Kierrätyslannoitteiden haitta-aineista tarvitaan lisää tietoa riskien hallitsemiseksi
Suomessa käytettävät kierrätyslannoitteet ja niiden raaka-aineet eivät yleensä sisällä raskasmetalleja yli kansallisessa lannoitelainsäädännössä tai EU:n lannoiteasetuksessa asetettujen raja-arvojen. Kierrätyslannoitteisiin liittyy kuitenkin kemikaaliriskejä, jotka tulisi huomioida Suomessa nykyistä paremmin.

Jätepohjaisia raaka-aineita, kuten yhdyskuntajätevesilietteitä, lantoja ja metsäteollisuuden lietteitä, halutaan enenevässä määrin käyttää lannoitevalmisteiden raaka-aineena. ”Niiden käyttöön liittyy kuitenkin riskejä, jotka tulee tunnistaa ja hallita”, sanoo tutkija Lauri Äystö Suomen ympäristökeskuksesta.
Suomen ympäristökeskus on koonnut tietoa haitallisten aineiden esiintymisestä kierrätyslannoitteissa ja niiden raaka-aineissa. Aineisto kerättiin kirjallisuudesta ja toiminnanharjoittajilta. Jätelannoite-hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.
EU:n uutta lannoitevalmisteasetusta ollaan toimeenpanemassa myös Suomessa. Asetus laajentaa lannoitevalmisteiden kemiallisia laatuvaatimuksia. Monet kierrätyslannoitteiden raaka-aineet eivät kuitenkaan kuulu asetuksen piiriin vaan niiden sääntely perustuu jatkossakin kansalliseen lainsäädäntöön.
Useissa maissa on raja-arvot myös orgaanisten haitallisten aineiden pitoisuuksille
Suomen vuodesta 2006 voimassa ollut lannoitelainsäädäntö asettaa raja-arvot vain kahdeksalle raskasmetallille. Selvityksen mukaa suomalaiset kierrätyslannoitteet ja niiden raaka-aineet yleensä alittavat raskasmetalleille kansallisessa lannoitelainsäädännössä ja EU:n lannoitevalmisteasetuksessa asetetut raja-arvot.
Monissa EU-maissa raja-arvot on asetettu myös orgaanisten haitallisten aineiden pitoisuuksille, toisin kuin Suomessa. Yleensä raja-arvoja sovelletaan lannoitteena hyödynnettävälle yhdyskuntajätevesilietteelle. Raja-arvoja on asetettu useimmiten polyklooratuille bifenyyleille (PCB), polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (PAH) sekä dioksiineille ja furaaneille (PCDD/F).
Suomalaiset jätepohjaiset kierrätyslannoitteet ja niiden raaka-aineet täyttivät selvityksen mukaan orgaanisille haitallisille aineille EU-asetuksessa ja eri maiden kansallisissa lainsäädännöissä asetetut laatuvaatimukset. Muutamia poikkeuksia kuitenkin ilmeni. Esimerkiksi sedimentin PCDD/F-yhdisteiden pitoisuudet ylittivät EU-asetuksessa säädetyn raja-arvon ja yhdyskuntajätevesilietteen lineaaristen alkyylibentseenisulfonaattien (LAS) pitoisuudet ylittivät tiukimmat EU-maiden kansallisesti soveltamat raja-arvot.
Yhdyskuntajätevesilietteen haitta-aineista on eniten tietoa
Yhdyskuntajätevesilietteiden haitta-aineista on Suomessa aineistoa huomattavasti enemmän kuin muista kierrätyslannoitteiden raaka-aineista. Lietteistä on viime vuosina määritetty erityisesti lääkeaineita, palonsuoja-aineita ja pintakäsittelyaineita.
Kirjallisuusselvityksen mukaan yhdyskuntajätevesilietteissä on kuitenkin paljon yhdisteitä, joiden pitoisuuksia ei tunneta, eikä niiden riskejä ole arvioitu. ”Tällaisia aineita ovat esimerkiksi siloksaanit, klooratut parafiinit, uudemmat palonsuoja-aineet ja synteettiset myskit”, kertoo tutkija Päivi Fjäder Suomen ympäristökeskuksesta.
Metsäteollisuuden sivuvirtojen haitta-ainepitoisuuksista on julkaistu vain vähän tutkimustuloksia, ja nekin ovat usein kymmeniä vuosia vanhoja. Esimerkiksi prosessikemikaalien esiintymistä metsäteollisuuden sivuvirroissa ei juurikaan ole kartoitettu. Hyvin vähän tietoa on myös elintarviketeollisuuden sivuvirroista ja eläinperäisistä lannoitteista.
Kierrätyslannoitteiden turvallinen hyödyntäminen edellyttää niihin liittyvien riskien tunnistamista, arviointia ja hallintaa. Vasta kun kierrätyslannoitteiden ja niiden raaka-aineiden haitalliset aineet ja niiden pitoisuustasot tunnetaan, kierrätyslannoitteiden käytölle voidaan asettaa laaduntarkkailuvelvoitteet ja laatukriteerit. ”Kestävä kiertotalous edellyttää, että kierrätyslannoitteiden käyttö on ympäristön ja terveyden kannalta turvallista”, toteaa Lauri Äystö.
Lisätietoa
Tutkija Lauri Äystö, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@syke.fi, puh +358 295 251 843
Tutkija Päivi Fjäder, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@syke.fi, puh +358 295 251 434
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 27/2022
Haitalliset aineet kierrätyslannoitteissa ja niiden raaka-aineissa (helsinki.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
YK:n 30-vuotista rajavesisopimusta juhlitaan tänään Tallinnassa30.6.2022 15:48:45 EEST | Tiedote
Helsingissä allekirjoitettiin rajavesistöjen suojelua ja kestävää käyttöä koskeva YK:n rajavesisopimus 30 vuotta sitten. Suomi on alusta lähtien ollut aktiivisesti mukana sopimuksen toimeenpanossa sekä omien rajavesistöjen osalta että tukien muita naapuriyhteistyössä. Tänään sopimuksen osapuolet eri puolilta maailmaan ovat kokoontuneet Tallinnaan juhlistamaan sopimuksen 30-vuotista taivalta.
Värmen har ökat antalet blågrönalgobservationer till havs, situationen i sjöarna har hållits stabil30.6.2022 13:56:57 EEST | Tiedote
Vattendragen har blivit varmare till följd av hettan, vilket har lett till en ökning av blågrönalgobservationer i havsområden. Blågrönalgobservationerna har ökat särskilt i Skärgårdshavet och norr om Gotland. Trots det exceptionellt varma vattnet i sjöar har blågrönalgsläget i insjöar hållits rätt stabil.
Helteet ovat lisänneet merien sinilevähavaintoja, järvien tilanne pysynyt vakaana30.6.2022 13:09:20 EEST | Tiedote
Vesistöt ovat lämmenneet helteiden seurauksena, mikä on johtanut sinilevähavaintojen lisääntymiseen merialueilla. Sinilevähavainnot ovat runsastuneet erityisesti Saaristomerellä sekä Gotlannin pohjoispuolella. Poikkeuksellisen lämpimistä järvivesistä huolimatta sisävesien sinilevätilanne on pysynyt varsin vakaana.
SYKElle 4,5 miljoonaa euroa EU:n tutkimusrahaa30.6.2022 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus (SYKE) on saanut 4,5 miljoonaa euroa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmasta Horisontti Euroopasta. SYKE koordinoi kahta luonnon monimuotoisuutta edistävää hanketta, BIOAGORA ja BIONEXT, jotka käynnistyvät tänä vuonna. Horisontti Eurooppa -rahoitusinstrumentista jaettiin tutkimusrahaa myös kuudelle hankkeelle, joissa SYKE on kumppanina sekä kahdelle eurooppalaiselle kumppanuudelle, joissa SYKE on yksi lukuisista toimijoista.
Kattava pölyttäjäseuranta käynnistynyt29.6.2022 08:00:00 EEST | Tiedote
Kesäkuun alussa käynnistyi koko Suomen kattava pölyttäjäseuranta, jota tehdään pölyttäjille tärkeissä elinympäristöissä kuten niityillä, maatalousympäristöissä, talous- ja suojelumetsissä sekä Lapin tuntureilla. Suomen ympäristökeskus SYKEn koordinoimassa hankkeessa kerätään tietoa kimalaisten, erakkomehiläisten, kukkakärpästen ja päiväperhosten vuosittaisesta esiintymisestä ja runsaudesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme