen kustannuksiin. Kuntaliitto haluaakin nostaa esille, että etäopetuksen keskeinen rooli ei ole kustannusten leikkaaminen, vaan opetuksen saavutettavuuden ja monipuolisuuden turvaaminen.
Delade åsikter om kommunernas och välfärdsområdenas samarbete – en tredjedel av kommunerna tycker samarbetet fungerar8.4.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt en enkät till kommun- och samkommunsledningen har samarbetet med välfärdsområdet utvecklats i en positiv riktning. Åsikterna går dock isär: en tredjedel anser att samarbetet fungerar bra, medan nästan en fjärdedel bedömer det som svagt. Enligt Kommunförbundets färska enkät har samarbetet utvecklats, men det försvåras av oklar arbetsfördelning, ekonomiska problem och motsättningar. ”Av enkätsvaren kan man tydligt utläsa växande utmaningar till följd av kärv ekonomi och delvis också ökande motsättningar mellan kommunerna och välfärdsområdena”, säger forskningschef Marianne Pekola-Sjöblom. Kommunförbundet har följt samarbetet mellan kommunerna och välfärdsområdena ända sedan 2022 då välfärdsområdesreformen bereddes. Uppföljningen har visat att det finns varierande utmaningar med samarbetet på de olika kontaktytorna. Framgångarna och utmaningarna varierar också mellan olika välfärdsområden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme