Kivi lensi kaivurin hyttiin ja osui työntekijän päähän – sakkoja louhinta-alan yritykselle ja sen toimitusjohtajalle

Käsiteltävänä oli Huittisissa elokuussa 2019 tapahtunut työtapaturma, jossa valtatien perusparannustyömaalla vasarakoneella tehdystä kivien pienentämisestä lensi kivi lähistöllä työskennelleen kaivurin ohjaamon ikkunan läpi. Kivi osui kaivinkoneen kuljettajaa päähän. Kivien pienentämistä tehnyt kaivuri oli nyt tuomitun yhtiön, mutta kaivuri, johon kivi osui, kuului toiselle työnantajalle.

Työtapaturman jälkeen työmaalle tehdyllä työsuojelutarkastuksella havaittiin, että kivien pienentämiseen käytetyn iskuvasaran suojus oli huonokuntoinen ja koneet oli aseteltu liian lähekkäin toisiaan. Asian käsittelyssä käräjäoikeudessa selvisi, että iskuvasaraa ei ollut suojattu lainkaan, vaan huonokuntoinen suojamatto oli laitettu kiinni vasta työtapaturman jälkeen ennen työsuojelutarkastusta.

Käräjäoikeus päätyi kuitenkin hylkäämään syytteet. Käräjäoikeuden mukaan iskuvasaran suojusta ei ollut käytetty ja lisäksi, että koneet olivat liian lähellä toisiaan. Käräjäoikeus kuitenkin arvioi, että syytteessä olleella toimitusjohtajalla ei olut käytännön mahdollisuuksia valvoa yksinään työtehtävää suorittavan työntekijän suojavälineiden käyttöä, eikä työmaalla koneiden etäisyyksien valvonta ole ollut hänen vastuullaan.

Toimitusjohtaja ei valvonut suojusten käyttöä

Syyttäjä ja asianomistaja valittavat käräjäoikeuden tuomiosta. Hovioikeudessa vastaanotetun todistelun perusteella hovioikeus totesi vastaajan osoittaneen huomattavaa välinpitämättömyyttä työturvallisuudesta, kun hän oli ajatellut iskuvasaran suojamaton käytön olleen harkinnanvaraista, vaikka työmaan päätoteuttaja oli nimenomaisesti ohjeistanut, että suojamattoa oli käytettävä ilman poikkeuksia.

Hovioikeus katsoi myös, että vastaaja vaikutti ajattelevan, ettei hänen tarvinnut valvoa sitä, käytettiinkö iskuvasarassa suojusta. Hovioikeus katsoi, että toimitusjohtaja ei ollut noudattanut työturvallisuusmääräyksiä iskuvasaran suojauksen valvonnan osalta.

Lisäksi hovioikeus katsoi, että myöhemmin työsuojelutarkastuksella paikallaan ollut suojamatto oli myös ollut huonokuntoinen ja reikäinen ja siten puutteellinen.

Sen sijaan koneiden sijoittelun osalta hovioikeus päätyi samaan lopputulokseen kuin käräjäoikeus eli katsoi, että vastuu siitä olisi kuulunut yhteisen rakennustyömaan päätoteuttajan vastuulle. Päätoteuttajan edustajia ei ollut vastaajina.

Myös aliurakoitsija on vastuussa yhteisen rakennustyömaan turvallisuudesta

Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että yhteisellä työpaikalla jokainen työnantaja ja itsenäinen työnsuorittaja on omalta osaltaan vastuussa työpaikan turvallisuudesta.

”Vaikka pääasiallista määräysvaltaa käyttävällä työnantajalla on velvoitteensa, eivät ne lähtökohtaisesti poista tai vähennä muiden yhteisen työpaikan toimijoiden lakisääteisiä velvoitteita”, toteaa työsuojelun lakimies Matti Suontausta Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.

Vaasan hovioikeuden tuomio 23/108902, 3.3.2023. Ei lainvoimainen.