Kierrätyslannoitteiden haitta-aineista tarvitaan lisää tietoa riskien hallitsemiseksi
17.6.2022 08:45:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Jätepohjaisia raaka-aineita, kuten yhdyskuntajätevesilietteitä, lantoja ja metsäteollisuuden lietteitä, halutaan enenevässä määrin käyttää lannoitevalmisteiden raaka-aineena. ”Niiden käyttöön liittyy kuitenkin riskejä, jotka tulee tunnistaa ja hallita”, sanoo tutkija Lauri Äystö Suomen ympäristökeskuksesta.
Suomen ympäristökeskus on koonnut tietoa haitallisten aineiden esiintymisestä kierrätyslannoitteissa ja niiden raaka-aineissa. Aineisto kerättiin kirjallisuudesta ja toiminnanharjoittajilta. Jätelannoite-hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.
EU:n uutta lannoitevalmisteasetusta ollaan toimeenpanemassa myös Suomessa. Asetus laajentaa lannoitevalmisteiden kemiallisia laatuvaatimuksia. Monet kierrätyslannoitteiden raaka-aineet eivät kuitenkaan kuulu asetuksen piiriin vaan niiden sääntely perustuu jatkossakin kansalliseen lainsäädäntöön.
Useissa maissa on raja-arvot myös orgaanisten haitallisten aineiden pitoisuuksille
Suomen vuodesta 2006 voimassa ollut lannoitelainsäädäntö asettaa raja-arvot vain kahdeksalle raskasmetallille. Selvityksen mukaa suomalaiset kierrätyslannoitteet ja niiden raaka-aineet yleensä alittavat raskasmetalleille kansallisessa lannoitelainsäädännössä ja EU:n lannoitevalmisteasetuksessa asetetut raja-arvot.
Monissa EU-maissa raja-arvot on asetettu myös orgaanisten haitallisten aineiden pitoisuuksille, toisin kuin Suomessa. Yleensä raja-arvoja sovelletaan lannoitteena hyödynnettävälle yhdyskuntajätevesilietteelle. Raja-arvoja on asetettu useimmiten polyklooratuille bifenyyleille (PCB), polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (PAH) sekä dioksiineille ja furaaneille (PCDD/F).
Suomalaiset jätepohjaiset kierrätyslannoitteet ja niiden raaka-aineet täyttivät selvityksen mukaan orgaanisille haitallisille aineille EU-asetuksessa ja eri maiden kansallisissa lainsäädännöissä asetetut laatuvaatimukset. Muutamia poikkeuksia kuitenkin ilmeni. Esimerkiksi sedimentin PCDD/F-yhdisteiden pitoisuudet ylittivät EU-asetuksessa säädetyn raja-arvon ja yhdyskuntajätevesilietteen lineaaristen alkyylibentseenisulfonaattien (LAS) pitoisuudet ylittivät tiukimmat EU-maiden kansallisesti soveltamat raja-arvot.
Yhdyskuntajätevesilietteen haitta-aineista on eniten tietoa
Yhdyskuntajätevesilietteiden haitta-aineista on Suomessa aineistoa huomattavasti enemmän kuin muista kierrätyslannoitteiden raaka-aineista. Lietteistä on viime vuosina määritetty erityisesti lääkeaineita, palonsuoja-aineita ja pintakäsittelyaineita.
Kirjallisuusselvityksen mukaan yhdyskuntajätevesilietteissä on kuitenkin paljon yhdisteitä, joiden pitoisuuksia ei tunneta, eikä niiden riskejä ole arvioitu. ”Tällaisia aineita ovat esimerkiksi siloksaanit, klooratut parafiinit, uudemmat palonsuoja-aineet ja synteettiset myskit”, kertoo tutkija Päivi Fjäder Suomen ympäristökeskuksesta.
Metsäteollisuuden sivuvirtojen haitta-ainepitoisuuksista on julkaistu vain vähän tutkimustuloksia, ja nekin ovat usein kymmeniä vuosia vanhoja. Esimerkiksi prosessikemikaalien esiintymistä metsäteollisuuden sivuvirroissa ei juurikaan ole kartoitettu. Hyvin vähän tietoa on myös elintarviketeollisuuden sivuvirroista ja eläinperäisistä lannoitteista.
Kierrätyslannoitteiden turvallinen hyödyntäminen edellyttää niihin liittyvien riskien tunnistamista, arviointia ja hallintaa. Vasta kun kierrätyslannoitteiden ja niiden raaka-aineiden haitalliset aineet ja niiden pitoisuustasot tunnetaan, kierrätyslannoitteiden käytölle voidaan asettaa laaduntarkkailuvelvoitteet ja laatukriteerit. ”Kestävä kiertotalous edellyttää, että kierrätyslannoitteiden käyttö on ympäristön ja terveyden kannalta turvallista”, toteaa Lauri Äystö.
Lisätietoa
Tutkija Lauri Äystö, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@syke.fi, puh +358 295 251 843
Tutkija Päivi Fjäder, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@syke.fi, puh +358 295 251 434
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 27/2022
Haitalliset aineet kierrätyslannoitteissa ja niiden raaka-aineissa (helsinki.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 30.3–2.4.202626.3.2026 13:34:03 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Torkan fortsätter vara utmanande – många sjöar och grundvattennivåer är låga26.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Grundvattennivåerna ligger under det normala i stora delar av landet, med undantag för Lappland. Situationen har förvärrats av en ovanligt snöfattig vinter, långa köldperioder, en tidig vår samt en långvarig torka särskilt i östra Finland. Enligt prognosen kommer de stora sjöarna i östra Finland att förbli låga även i år. Vårens och sommarens torka kan påverka tillgången på vatten, jordbrukets skördar, risken för skogsbränder, vattentransport, rekreationsanvändningen av vattendrag samt energiproduktion. Nederbörden under våren avgör vilka effekter torkan slutligen kommer att ha.
Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla26.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.
Muovi ei kuulu maaperään vaan kiertoon – puutarhurin muovivalinnat näkyvät maaperässä pitkään24.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Muovi on vakiinnuttanut paikkansa paitsi kodeissa myös kotipuutarhoissa: ruukuissa, katteissa, sidontanaruissa ja multapusseissa. Oikein käytettynä se kestää ja kiertää. Maaperään päätyessään muovi ei kuitenkaan katoa, vaan pilkkoutuu mikromuoviksi, joka voi säilyä ympäristössä pitkään.
Tutkijat: Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä23.3.2026 07:03:50 EET | Tiedote
Suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia. Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan energiaköyhyys liittyy muun muassa lämmitysmuotoon, asuinpaikkaan, työmarkkinatilanteeseen, perhekokoon ja sukupuoleen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme