Kiinteistöillä on tärkeä rooli jätevesiylivuotojen torjunnassa
22.6.2020 11:42:27 EEST | HSY | Tiedote
Jätevesiylivuotojen syynä on entistä harvemmin pumppaamoiden tekninen vika. Sen sijaan huonokuntoisten viemäriputkien ja kiinteistöiltä suoraan jätevesiviemäriin johdettujen hulevesien aiheuttamat järjestelmän ylikuormitustilanteet ovat tavallisia esimerkiksi rankkasateiden yhteydessä.
1950-1970-luvuilla Suomi kaupungistui voimakkaasti, ja vesihuoltoverkostoa rakennettiin suuria määriä. Viimeistään nyt noiden alueiden vesihuoltoinfra on tullut korjausikään. Korjaustarve koskee sekä vesilaitosten että kiinteistöjen viemäreitä. Tehokkainta ja taloudellisinta olisi uusia kiinteistön tonttijohdot ja -viemärit yhtä aikaa vesilaitoksen runkoverkoston saneerauksen kanssa. Samassa yhteydessä tulee eriyttää kiinteistön hulevedet eli sade- ja sulamisvedet sekä perustusten kuivatusvedet jätevesiviemäristä.
Videoiden avulla tonttiviemärien saneerauksen tärkeys esiin
Vantaanjoen valuma-alueen vesilaitosten yhteisessä, ympäristöministeriön rahoittamassa VIPPA-hankkeessa on yhtenä tavoitteena kannustaa kiinteistönomistajia saneeraamaan viemärinsä ja ohjaamaan kiinteistön hulevedet pois jätevesiviemäristä. Tavoitteen toteuttamiseksi on tuotettu kaksi videota, joissa kerrotaan kiinteistönomistajille ja taloyhtiöiden päättäjille tonttiviemäreiden saneerauksen tärkeydestä.
Toinen videoista kuvaa, kuinka kiinteistönomistaja vastaa tonttijohtojen ja -viemäreiden kunnosta vesihuoltolaitoksen runkoviemäriin asti. Kun pitää putket kunnossa, välttyy vahingoilta ja kalliilta korjaustöiltä. Toinen video käsittelee huleveden hallintaa tontilla. Hulevettä ja perustusten kuivatusvettä ei saa johtaa jätevesiviemäriin, vaan se tulee johtaa erilliseen hulevesijärjestelmään. Jos kiinteistöllä on vanhastaan virheellisiä liitoksia, ne on poistettava viimeistään kiinteistön putkiremontin yhteydessä.
Videot on suunnattu erityisesti vesihuoltolaitosten aluesaneerausurakoiden tueksi. Videot ovat vapaasti hyödynnettävissä.
VIPPA-hanketta tehdään laajassa yhteistyössä
Vantaanjoen jätevesipäästöjen hallintahanketta (VIPPA) rahoittaa ympäristöministeriö. Hankkeessa pienennetään Vantaanjoen vesistön jätevesiin liittyvää riskiä mm. kehittämällä vesilaitosten toimintatapoja ja pilotoimalla uutta teknologiaa pumppaamoilla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia vesien hyvän tilan saavuttamiseksi.
Hankkeen vastuullinen vetäjä on HSY ja projektissa ovat mukana vesihuoltolaitokset Riihimäeltä, Hyvinkäältä, Nurmijärveltä, Tuusulasta, Keravalta ja Järvenpäästä. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.
VIPPA-videot:
Saneeraamalla ajoissa säästät rahaa ja luontoa
Näin ohjaat huleveden oikein
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Aninka Urho
aninka.urho(a)hsy.fi p. 050 4123 177
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HSYIlmalantori 1
00240 Helsinki
09 1561 2110 (palvelemme ma, ke ja pe klo 8.30–15.30, ti klo 8.30–11.00 sekä to klo 13.00–15.30)http://www.hsy.fi
Tuotamme HSY:ssä kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä.
Tehdään yhdessä maailman kestävin kaupunkiseutu!
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HSY
Ennenaikaisesti purettujen rakennusten keski-ikä on vain 37 vuotta pääkaupunkiseudulla25.5.2026 09:11:14 EEST | Tiedote
Rakennuksia puretaan yllättävän varhain pääkaupunkiseudulla. HSY:n selvityksen mukaan rakennuksia purettiin ennenaikaisesti keskimäärin jo 37 vuoden ikäisinä vuosina 2024–2025. Ennenaikainen purkaminen koskee erityisesti toimistorakennuksia. Purkamisen taustalla ovat kaupungistuminen ja kaupunkirakenteen jatkuva muutos.
Ämmässuolta löytyy tilaa luonnolle ja kiertotalouden edistämiselle – niityt ja lintujen tekopesät tukevat uhanalaisia lajeja19.5.2026 08:44:55 EEST | Tiedote
HSY on edistänyt luonnon monimuotoisuutta Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa rakentamalla pääskyhotellin uhanalaisille pääskyille sekä tekopesät kattohaikaralle ja huuhkajalle. Vanhan kaatopaikan päälle perustettu kukkiva keidas tarjoaa sopivan elinympäristön erilaisille pörriäisille ja pölyttäjille. Teolliselle alueelle mahtuu useita luonnon kohteita, vaikka siellä on monenlaisia toimijoita edistämässä jätehuoltoa ja kiertotaloutta. Ämmässuolla käsitellään myös pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kodeista kerätty biojäte lannoitteeksi maatalouteen.
Taloyhtiöt on rakennettu ilmastoon, jota ei enää ole12.5.2026 09:10:00 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutos on muuttanut merkittävästi niitä olosuhteita, joihin valtaosa suomalaisista taloyhtiöistä on aikanaan rakennettu. Pitkittyneet hellejaksot sekä lisääntyneet sade- ja sulamisvedet haastavat kiinteistöjen kuntoa ja arvoa sekä asumismukavuutta. HSY:n koordinoimassa Taloyhtiöt muuttuvassa ilmastossa (TALVI) -hankkeessa on kehitetty maksuttomia työkaluja, jotka auttavat taloyhtiöitä varautumaan ilmastonmuutokseen käytännönläheisesti.
Harmittomilta tuntuvat vaaralliset jätteet voivat aiheuttaa vaaratilanteita Sortti-asemilla11.5.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Väärin lajitellut vaaralliset jätteet, kuten akut, paristot ja aerosolipullot, voivat aiheuttaa tulipaloja ja vaaratilanteita Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n Sortti-asemilla sekä jätteen kuljetuksen ja käsittelyn aikana. Siksi vaaralliset jätteet ja akulliset sähkölaitteet tulee aina toimittaa asianmukaisiin keräyspisteisiin. Kodin vaaralliset jätteet voi tuoda Sortti-asemille maksutta.
Vettä voi käyttää taas normaalisti Pohjois-Espoon alueella30.4.2026 07:51:06 EEST | Tiedote
Terveydensuojeluviranomainen on purkanut keittokehotuksen Pohjois-Espoon alueella 30.4.2026 klo 7.30. Vesinäytteet ovat puhtaat, joten vettä voi jälleen käyttää normaalisti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme