KILPI-hanke selvittää, miten kognitiivista turvallisuutta tulisi tutkia ja opettaa – tavoitteena lisätä suomalaisten henkistä kriisinkestävyyttä
Suojelupoliisin mukaan Suomen kansallista turvallisuutta uhkaa erityisesti hybridivaikuttaminen, jonka keinovalikoimaan vihamielinen informaatiovaikuttaminen kuuluu. Suojelupoliisi arvioi, että hybridiuhkien uhka kasvaa tulevaisuudessa.
“Vihamielinenkin informaatiovaikuttaminen kohdentuu tyypillisesti laajasti väestöön, ja siksi koulutuksen ja sivistyksen merkitys korostuu. Hanke vastaa tähän tarpeeseen tuottamalla tietoa ja osaamista. Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Martti J. Kari on pitkään peräänkuuluttanut tämän tutkimusalueen vahvistamista Suomessa, ja hän ollut keskeisessä roolissa hankkeen suunnittelussa”, kertoo Jyväskylän yliopiston kehitysjohtaja Jarkko Pirkkalainen.
Informaatiopsykologisen vaikuttamisen kohteena on ihmismieli
Vihamielinen informaatiovaikuttaminen on autoritääristen valtioiden, kuten Venäjän ja Kiinan, keskeinen vaikuttamisväline. Vaikuttaminen voi olla teknistä, jolloin kohteena ovat muun muassa tietoverkot ja ohjausjärjestelmät, tai psykologista, jolloin kohteena on ihmismieli.
Informaatiopsykologisella eli ihmismieleen kohdistuvalla vaikuttamisella pyritään horjuttamaan henkistä kriisinkestävyyttä vaikuttamalla ihmisten päätöksentekokykyyn sekä käsityksiin ympäröivästä todellisuudesta ja yhteiskunnasta. Käytännössä informaatiopsykologinen vaikuttaminen on esimerkiksi disinformaation tuottamista ja levittämistä.
“Esimerkki tästä voisi olla se, että Venäjä pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa Itämeren alueella muun muassa käyttämällä verukkeena Itämeren pelastamista. Ympäristönsuojelun sijaan Venäjän tavoitteena on tosiasiallisesti lisätä NATO-vastaisuutta ja Venäjä-mielisyyttä. Tämä tietenkin hankaloittaa niiden tahojen tunnistamista, jotka aidosti edistävät Itämeren suojelua.”, Jyväskylän yliopiston turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelman lehtori Panu Moilanen avaa.
Kognitiivinen turvallisuus on tila, jossa informaatiopsykologisilla toimenpiteillä ei ole vaikutusta
Siinä, missä tekniseltä informaatiovaikuttamiselta suojautuminen tapahtuu kyberympäristössä, informaatiopsykologiselta vaikuttamiselta puolustaudutaan kognitiivisella tasolla. Kognitiivisella turvallisuudella tarkoitetaan sellaista tilaa, jossa tavoitteiltaan negatiivista informaatiopsykologista vaikuttamista pystytään torjumaan tai jossa sillä ei ole vaikutusta.
Toistaiseksi Suomessa ei ole esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskukseen verrattavaa viranomaista tai muuta tahoa, jonka vastuulla olisi Suomen kognitiivisesta ja informaatiopsykologisesta turvallisuudesta huolehtiminen.
"Parhaassa tapauksessa hankkeemme voisikin yhdessä muiden suomalaisten toimijoiden kanssa alkaa rakentaa sellaista pohjaa, jolla informaatiopsykologiseen vaikuttamiseen ja kognitiiviseen turvallisuuteen liittyviä rakenteita voidaan alkaa kehittää ja toteuttaa mahdollisimman pian", pohtii Panu Moilanen.
Lisätietoja
Panu Moilanen
Lehtori, hankkeen vastuullinen johtaja (sij.)
+358 40 825 4554
panu.moilanen@jyu.fi
Miriam Hautala
Projektitutkija
+358 50 304 2625
miriam.a.hautala@jyu.fi
Kilpi-hankkeen verkkosivut jyu.fi/kilpi
Kilpi-hanke Twitterissä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uutuuskirja avaa osallisuuden merkitystä sosiaalityössä17.11.2025 08:58:00 EET | Tiedote
Mitä osallisuus tarkoittaa sosiaalityössä? Miten sosiaalipalveluiden asiakkaat voivat vaikuttaa omiin palveluihinsa ja tulla aidosti kuulluiksi? Entä miten digitalisoituminen vaikuttaa osallisuuden kokemiseen? Tuoreessa Osallisuus sosiaalityössä -kirja osoittaa, että osallisuus ei ole vain tavoite vaan välttämätön osa sosiaalityötä. Tutkimusperustainen kirja tarjoaa työkaluja ja näkökulmia alan ammattilaisille.
Liikuntaharjoittelun yksilöllisyys kansainvälisen konferenssin pääteemana Jyväskylässä 19.–21.11.202513.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Miksi toiset kehittyvät liikuntaharjoittelussa nopeammin kuin toiset? Miten harjoitteluvasteita voidaan ennustaa ja miten perimä vaikuttaa harjoittelun tuloksiin? Muun muassa näihin kysymyksiin kuullaan vastauksia Jyväskylässä järjestettävässä kansainvälisessä valmennustieteen konferenssissa, joka kokoaa yhteen yli 200 osallistujaa ja johtavat alan tutkijat ympäri maailmaa.
Väitöstutkimus: Talousjohto tarvitsee eettisissä tilanteissa selviytymiseen myös etiikkaan liittyvää koulutusta11.11.2025 10:38:04 EET | Tiedote
KTM Heljä Syrén tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään laskentatoimen ja yritysrahoituksen väitöskirjassaan talousjohdon ammattilaisen työssään kohtaamia eettisiä tilanteita ja niiden ratkaisemiseen liittyvää eettistä päätöksentekoa. Tutkimuksen mukaan selviytyäkseen eettisissä haasteissa laskentatoimen ammattilainen tarvitsee tuekseen koulutusta, jossa käsitellään ”kovan ammattiosaamisen” rinnalla myös etiikkaa. Lisäksi eettisessä päätöksenteossa auttavat organisaation sosiaalipsykologisten prosessien tunnistaminen ja eettisen arvioinnin strategioiden hallitseminen.
EU-rahoitus selvittää siittiöiden ryhmäkäyttäytymistä11.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijatohtori Varpu Pärssinen on saanut yli 200 000 euron EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miksi joidenkin eläinlajien siittiöt muodostavat laajoja ryhmiä ikään kuin solujen välistä yhteistyötä tehden. Tutkimus lisää ymmärrystä lisääntymisbiologian evolutiivisista mekanismeista.
Mielen hyvinvointi ja huolenpito toisista yhteydessä työssä jatkamisen toiveisiin10.11.2025 13:31:10 EET | Tiedote
Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että generatiivisuus – halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointi ovat merkityksellisiä tekijöitä työssä jatkamisen näkökulmasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme