Suomen ympäristökeskus

Kierrätyslannoitteiden haitta-aineista tarvitaan lisää tietoa riskien hallitsemiseksi

17.6.2022 08:45:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

Jaa
Suomessa käytettävät kierrätyslannoitteet ja niiden raaka-aineet eivät yleensä sisällä raskasmetalleja yli kansallisessa lannoitelainsäädännössä tai EU:n lannoiteasetuksessa asetettujen raja-arvojen. Kierrätyslannoitteisiin liittyy kuitenkin kemikaaliriskejä, jotka tulisi huomioida Suomessa nykyistä paremmin.
Kuvateksti: Lannoitevalmisteiden raaka-aineena halutaan käyttää jätepohjaisia raaka-aineita. Niiden riskit on kuitenkin syytä tunnistaa. Kuvaaja Lauri Äystö/SYKE
Kuvateksti: Lannoitevalmisteiden raaka-aineena halutaan käyttää jätepohjaisia raaka-aineita. Niiden riskit on kuitenkin syytä tunnistaa. Kuvaaja Lauri Äystö/SYKE

Jätepohjaisia raaka-aineita, kuten yhdyskuntajätevesilietteitä, lantoja ja metsäteollisuuden lietteitä, halutaan enenevässä määrin käyttää lannoitevalmisteiden raaka-aineena. ”Niiden käyttöön liittyy kuitenkin riskejä, jotka tulee tunnistaa ja hallita”, sanoo tutkija Lauri Äystö Suomen ympäristökeskuksesta.

Suomen ympäristökeskus on koonnut tietoa haitallisten aineiden esiintymisestä kierrätyslannoitteissa ja niiden raaka-aineissa. Aineisto kerättiin kirjallisuudesta ja toiminnanharjoittajilta. Jätelannoite-hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.
EU:n uutta lannoitevalmisteasetusta ollaan toimeenpanemassa myös Suomessa. Asetus laajentaa lannoitevalmisteiden kemiallisia laatuvaatimuksia. Monet kierrätyslannoitteiden raaka-aineet eivät kuitenkaan kuulu asetuksen piiriin vaan niiden sääntely perustuu jatkossakin kansalliseen lainsäädäntöön.

Useissa maissa on raja-arvot myös orgaanisten haitallisten aineiden pitoisuuksille

Suomen vuodesta 2006 voimassa ollut lannoitelainsäädäntö asettaa raja-arvot vain kahdeksalle raskasmetallille. Selvityksen mukaa suomalaiset kierrätyslannoitteet ja niiden raaka-aineet yleensä alittavat raskasmetalleille kansallisessa lannoitelainsäädännössä ja EU:n lannoitevalmisteasetuksessa asetetut raja-arvot.

Monissa EU-maissa raja-arvot on asetettu myös orgaanisten haitallisten aineiden pitoisuuksille, toisin kuin Suomessa. Yleensä raja-arvoja sovelletaan lannoitteena hyödynnettävälle yhdyskuntajätevesilietteelle. Raja-arvoja on asetettu useimmiten polyklooratuille bifenyyleille (PCB), polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (PAH) sekä dioksiineille ja furaaneille (PCDD/F).

Suomalaiset jätepohjaiset kierrätyslannoitteet ja niiden raaka-aineet täyttivät selvityksen mukaan orgaanisille haitallisille aineille EU-asetuksessa ja eri maiden kansallisissa lainsäädännöissä asetetut laatuvaatimukset. Muutamia poikkeuksia kuitenkin ilmeni. Esimerkiksi sedimentin PCDD/F-yhdisteiden pitoisuudet ylittivät EU-asetuksessa säädetyn raja-arvon ja yhdyskuntajätevesilietteen lineaaristen alkyylibentseenisulfonaattien (LAS) pitoisuudet ylittivät tiukimmat EU-maiden kansallisesti soveltamat raja-arvot.

Yhdyskuntajätevesilietteen haitta-aineista on eniten tietoa

Yhdyskuntajätevesilietteiden haitta-aineista on Suomessa aineistoa huomattavasti enemmän kuin muista kierrätyslannoitteiden raaka-aineista. Lietteistä on viime vuosina määritetty erityisesti lääkeaineita, palonsuoja-aineita ja pintakäsittelyaineita.
Kirjallisuusselvityksen mukaan yhdyskuntajätevesilietteissä on kuitenkin paljon yhdisteitä, joiden pitoisuuksia ei tunneta, eikä niiden riskejä ole arvioitu. ”Tällaisia aineita ovat esimerkiksi siloksaanit, klooratut parafiinit, uudemmat palonsuoja-aineet ja synteettiset myskit”, kertoo tutkija Päivi Fjäder Suomen ympäristökeskuksesta.

Metsäteollisuuden sivuvirtojen haitta-ainepitoisuuksista on julkaistu vain vähän tutkimustuloksia, ja nekin ovat usein kymmeniä vuosia vanhoja. Esimerkiksi prosessikemikaalien esiintymistä metsäteollisuuden sivuvirroissa ei juurikaan ole kartoitettu. Hyvin vähän tietoa on myös elintarviketeollisuuden sivuvirroista ja eläinperäisistä lannoitteista.

Kierrätyslannoitteiden turvallinen hyödyntäminen edellyttää niihin liittyvien riskien tunnistamista, arviointia ja hallintaa. Vasta kun kierrätyslannoitteiden ja niiden raaka-aineiden haitalliset aineet ja niiden pitoisuustasot tunnetaan, kierrätyslannoitteiden käytölle voidaan asettaa laaduntarkkailuvelvoitteet ja laatukriteerit. ”Kestävä kiertotalous edellyttää, että kierrätyslannoitteiden käyttö on ympäristön ja terveyden kannalta turvallista”, toteaa Lauri Äystö.

Lisätietoa

Tutkija Lauri Äystö, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@syke.fi, puh +358 295 251 843

Tutkija Päivi Fjäder, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@syke.fi, puh +358 295 251 434

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 27/2022
Haitalliset aineet kierrätyslannoitteissa ja niiden raaka-aineissa (helsinki.fi)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Kuvateksti: Lannoitevalmisteiden raaka-aineena halutaan käyttää jätepohjaisia raaka-aineita. Niiden riskit on kuitenkin syytä tunnistaa. Kuvaaja Lauri Äystö/SYKE
Kuvateksti: Lannoitevalmisteiden raaka-aineena halutaan käyttää jätepohjaisia raaka-aineita. Niiden riskit on kuitenkin syytä tunnistaa. Kuvaaja Lauri Äystö/SYKE
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Public defence: Just transformative conservation requires challenging existing structures and strengthening local agency25.9.2026 08:56:00 EEST | Press release

In her doctoral dissertation, Liisa Varumo, M.Sc.Admin, a researcher at the Finnish Environment Institute (Syke), examines questions of environmental justice in diverse nature conservation instruments and their potential to contribute to just transformative conservation. The public defence will take place at the University of Eastern Finland on Friday 2 October 2026 at 12.00.

Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande

I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.

The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release

In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye