Kiinteistöveroa uhkaa lähes 10 prosentin nousu – Omakotiliitto vaatii hallitukselta ripeitä päätöksiä tämän estämiseksi

- Tässä maailmantilanteessa ei ole syytä käyttää suoraan näin poikkeuksellisen korkeata indeksiä kiinteistöveron vuosikorotukseen, kun kiinteistöverouudistustakin saatiin syyskuussa siirrettyä eteenpäin, toteaa Omakotiliiton puheenjohtaja Ari Rehnfors.

 Rakennusten kiinteistöveron lähtökohtana on jälleenhankinta-arvo, jonka laskenta perustuu asetuksessa määritettyihin yksikköarvoihin. Arvoa tarkistetaan vuosittain kesäkuun rakennuskustannusindeksin vuosimuutoksen perusteella. Indeksin tuorein vuosimuutos on 9,4 prosenttia, mikä tarkoittaa suuruusluokkana 7–9 prosentin korotusta kiinteistöveroon.  

 - Näin suuri korotus olisi kohtuuton. Kansalaiset ovat jo nyt erittäin suurissa taloushaasteissa jyrkästi nousseen sähkön ja energian hinnan takia. Myös korkojen nousu kurittaa kotitalouksien pelivaraa, korostaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.

 Jälleenhankinta-arvojen indeksitarkistuksen tavoitteena on ollut, että rakennusten verotusarvojen muutokset heijastelisivat jossain määrin muutoksia rakennuksen markkina-arvossa. Nyt historiallisen korkea indeksitarkistus uhkaa tilanteessa, jossa kiinteistöjen hinnat ovat pikemminkin laskussa. Myös pientalojen korjausvaatimukset, kuten energiatehokkuuden parantaminen, nousevat koko ajan, ja nostavat osaltaan asumiskustannuksia.

 Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna rakennuskustannusindeksin vuosimuutos on ollut keskimäärin alle kaksi prosenttia. Omakotiliitto vaatii, että kiinteistöveron mahdollisessa korotuksessa jälleenhankinta-arvojen osalta tulee pitäytyä korkeintaan keskimääräisessä korotuksessa.

- Tässä taloustilanteessa kotitalouksien kannalta olisi parasta, että kiinteistöveroja ei koroteta laisinkaan indeksitarkistuksen muodossa, päättää Silander.