– Pitkät, jatkuvat tekstit, joissa on monipuolista ja rikasta sanastoa, parantavat sisällön ymmärtämisen taitoa, apulaisprofessori Minna Torppa sanoo. Hän on ollut mukana laajassa Jyväskylän ja Turun yliopistojen kasvatustieteen tutkijoiden projektissa, jossa tutkittiin lasten vapaa-ajan lukemista ja sen vaikutuksia. Tulokset on julkaistu kansainvälisessä Child Development -lehdessä.

Tutkijat seurasivat 2525:n koululaisen lukutaidon kehittymistä ekaluokalta aina yhdeksänteen luokkaan asti. Vanhemmilta saatiin tieto pienempien lukemisesta ja ylempien luokkien lapset raportoivat myös itse. Tutkittavat asuivat neljän ison kunnan alueella eri puolilla Suomea. Peruslukutaitoa harjoitellaan kouluissa paljon ja Suomen kielessä kehitytään yleisesti kolmen ensimmäisen luokan aikana siinä sujuviksi. 

Tiedämme, että kirjoja lukevat lapset ovat keskimäärin parempia lukijoita. Mutta johtuuko ero siitä, että he lukevat enemmän vai onko kyse siitä, että paremmat myös lukevat enemmän? – On luonnollista ajatella, että lukemiseen harjaantuu sitä tekemällä. Toisaalta tiedämme, että lukivaikeudet ovat perinnöllisiä ja osalle lukemisen kehitys on hyvin hidasta, Torppa kertoo.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on viime vuosina osoitettu, että lukutaito ennustaa lukemisen määrää eikä yhteyttä toiseen suuntaan ole löydetty. Varsinkin alkuluokilla tämä on ymmärrettävää. Kun lukeminen on vielä hidasta ja työlästä, kirjan lukeminen on hankalaa tai jopa mahdotonta.

Aiemmat tutkimukset ovat rajautuneet lukutaidon kehityksen varhaisiin vaiheisiin. Tässä tutkimuksessa haluttiin tarkastella lukutaidon ja lukemisen määrän yhteyttä monipuolisemmin ja pitemmällä aikajänteellä kuin aiemmissa tutkimuksissa. – Halusimme myös tarkastella kirjojen lukemisen lisäksi myös muita tekstityyppejä: sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja digitaalisia tekstejä, Torppa perustelee.

Tulokset osoittivat, että sekä lukemisen sujuvuus että luetun ymmärtämisen taito vaikuttavat lukemisen määrään ensimmäisten neljän koululuokan aikana. Kirjojen havaittiin kuitenkin myös ennustavan ymmärtämistä. Olivatpa taidot hyvät tai heikot, taso paranee lukemalla.

Ekaluokkalainen, joka luki vapaa-ajallaan kirjallisuutta, ymmärsi tekstejä paremmin myös tulevina vuosina. Mutta, innostuupa lapsi lukemaan missä vaiheessa hyvänsä, vaikka vasta yläkoulussa, se näkyy seuraavana vuonna ymmärtämisen taidon parantumisena. Ei ole myöskään merkitystä sillä, lukeeko kirjaa perinteisenä printtinä vai tabletilta.

Sanoma- tai aikakauslehdillä ei ollut merkittävää vaikutusta suuntaan tai toiseen.

Luetun ymmärtämisen kannalta kirjat ovat erityisen hyvää treeniä, koska niissä on rikas kielimaailma ja monipuolinen sanasto. Esimerkiksi yhdessä Harry Potter -kirjassa on noin 250 000 sanaa. – Kun taito kehittyy, lukemisen määrä myös lisääntyy, Torppa suosittelee.

Julkaisun tiedot:
Leisure Reading (But Not Any Kind) and Reading Comprehension Support Each Other – A Longitudinal Study Across Grades 1 and 9. Child Development, 3/2019, sivut 1–25. Kirjoittajat: Minna Torppa, Kati Vasalampi, Asko Tolvanen ja Anna-Maija Poikkeus, Jyväskylän yliopisto, Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän ja Stavangerin yliopistot sekä Pekka Nurmi, Turun yliopisto.

https://doi.org/10.1111/cdev.13241

Lisätietoja:

Minna Torppa, minna.p.torppa@jyu.fi, +358408053538