Suojelupoliisin mukaan Suomen kansallista turvallisuutta uhkaa erityisesti hybridivaikuttaminen, jonka keinovalikoimaan vihamielinen informaatiovaikuttaminen kuuluu. Suojelupoliisi arvioi, että hybridiuhkien uhka kasvaa tulevaisuudessa.

“Vihamielinenkin informaatiovaikuttaminen kohdentuu tyypillisesti laajasti väestöön, ja siksi koulutuksen ja sivistyksen merkitys korostuu. Hanke vastaa tähän tarpeeseen tuottamalla tietoa ja osaamista. Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Martti J. Kari on pitkään peräänkuuluttanut tämän tutkimusalueen vahvistamista Suomessa, ja hän ollut keskeisessä roolissa hankkeen suunnittelussa”, kertoo Jyväskylän yliopiston kehitysjohtaja Jarkko Pirkkalainen.

Informaatiopsykologisen vaikuttamisen kohteena on ihmismieli

Vihamielinen informaatiovaikuttaminen on autoritääristen valtioiden, kuten Venäjän ja Kiinan, keskeinen vaikuttamisväline. Vaikuttaminen voi olla teknistä, jolloin kohteena ovat muun muassa tietoverkot ja ohjausjärjestelmät, tai psykologista, jolloin kohteena on ihmismieli.

Informaatiopsykologisella eli ihmismieleen kohdistuvalla vaikuttamisella pyritään horjuttamaan henkistä kriisinkestävyyttä vaikuttamalla ihmisten päätöksentekokykyyn sekä käsityksiin ympäröivästä todellisuudesta ja yhteiskunnasta. Käytännössä informaatiopsykologinen vaikuttaminen on esimerkiksi disinformaation tuottamista ja levittämistä.

“Esimerkki tästä voisi olla se, että Venäjä pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa Itämeren alueella muun muassa käyttämällä verukkeena Itämeren pelastamista. Ympäristönsuojelun sijaan Venäjän tavoitteena on tosiasiallisesti lisätä NATO-vastaisuutta ja Venäjä-mielisyyttä. Tämä tietenkin hankaloittaa niiden tahojen tunnistamista, jotka aidosti edistävät Itämeren suojelua.”, Jyväskylän yliopiston turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelman lehtori Panu Moilanen avaa.

Kognitiivinen turvallisuus on tila, jossa informaatiopsykologisilla toimenpiteillä ei ole vaikutusta

Siinä, missä tekniseltä informaatiovaikuttamiselta suojautuminen tapahtuu kyberympäristössä, informaatiopsykologiselta vaikuttamiselta puolustaudutaan kognitiivisella tasolla. Kognitiivisella turvallisuudella tarkoitetaan sellaista tilaa, jossa tavoitteiltaan negatiivista informaatiopsykologista vaikuttamista pystytään torjumaan tai jossa sillä ei ole vaikutusta.

Toistaiseksi Suomessa ei ole esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskukseen verrattavaa viranomaista tai muuta tahoa, jonka vastuulla olisi Suomen kognitiivisesta ja informaatiopsykologisesta turvallisuudesta huolehtiminen.

"Parhaassa tapauksessa hankkeemme voisikin yhdessä muiden suomalaisten toimijoiden kanssa alkaa rakentaa sellaista pohjaa, jolla informaatiopsykologiseen vaikuttamiseen ja kognitiiviseen turvallisuuteen liittyviä rakenteita voidaan alkaa kehittää ja toteuttaa mahdollisimman pian", pohtii Panu Moilanen.

Lisätietoja

Panu Moilanen
Lehtori, hankkeen vastuullinen johtaja (sij.)
+358 40 825 4554
panu.moilanen@jyu.fi

Miriam Hautala
Projektitutkija
+358 50 304 2625
miriam.a.hautala@jyu.fi

Kilpi-hankkeen verkkosivut jyu.fi/kilpi
Kilpi-hanke Twitterissä