Kierrätyslannoitteiden haitta-aineista tarvitaan lisää tietoa riskien hallitsemiseksi

Jätepohjaisia raaka-aineita, kuten yhdyskuntajätevesilietteitä, lantoja ja metsäteollisuuden lietteitä, halutaan enenevässä määrin käyttää lannoitevalmisteiden raaka-aineena. ”Niiden käyttöön liittyy kuitenkin riskejä, jotka tulee tunnistaa ja hallita”, sanoo tutkija Lauri Äystö Suomen ympäristökeskuksesta.
Suomen ympäristökeskus on koonnut tietoa haitallisten aineiden esiintymisestä kierrätyslannoitteissa ja niiden raaka-aineissa. Aineisto kerättiin kirjallisuudesta ja toiminnanharjoittajilta. Jätelannoite-hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.
EU:n uutta lannoitevalmisteasetusta ollaan toimeenpanemassa myös Suomessa. Asetus laajentaa lannoitevalmisteiden kemiallisia laatuvaatimuksia. Monet kierrätyslannoitteiden raaka-aineet eivät kuitenkaan kuulu asetuksen piiriin vaan niiden sääntely perustuu jatkossakin kansalliseen lainsäädäntöön.
Useissa maissa on raja-arvot myös orgaanisten haitallisten aineiden pitoisuuksille
Suomen vuodesta 2006 voimassa ollut lannoitelainsäädäntö asettaa raja-arvot vain kahdeksalle raskasmetallille. Selvityksen mukaa suomalaiset kierrätyslannoitteet ja niiden raaka-aineet yleensä alittavat raskasmetalleille kansallisessa lannoitelainsäädännössä ja EU:n lannoitevalmisteasetuksessa asetetut raja-arvot.
Monissa EU-maissa raja-arvot on asetettu myös orgaanisten haitallisten aineiden pitoisuuksille, toisin kuin Suomessa. Yleensä raja-arvoja sovelletaan lannoitteena hyödynnettävälle yhdyskuntajätevesilietteelle. Raja-arvoja on asetettu useimmiten polyklooratuille bifenyyleille (PCB), polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (PAH) sekä dioksiineille ja furaaneille (PCDD/F).
Suomalaiset jätepohjaiset kierrätyslannoitteet ja niiden raaka-aineet täyttivät selvityksen mukaan orgaanisille haitallisille aineille EU-asetuksessa ja eri maiden kansallisissa lainsäädännöissä asetetut laatuvaatimukset. Muutamia poikkeuksia kuitenkin ilmeni. Esimerkiksi sedimentin PCDD/F-yhdisteiden pitoisuudet ylittivät EU-asetuksessa säädetyn raja-arvon ja yhdyskuntajätevesilietteen lineaaristen alkyylibentseenisulfonaattien (LAS) pitoisuudet ylittivät tiukimmat EU-maiden kansallisesti soveltamat raja-arvot.
Yhdyskuntajätevesilietteen haitta-aineista on eniten tietoa
Yhdyskuntajätevesilietteiden haitta-aineista on Suomessa aineistoa huomattavasti enemmän kuin muista kierrätyslannoitteiden raaka-aineista. Lietteistä on viime vuosina määritetty erityisesti lääkeaineita, palonsuoja-aineita ja pintakäsittelyaineita.
Kirjallisuusselvityksen mukaan yhdyskuntajätevesilietteissä on kuitenkin paljon yhdisteitä, joiden pitoisuuksia ei tunneta, eikä niiden riskejä ole arvioitu. ”Tällaisia aineita ovat esimerkiksi siloksaanit, klooratut parafiinit, uudemmat palonsuoja-aineet ja synteettiset myskit”, kertoo tutkija Päivi Fjäder Suomen ympäristökeskuksesta.
Metsäteollisuuden sivuvirtojen haitta-ainepitoisuuksista on julkaistu vain vähän tutkimustuloksia, ja nekin ovat usein kymmeniä vuosia vanhoja. Esimerkiksi prosessikemikaalien esiintymistä metsäteollisuuden sivuvirroissa ei juurikaan ole kartoitettu. Hyvin vähän tietoa on myös elintarviketeollisuuden sivuvirroista ja eläinperäisistä lannoitteista.
Kierrätyslannoitteiden turvallinen hyödyntäminen edellyttää niihin liittyvien riskien tunnistamista, arviointia ja hallintaa. Vasta kun kierrätyslannoitteiden ja niiden raaka-aineiden haitalliset aineet ja niiden pitoisuustasot tunnetaan, kierrätyslannoitteiden käytölle voidaan asettaa laaduntarkkailuvelvoitteet ja laatukriteerit. ”Kestävä kiertotalous edellyttää, että kierrätyslannoitteiden käyttö on ympäristön ja terveyden kannalta turvallista”, toteaa Lauri Äystö.
Lisätietoa
Tutkija Lauri Äystö, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@syke.fi, puh +358 295 251 843
Tutkija Päivi Fjäder, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@syke.fi, puh +358 295 251 434
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 27/2022
Haitalliset aineet kierrätyslannoitteissa ja niiden raaka-aineissa (helsinki.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Suomen ympäristökeskus ja Kuva Space käynnistävät yhteistyön veden laadun seurannan parantamiseksi3.7.2025 10:30:00 EEST | Tiedote
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhanke testaa suomalaisten hyperspektraalisten satelliittihavaintojen käyttöä valtakunnallisen leväseurannan kehittämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme