Kestävän kehityksen tavoitteet motivoivat enemmistöä kunta-alan organisaatioista innovaatiotoimintaan
Kuntaliitto tiedottaa 8.12.2022
Kestävän kehityksen tavoitteet motivoivat enemmistöä kunta-alan organisaatioista innovaatiotoimintaan
Kestävän kehityksen tavoitteista tarve ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen motivoi yli puolta kunta-alan organisaatioista innovaatiotoimintaan, tarve sosiaaliseen kestävyyteen vajaata neljäsosaa kunta-alan organisaatioita.
Vastaavasti joka kolmannessa kunta-alalla käyttöönotetussa merkittävimmissä innovaatiossa motivaatiotekijänä on ekologinen, taloudellinen tai sosiaalinen kestävyys. Kestävän kehityksen ulottuvuuksien merkitys vaihtelee kuitenkin erikokoisissa kunnissa.
Tiedot selviävät Kuntaliiton julkaisemasta kestävän kehityksen innovaatiobarometristä 2022.
– Raportti sisältää ensimmäistä kertaa Suomessa tutkittua tietoa kunta-alan kestävän kehityksen innovaatiotoiminnasta, merkittävimpien innovaatioiden motivaattoreista, hyödyistä ja arvioinnista niin ekologisen, sosiaalisen kuin myös taloudellisen kestävyyden näkökulmista, toteaa Kuntaliiton innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen.
Innovaatiotoiminnan kestävän kehityksen yleisimpinä hyötyinä muun muassa energian käytön ja päästöjen väheneminen sekä asukkaiden ja paikallisen yhteisön laajempi osallistaminen
Joka kolmas kunta-alan organisaatioista kokee saavuttaneensa vahvempaa taloudellista ja ekologista kestävyyttä merkittävimmän innovaation kautta. Joka neljäs vastannut on korostanut vahvempaa sosiaalista kestävyyttä.
– Tuloksista selviää, että kunnat painottavat kuntayhtymiä enemmän ekologista kestävyyttä, kuntayhtymät puolestaan taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Kestävän kehityksen hyödyt korostuvat asukasluvultaan suurissa kunnissa selvästi pieniä kuntia vahvemmin, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kunta-alan innovaatiotoiminnan ekologisesti kestävimpinä hyötyinä nähtiin energian käytön väheneminen (60 %), päästöjen väheneminen (54 %) ja materiaalin tai veden käytön väheneminen (45 %).
Kolme yleisimmin mainittua kunta-alan innovaatiotoiminnan sosiaalisesti kestävää hyötyä olivat vastaajien mielestä asukkaiden ja paikallisen yhteisön laajempi osallistaminen (60 %), koulutus ja tuki työntekijöiden taitojen parantamiseksi ja/tai uudet rekrytoinnit innovaatioprosessin eteenpäin viemiseksi (57 %) sekä elinympäristön viihtyisyyden parantuminen (43 %).
Kunta-alan innovaatiotoiminnan taloudellisesti kestävän arvioinnin yleisimpinä näkökulmina on pidetty henkilöstöresurssien käyttöä innovaation luomisessa (60 %) ja innovaation rahoituksen tarvetta (59 %).
Vaikuttavuusarvioinnit ja vaihtoehtoiskustannusten arvioinnit ovat eniten käytettyjä innovaatioiden taloudellisen kestävyyden arviointimenetelmä. Vaikuttavuusarviointeja on käytetty 58 prosentissa ja vaihtoehtoiskustannusten arviointeja 44 prosentissa kunta-alan organisaatioista.
Neljä kymmenestä kunta-alan organisaatiosta arvioi kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista
Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen arviointia on käytetty osana innovaatiotoiminnan vaikutusten seuraamista ja arviointia noin neljässä kymmenestä kunta-alan organisaatiosta. Arviointi on yleisintä suurimmissa kaupungeissa. Runsas puolet kunta-alan vastaajista arvioi toimintaansamittaamalla yksittäisille innovaatioille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kunta-alan tärkeimpiä kestävän kehityksen arviointitoimia ovat erilaiset arviointiprosessit tiedon keräämiseksi ja seuraamiseksi, laadulliset itsearvioinnit ja vaikuttavuusarvioinnit.
**
Kuntaliitto toteutti Kunta-alan kestävän kehityksen innovaatiobarometrikyselyn osana Kunta-alan innovaatiobarometri 2022 -kyselyä kunnille ja kuntayhtymille keväällä 2022. Kestävän kehityksen osio on tehty yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja ORSI-hankkeen kanssa. Kestävän kehityksen innovaatioita koskevan osion kysymyksiin vastasi 88 - 131 kunta-alan edustajaa.
Kestävän kehityksen Innovaatiobarometri 2022 -raportti, samoin kuin lokakuussa 2022 julkaistu Kunta-alan innovaatiobarometri 2022 sisältävät lukuisia konkreettisia esimerkkejä kunta-alan merkittävimmistä innovaatioista.
|
Faktalaatikko: Opit kestävän kehityksen innovaatioista 1) Kunnissa ja kaupungeissa edistetään suurinta osaa YK:n Agenda2030-tavoiteohjelma 17 kestävän kehityksen tavoitteista 2) Kunnat ovat kestävän kehityksen innovaatiokiihdyttämöitä 3) Yksikään kunnan toimiala ei pysty yksinään ratkomaan kestävän kehityksen haasteita 4) Kestävä kehitys vaatii kunnilta tehtävien ja toimintojen ajattelua uudella tavalla 5) Parhaat innovaatiot syntyvät yhteistyössä paikallisten asukkaiden, yhdistysten ja yritysten kanssa 6) Ilmastokriisin myötä innovoinnissa ovat korostuneet erityisesti ympäristölliset tavoitteet 7) Innovatiiviset toimintamallit voivat lisätä yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä huolehtimalla kansalaisten inhimillisistä tarpeista aiempaa paremmin sekä lisäämällä oikeudenmukaisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. 8) Perinteisesti julkisen sektorin innovaatiot ovat keskittyneet vahvasti taloudelliseen kestävyyteen 9) Monet kaupungit ovat hyödyntäneet avoimen innovaatioekosysteemin Living lab -toimintamallia sidosryhmien tuomiseksi yhteen kestävyyshaasteiden ratkomiseksi. 10) Yhteistyö eri julkisorganisaatioiden välillä on tärkeää, jotta kehitetyt ratkaisut saadaan leviämään laajemmin koko julkisella sektorilla ja niiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus maksimoitua. 11) Julkisen sektorin innovaatiotoiminta tulee nähdä tärkeänä työkaluna yhteiskuntien oikeudenmukaisessa siirtymässä ympäristön kantokyvyn rajoihin |
Tutustu julkaisuun: Kestävän kehityksen Innovaatiobarometri 2022: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2022/2215-kunta-alan-kestavan-kehityksen-innovaatiobarometri-2022-acta-nro-284
Lisätietoja
Tuula Jäppinen, innovaatioasiantuntija, Kuntaliitto
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 337 5634
Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
Lisätietoa Innovaatiobarometri 2022 -raportista:
Raportti: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2022/2201-innovaatiobarometri-2022-acta-nro-283
Tiedote 3.10.2022: Kunta-alan innovaatiobarometri 2022: Innovaatiotoiminnan tuloksena toimivammat prosessit ja tyytyväisemmät asiakkaat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tony HagerlundVerkkopalveluiden kehityspäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Puoluejohdon paneeli: Puolueet valmiita kunta- ja palvelurakenteen parlamentaariseen uudistamiseen17.9.2025 13:33:35 EEST | Tiedote
Kahdeksan suurimman puolueen johto vakuutti olevansa valmis parlamentaariseen työhön kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi keskiviikkona 17.9. Kuntamarkkinoiden Puoluejohdon paneelissa. Kaikki puoluejohtajat jakoivat yhteisen huolen siitä, että väestön ikääntyminen, matala syntyvyys, kaupungistuminen ja keskittyvä maahanmuutto vaikeuttavat kaupunkien ja kuntien mahdollisuuksia tarjota laadukkaita palveluja. – Kunta- ja palvelurakenteen tulevaisuutta suuntaavat päätökset ovat poliittisia ja toivon, että näistä asioista voidaan keskustella, sopia ja päättää laajasti yli puoluerajojen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen totesi.
Utredning: Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående17.9.2025 13:14:13 EEST | Pressmeddelande
Kommunerna har under det senaste decenniet avsevärt ökat resurserna för att främja barns och ungdomars välmående, enligt en utredning från Kommunförbundet. Omkring 13 000 nyanställningar har gjorts och tjänsterna har blivit mångsidigare. Majoriteten av de unga mår fortfarande bra: cirka 85 procent säger att de är nöjda med sitt liv. Samtidigt behöver vissa unga alltmer stöd. Kommunerna har infört effektfulla lösningar, och utan dessa insatser skulle de unga må klart sämre. De växande utmaningarna i framtiden kräver att resurserna riktas rätt och kommunerna måste ges tillräckligt med handlingsutrymme för att utveckla sin verksamhet. – Vi måste fråga oss om vi gör rätt saker och riktar resurserna dit där de gör mest nytta. Behoven av tjänster kan inte tillgodoses i det oändliga genom att nya uppgifter ständigt läggs till de gamla. Därför bör kommunernas utvecklingsutrymme inte krympas, utan utvidgas, säger Susanna Huovinen, vice verkställande direktör vid Kommunförbundet.
Selvitys: Kunnat tehneet isoja panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin17.9.2025 10:18:13 EEST | Tiedote
Kunnat ovat lisänneet viime vuosikymmenen aikana merkittävästi voimavaroja lasten ja nuorten hyvinvointiin, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Uusia työntekijöitä on palkattu 13 000 ja palvelut ovat monipuolistuneet. Valtaosa nuorista voi edelleen hyvin: noin 85 prosenttia kertoi vuonna 2023 olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Samaan aikaan osa nuorista tarvitsee entistä enemmän tukea. Kunnat ovat tehneet vaikuttavia ratkaisuja, ja ilman näitä panostuksia nuorten hyvinvointi olisi selvästi heikommalla tasolla. Jotta tulevaisuudessa voitaisiin vastata kasvaviin haasteisiin, voimavarat on kohdistettava oikein ja kunnille on jätettävä riittävästi tilaa kehittää toimintaansa. "On paikallaan kysyä, teemmekö oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Palvelutarpeisiin ei voida vastata loputtomasti lisäämällä uusia tehtäviä entisten päälle. Siksi kuntien kehittämistilaa ei tulisi kaventaa, vaan sitä olisi syytä laajentaa", kokoaa varatoimitusjohtaj
Kuntaliiton Talousbarometri: Kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee tulevina vuosina15.9.2025 11:13:47 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan kuntien liikkumavara on kapenemassa merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa vastaajista (lähes 80 %) arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän tulevina vuosina. Erityisen pienenä liikkumavara nähdään asukasmäärältään kaikkein pienimmissä kunnissa. Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 3.–8. syyskuuta ja siihen vastasi 193 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.
Klyftan mellan kommunernas skattesatser hotar blir enorm– Kommunförbundets Karhunen: Finland har inte råd med nuvarande tjänster och strukturer13.9.2025 08:43:27 EEST | Pressmeddelande
Den demografiska förändringen, dvs. den minskande nativiteten, befolkningens stigande ålder, den koncentrerade invandringen och urbaniseringen, försvårar på ett aldrig tidigare skådat sätt kommunernas möjligheter att tillhandahålla tjänster för invånarna. Förändringen är oundviklig och kännbar både i kommuner som förlorar befolkning och i snabbt växande städer, enligt en utredning beställd av Kommunförbundet. Om inget görs kan skillnaden mellan den lägsta och högsta kommunalskattesatsen i framtiden vara nästan 19 procentenheter.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme