Kiinteistöillä on tärkeä rooli jätevesiylivuotojen torjunnassa
Jätevesiylivuotojen syynä on entistä harvemmin pumppaamoiden tekninen vika. Sen sijaan huonokuntoisten viemäriputkien ja kiinteistöiltä suoraan jätevesiviemäriin johdettujen hulevesien aiheuttamat järjestelmän ylikuormitustilanteet ovat tavallisia esimerkiksi rankkasateiden yhteydessä.
1950-1970-luvuilla Suomi kaupungistui voimakkaasti, ja vesihuoltoverkostoa rakennettiin suuria määriä. Viimeistään nyt noiden alueiden vesihuoltoinfra on tullut korjausikään. Korjaustarve koskee sekä vesilaitosten että kiinteistöjen viemäreitä. Tehokkainta ja taloudellisinta olisi uusia kiinteistön tonttijohdot ja -viemärit yhtä aikaa vesilaitoksen runkoverkoston saneerauksen kanssa. Samassa yhteydessä tulee eriyttää kiinteistön hulevedet eli sade- ja sulamisvedet sekä perustusten kuivatusvedet jätevesiviemäristä.
Videoiden avulla tonttiviemärien saneerauksen tärkeys esiin
Vantaanjoen valuma-alueen vesilaitosten yhteisessä, ympäristöministeriön rahoittamassa VIPPA-hankkeessa on yhtenä tavoitteena kannustaa kiinteistönomistajia saneeraamaan viemärinsä ja ohjaamaan kiinteistön hulevedet pois jätevesiviemäristä. Tavoitteen toteuttamiseksi on tuotettu kaksi videota, joissa kerrotaan kiinteistönomistajille ja taloyhtiöiden päättäjille tonttiviemäreiden saneerauksen tärkeydestä.
Toinen videoista kuvaa, kuinka kiinteistönomistaja vastaa tonttijohtojen ja -viemäreiden kunnosta vesihuoltolaitoksen runkoviemäriin asti. Kun pitää putket kunnossa, välttyy vahingoilta ja kalliilta korjaustöiltä. Toinen video käsittelee huleveden hallintaa tontilla. Hulevettä ja perustusten kuivatusvettä ei saa johtaa jätevesiviemäriin, vaan se tulee johtaa erilliseen hulevesijärjestelmään. Jos kiinteistöllä on vanhastaan virheellisiä liitoksia, ne on poistettava viimeistään kiinteistön putkiremontin yhteydessä.
Videot on suunnattu erityisesti vesihuoltolaitosten aluesaneerausurakoiden tueksi. Videot ovat vapaasti hyödynnettävissä.
VIPPA-hanketta tehdään laajassa yhteistyössä
Vantaanjoen jätevesipäästöjen hallintahanketta (VIPPA) rahoittaa ympäristöministeriö. Hankkeessa pienennetään Vantaanjoen vesistön jätevesiin liittyvää riskiä mm. kehittämällä vesilaitosten toimintatapoja ja pilotoimalla uutta teknologiaa pumppaamoilla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia vesien hyvän tilan saavuttamiseksi.
Hankkeen vastuullinen vetäjä on HSY ja projektissa ovat mukana vesihuoltolaitokset Riihimäeltä, Hyvinkäältä, Nurmijärveltä, Tuusulasta, Keravalta ja Järvenpäästä. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.
VIPPA-videot:
Saneeraamalla ajoissa säästät rahaa ja luontoa
Näin ohjaat huleveden oikein
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Aninka Urho
aninka.urho(a)hsy.fi p. 050 4123 177
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tuotamme HSY:ssä kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. Teemme kanssasi maailman kestävimmän kaupunkiseudun.
Tehdään yhdessä maailman kestävin kaupunkiseutu!
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HSY
HSY:n uusi hallitus on valittu27.6.2025 10:56:50 EEST | Tiedote
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän yhtymäkokous päätti 27.6.2025 kokouksessaan asettaa hallituksen ja tarkastuslautakunnan nelivuotiskaudeksi 2025 - 2029. Toimielinten kokoonpano määräytyy HSY:n perussopimuksen mukaisesti jäsenkuntien asukaslukujen ja kunnallisvaalien tuloksen perusteella. Kokoonpanossa on otettu huomioon myös sukupuolten välinen tasa-arvo. Hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valmistelee ja panee täytäntöön yhtymäkokouksen päätökset ja valvoo kuntayhtymän etua. Hallitus edustaa kuntayhtymää työnantajana ja vastaa kuntayhtymän henkilöstöpolitiikasta, huolehtii kuntayhtymän toimintojen yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksen toteuttamisesta sekä vastaa kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Hallitus koostuu 14 varsinaisesta jäsenestä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenistä seitsemän on Helsingistä, kolme Espoosta, kolme Vantaalta ja yksi Kauniaisista. Hallituksen puheenjohtaja
Asukkaat toivat HSY:n Sortti-keräysautoihin yhteensä 156 000 kiloa jätettä26.6.2025 07:07:00 EEST | Tiedote
HSY järjesti maalis–kesäkuussa Sortti-keräysautokierroksen, joka pysähtyi lähes 300 pysähdyspaikalla ympäri pääkaupunkiseutua ja Kirkkonummea. Keräysautot vastaanottivat kierroksen aikana kotitalouksien vaarallista jätettä sekä metalli-, sähkölaite- ja elektroniikkaromua yhteensä 156 000 kiloa.
Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt laskivat 11 prosenttia18.6.2025 09:10:05 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt vähenivät vuonna 2024 noin 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, kertoo HSY:n julkaisema päästöseuranta. Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät pääkaupunkiseudun kaikissa kunnissa. Päästöjä pienensi erityisesti se, että kivihiilen käyttö väheni ja biopolttoaineiden osuus kasvoi lämmöntuotannossa.
Viisi vinkkiä vähäpäästöisempään saunomiseen17.6.2025 09:10:06 EEST | Tiedote
Puusaunan piipusta tulevan savun väri kertoo, lämmitätkö saunaa oikein. Jos savu on tummaa tai ruskeaa, päästöt ovat suuria. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY antaa viisi vinkkiä, joilla saunanlämmitys onnistuu vähäpäästöisemmin. Tavoitteena on saada savu värittömäksi.
Asumisen tonttivaranto jatkaa kasvuaan ennätysvauhdissa pääkaupunkiseudulla16.6.2025 09:10:00 EEST | Tiedote
Asuntotuotantoa mahdollistava tonttivaranto kasvoi pääkaupunkiseudulla jälleen uuteen ennätykseen vuonna 2024, kertoo HSY:n tonttivarantokatsaus. Pääkaupunkiseudulla on jäljellä käyttämätöntä rakennusoikeutta jopa yli 100 000 uuden asunnon rakentamista varten. Erityisesti kerrostalovaranto on kasvanut vauhdilla viime vuosina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme