Jyväskylän yliopisto

Kirjan lukeminen on parasta luetun ymmärtämisen treeniä. Harry Potter päihittää sarjakuvat runsaalla sanastollaan

Jaa

Koululaisen luetun ymmärtämisen taito kehittyy, kun hän innostuu lukemaan kirjoja vapaa-ajallaan. Kirjoista saatava sanavarasto ja monipuolinen kielellinen rakenne ovat tärkeitä sisällön ymmärtämisen kehittymiselle.

Jyväskylän yliopiston normaalikoulussa luetaan. Kuvaaja Auli Dahlstöm
Jyväskylän yliopiston normaalikoulussa luetaan. Kuvaaja Auli Dahlstöm

– Pitkät, jatkuvat tekstit, joissa on monipuolista ja rikasta sanastoa, parantavat sisällön ymmärtämisen taitoa, apulaisprofessori Minna Torppa sanoo. Hän on ollut mukana laajassa Jyväskylän ja Turun yliopistojen kasvatustieteen tutkijoiden projektissa, jossa tutkittiin lasten vapaa-ajan lukemista ja sen vaikutuksia. Tulokset on julkaistu kansainvälisessä Child Development -lehdessä.

Tutkijat seurasivat 2525:n koululaisen lukutaidon kehittymistä ekaluokalta aina yhdeksänteen luokkaan asti. Vanhemmilta saatiin tieto pienempien lukemisesta ja ylempien luokkien lapset raportoivat myös itse. Tutkittavat asuivat neljän ison kunnan alueella eri puolilla Suomea. Peruslukutaitoa harjoitellaan kouluissa paljon ja Suomen kielessä kehitytään yleisesti kolmen ensimmäisen luokan aikana siinä sujuviksi. 

Tiedämme, että kirjoja lukevat lapset ovat keskimäärin parempia lukijoita. Mutta johtuuko ero siitä, että he lukevat enemmän vai onko kyse siitä, että paremmat myös lukevat enemmän? – On luonnollista ajatella, että lukemiseen harjaantuu sitä tekemällä. Toisaalta tiedämme, että lukivaikeudet ovat perinnöllisiä ja osalle lukemisen kehitys on hyvin hidasta, Torppa kertoo.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on viime vuosina osoitettu, että lukutaito ennustaa lukemisen määrää eikä yhteyttä toiseen suuntaan ole löydetty. Varsinkin alkuluokilla tämä on ymmärrettävää. Kun lukeminen on vielä hidasta ja työlästä, kirjan lukeminen on hankalaa tai jopa mahdotonta.

Aiemmat tutkimukset ovat rajautuneet lukutaidon kehityksen varhaisiin vaiheisiin. Tässä tutkimuksessa haluttiin tarkastella lukutaidon ja lukemisen määrän yhteyttä monipuolisemmin ja pitemmällä aikajänteellä kuin aiemmissa tutkimuksissa. – Halusimme myös tarkastella kirjojen lukemisen lisäksi myös muita tekstityyppejä: sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja digitaalisia tekstejä, Torppa perustelee.

Tulokset osoittivat, että sekä lukemisen sujuvuus että luetun ymmärtämisen taito vaikuttavat lukemisen määrään ensimmäisten neljän koululuokan aikana. Kirjojen havaittiin kuitenkin myös ennustavan ymmärtämistä. Olivatpa taidot hyvät tai heikot, taso paranee lukemalla.

Ekaluokkalainen, joka luki vapaa-ajallaan kirjallisuutta, ymmärsi tekstejä paremmin myös tulevina vuosina. Mutta, innostuupa lapsi lukemaan missä vaiheessa hyvänsä, vaikka vasta yläkoulussa, se näkyy seuraavana vuonna ymmärtämisen taidon parantumisena. Ei ole myöskään merkitystä sillä, lukeeko kirjaa perinteisenä printtinä vai tabletilta.

Sanoma- tai aikakauslehdillä ei ollut merkittävää vaikutusta suuntaan tai toiseen.

Luetun ymmärtämisen kannalta kirjat ovat erityisen hyvää treeniä, koska niissä on rikas kielimaailma ja monipuolinen sanasto. Esimerkiksi yhdessä Harry Potter -kirjassa on noin 250 000 sanaa. – Kun taito kehittyy, lukemisen määrä myös lisääntyy, Torppa suosittelee.

Julkaisun tiedot:
Leisure Reading (But Not Any Kind) and Reading Comprehension Support Each Other – A Longitudinal Study Across Grades 1 and 9. Child Development, 3/2019, sivut 1–25. Kirjoittajat: Minna Torppa, Kati Vasalampi, Asko Tolvanen ja Anna-Maija Poikkeus, Jyväskylän yliopisto, Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän ja Stavangerin yliopistot sekä Pekka Nurmi, Turun yliopisto.

https://doi.org/10.1111/cdev.13241

Lisätietoja:

Minna Torppa, minna.p.torppa@jyu.fi, +358408053538

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Jyväskylän yliopiston normaalikoulussa luetaan. Kuvaaja Auli Dahlstöm
Jyväskylän yliopiston normaalikoulussa luetaan. Kuvaaja Auli Dahlstöm
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopisto sai uudet professorit fysiikan, eläinekologian, solu- ja molekyylibiologian sekä matematiikan aloille23.9.2020 10:00:00 EESTTiedote

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on kutsunut tehtäviinsä neljä uutta professoria matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Lokakuun alussa professoreina aloittavat fysiikan professori Pekka Koskinen, eläinekologian professori Tapio Mappes ja solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki. Aiemmin tänä vuonna professorina aloitti matematiikan professorina Enrico Le Donne

Väitös 25.9.2020: Lukio tarjoaa kirjoittamisen oppimisen mahdollisuuksia, joita opiskelijat eivät osaa hyödyntää18.9.2020 07:00:00 EESTTutkimus

Kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla on monipuolista, mutta opetussuunnitelman, ylioppilaskokeen ja lukiolaisten kirjoittamiskäsitykset eroavat toisistaan. Väitöstutkimus tarkastelee lukion kirjoittamista ekologisesta näkökulmasta eli pyrkii ymmärtämään kirjoittajan ja kirjoitusympäristön vuorovaikutussuhdetta.

JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä17.9.2020 11:24:38 EESTTutkimus

Virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkimuksissaan päässyt maailman yleisimmän ihmisiä infektoivan viruksen, enteroviruksen, niskan päälle. Humahtaen parikymmentä vuotta sitten alkanut innostus virukseen tuottaa nyt tuntuvia tuloksia: yksi patentti on jo rekisteröity ja työn alla on kaksi uutta patenttia molekyyleistä, jotka nitistävät enterovirusten ohella monia viruksia. Aihe on polttava, sillä tutkimusryhmä on havainnut molekyylien tepsivän myös koronaviruksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme