Kiinteistöillä on tärkeä rooli jätevesiylivuotojen torjunnassa
22.6.2020 11:42:27 EEST | HSY | Tiedote
Jätevesiylivuotojen syynä on entistä harvemmin pumppaamoiden tekninen vika. Sen sijaan huonokuntoisten viemäriputkien ja kiinteistöiltä suoraan jätevesiviemäriin johdettujen hulevesien aiheuttamat järjestelmän ylikuormitustilanteet ovat tavallisia esimerkiksi rankkasateiden yhteydessä.
1950-1970-luvuilla Suomi kaupungistui voimakkaasti, ja vesihuoltoverkostoa rakennettiin suuria määriä. Viimeistään nyt noiden alueiden vesihuoltoinfra on tullut korjausikään. Korjaustarve koskee sekä vesilaitosten että kiinteistöjen viemäreitä. Tehokkainta ja taloudellisinta olisi uusia kiinteistön tonttijohdot ja -viemärit yhtä aikaa vesilaitoksen runkoverkoston saneerauksen kanssa. Samassa yhteydessä tulee eriyttää kiinteistön hulevedet eli sade- ja sulamisvedet sekä perustusten kuivatusvedet jätevesiviemäristä.
Videoiden avulla tonttiviemärien saneerauksen tärkeys esiin
Vantaanjoen valuma-alueen vesilaitosten yhteisessä, ympäristöministeriön rahoittamassa VIPPA-hankkeessa on yhtenä tavoitteena kannustaa kiinteistönomistajia saneeraamaan viemärinsä ja ohjaamaan kiinteistön hulevedet pois jätevesiviemäristä. Tavoitteen toteuttamiseksi on tuotettu kaksi videota, joissa kerrotaan kiinteistönomistajille ja taloyhtiöiden päättäjille tonttiviemäreiden saneerauksen tärkeydestä.
Toinen videoista kuvaa, kuinka kiinteistönomistaja vastaa tonttijohtojen ja -viemäreiden kunnosta vesihuoltolaitoksen runkoviemäriin asti. Kun pitää putket kunnossa, välttyy vahingoilta ja kalliilta korjaustöiltä. Toinen video käsittelee huleveden hallintaa tontilla. Hulevettä ja perustusten kuivatusvettä ei saa johtaa jätevesiviemäriin, vaan se tulee johtaa erilliseen hulevesijärjestelmään. Jos kiinteistöllä on vanhastaan virheellisiä liitoksia, ne on poistettava viimeistään kiinteistön putkiremontin yhteydessä.
Videot on suunnattu erityisesti vesihuoltolaitosten aluesaneerausurakoiden tueksi. Videot ovat vapaasti hyödynnettävissä.
VIPPA-hanketta tehdään laajassa yhteistyössä
Vantaanjoen jätevesipäästöjen hallintahanketta (VIPPA) rahoittaa ympäristöministeriö. Hankkeessa pienennetään Vantaanjoen vesistön jätevesiin liittyvää riskiä mm. kehittämällä vesilaitosten toimintatapoja ja pilotoimalla uutta teknologiaa pumppaamoilla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia vesien hyvän tilan saavuttamiseksi.
Hankkeen vastuullinen vetäjä on HSY ja projektissa ovat mukana vesihuoltolaitokset Riihimäeltä, Hyvinkäältä, Nurmijärveltä, Tuusulasta, Keravalta ja Järvenpäästä. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.
VIPPA-videot:
Saneeraamalla ajoissa säästät rahaa ja luontoa
Näin ohjaat huleveden oikein
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Aninka Urho
aninka.urho(a)hsy.fi p. 050 4123 177
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HSYIlmalantori 1
00240 Helsinki
09 1561 2110 (palvelemme ma, ke ja pe klo 8.30–15.30, ti klo 8.30–11.00 sekä to klo 13.00–15.30)http://www.hsy.fi
Tuotamme HSY:ssä kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä.
Tehdään yhdessä maailman kestävin kaupunkiseutu!
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HSY
Pääkaupunkiseudun hiilitase selvitetty: metsät ovat tärkein hiilinielu, mutta myös kaupunkiympäristön kasvillisuudella merkitystä17.8.2026 09:10:00 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseudun maankäyttösektorin merkittävimmät hiilinielut muodostuvat metsien puustosta, kun taas suurin osa hiilivarastoista on sitoutunut metsien maaperään, kertoo HSY:n hiilitaseselvitys. Myös kaupunkien viherrakenteet sitovat merkittävästi hiiltä. Viljelysmaat ovat maankäyttömuodoista ainoa selkeä päästölähde.
Jätevedenkäsittelyn ilmastopäästöjä on mahdollista leikata tuntuvasti – viime vuonna HSY:n puhdistamoilla ennätystulokset13.8.2026 08:48:26 EEST | Tiedote
Vuonna 2025 HSY:n jätevedenpuhdistamojen kasvihuonekaasupäästöt olivat ennätyksellisen pienet, ja matalalla päästötasolla on pysytty myös alkuvuoden 2026 aikana. Jätevedenpuhdistuksesta syntyvistä kasvihuonekaasuista merkittävin on typpioksiduuli, tunnetummin ilokaasu, jonka vähentäminen on keskeinen tavoite myös Suomen ympäristökeskuksen Vähähiilinen vesihuolto 2035 -tiekartassa.
HSY:n vesihuoltotunnelin rakentamisessa alkaa uusi työvaihe Esplanadinpuistossa6.8.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
HSY:n Esplanadin vesihuoltotunnelin rakentaminen etenee uuteen vaiheeseen, kun tunnelin itäpään louhinnat valmistuvat ja maanpäälle vaikuttavat työt käynnistyvät Esplanadinpuiston keskiosassa elo-syyskuussa 2026.
Älä ruoki rottia, tuo syömäkelvottomat omenat Sortti-asemille3.8.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Lähestyvä syksy tuo moniin puutarhoihin runsaan omenasadon. Maahan pudonneet hedelmät kannattaa kerätä säännöllisesti, jotta ne eivät houkuttele rottia. Syömäkelpoiset omenat voi hyödyntää itse tai antaa eteenpäin, ja suuremmat määrät huonokuntoisia omenoita voi tuoda HSY:n Sortti-asemille.
Näin biojätteen lajittelu sujuu helposti myös kesähelteillä6.7.2026 08:47:00 EEST | Tiedote
Kesällä biojäte kannattaa pitää mahdollisimman kuivana. Reiällinen biojäteastia, huolellinen pakkaaminen ja riittävän tiheä astian tyhjennys auttavat pitämään biojätteen siistinä myös helteillä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY vinkkaa helpot niksit biojätteen sujuvaan lajitteluun, joiden avulla hajut ja kutsumattomat kesävieraat pysyvät loitolla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme