Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Kieltolaki sata vuotta

Jaa
Kieltolaki astui Suomessa voimaan 1.6.1919. Satavuotispäivän kunniaksi Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13 B, on lauantaina 1.6.2019 klo 14–16 tarjolla asiantuntijoiden tietoiskuja kieltolakiajasta musiikkia ja kulttuuria unohtamatta. Kieltolakiajan Helsinkiin voi tutustua elämyksellisesti myös Hakasalmen huvilan Suruton kaupunki -näyttelyssä, joka jatkuu 1.9.2019 asti.
Takavarikoituja pirtukanistereita laiturilla
Pohjoissatamassa vuonna 1924. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/A. Rönnberg
Takavarikoituja pirtukanistereita laiturilla Pohjoissatamassa vuonna 1924. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/A. Rönnberg

Kieltolaki sata vuotta -tapahtumassa Aija Kaartisen aiheena on Kieltolakionnelan nousu ja tuho – kieltolakikeskustelun käänteet Suomessa ja Kirsi Rasinaho kertoo kieltolain arjesta otsikolla Lekkerikekkerit – alkoholin salakauppa kieltolain Helsingissä. Lopuksi Maarit Niiniluoto ja Mikko-Olavi Seppälä keskustelevat kieltolain muistosta ja heijastuksista taiteeseen, erityisesti lauluihin, joita Mikko-Olavi Seppälä esittää pianisti Jouni Haapasalon säestyksellä.

Reseptejä ja trokareita

Suomessa oli esitetty jo 1700-luvulta asti vaatimuksia alkoholin kieltämisestä, mutta vasta 1800-luvun lopulla kieltolaista tuli laajasti kannatettu poliittinen tavoite. Venäjän vallan aikana kieltolain säätäminen ei onnistunut, mutta itsenäisessä Suomessa kieltolaki astui voimaan 1.6.1919.

Lain mukaan alkoholin valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi oli sallittua vain lääkinnällisiin, tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Laki osoittautui välittömästi epäonnistuneeksi. Lain porsaanreikää hyödyntäen erilaisten alkoholia lääkkeeksi vaativien vaivojen määrä kasvoi, ja varakkaampi väki alkoi ostaa hienot juomansa lääkärin reseptillä hyvin varustelluista apteekeista.

Myös alkoholin laajamittainen salakuljetus enimmäkseen Virosta alkoi heti, ja pirtu levisi tehokkaasti kaikkialle Suomeen. Salakuljettajat ja trokarit muuttuivat sankareiksi, ja yleinen lainkuuliaisuus rapisi lähes kaikkien rikkoessa kieltolakia. Alkoholinkulutus suuntautui kieltolain takia väkevään viinaan, mikä johti paheneviin terveysongelmiin, rikoksiin ja väkivaltaan.

Rangaistusten koventamisesta huolimatta kieltolakia ei saatu toimimaan, ja lopulta yleinen mielipide kääntyi sitä vastaan. Kieltolaista järjestettiin 1931 kansanäänestys, jonka nojalla laki kumottiin ja Alko avattiin 5.4.1932 klo 10. Kieltolain muistot jäivät Suomessa elämään lauluissa, tarinoissa ja elokuvissa vielä vuosikymmeniksi.

Suruton kaupunki

Kohtauksia 1920-luvun Helsingistä

Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13 B

Auki 1.9.2019 asti ti klo 11–19, ke–su klo 11–17.

12/10 e, alle 18-vuotiaille ja Museokortilla vapaa pääsy.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kieltolaista:
FT Mikko-Olavi Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi tai 040 567 1404


Kieltolaki sata vuotta -tapahtumasta ja Suruton kaupunki -näyttelystä:
tutkija-tuottaja Jere Jäppinen jere.jappinen@hel.fi tai 050 325 5440

Kuvat

Takavarikoituja pirtukanistereita laiturilla
Pohjoissatamassa vuonna 1924. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/A. Rönnberg
Takavarikoituja pirtukanistereita laiturilla Pohjoissatamassa vuonna 1924. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/A. Rönnberg
Lataa
Iloinen seurue ilmeisen kosteissa kotihipoissa 1920-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Harald Rosenberg?
Iloinen seurue ilmeisen kosteissa kotihipoissa 1920-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Harald Rosenberg?
Lataa
Hakasalmen huvilan Suruton kaupunki -näyttelyssä voi eläytyä myös kieltolakiajan Helsingin ravintoloiden tunnelmiin. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Maija Astikainen
Hakasalmen huvilan Suruton kaupunki -näyttelyssä voi eläytyä myös kieltolakiajan Helsingin ravintoloiden tunnelmiin. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Maija Astikainen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala



https://www.hel.fi/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika

Hakasalmen huvila – museo jo vuodesta 1911

Hakasalmen huvila sijaitsee Finlandia-talon ja Musiikkitalon välissä lähellä Töölönlahtea. Elegantissa rakennuksessa voi tavoittaa muiston empireajan huvila-arkkitehtuurista. Huvilan tunnetuin asukas oli Aurora Karamzin (1808–1902). Nykyisin Hakasalmen huvila on osa Helsingin kaupunginmuseota ja siellä järjestetään vaihtuvia näyttelyitä. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye