Kohtauslääkkeiden liiallinen käyttö altistaa migreenin kroonistumiselle
Kohtauslääkkeiden liiallinen käyttö altistaa lääkepäänsärylle ja sen myötä migreenin kroonistumiselle. Krooninen migreeni onkin sairauden vaikein muoto, jossa potilailla on migreenioireita lähes jatkuvasti ja jolloin potilaan voi olla vaikea erottaa, milloin edellinen kohtaus loppuu ja seuraava kohtaus alkaa.
Sahalaitakuvio näkökentässä tyypillistä
Migreenin tyypillisiä oireita ovat päänsärky, pahoinvointi ja aistiyliherkkyys. Noin kolmasosalla migreenipotilaista on kohtausten alussa niin sanottu aura, jonka tyypillisin ilmemenemismuoto on laajeneva sahalaitakuvio näkökentässä.
”Satunnaisesti oireilevan migreenin hoidon kulmakiviä ovat kohtauksille altistavien tekijöiden välttäminen ja tehokas kohtaushoito, kuten tulehduskipulääkkeet tai triptaanit. Aktiivisemman migreenin hoidon perusta sen sijaan on kohtauksille altistavien tekijöiden välttämisen lisäksi estohoito lääkkeillä ja toisaalta migreenin kroonistumiselle altistavien tekijöiden huomioiminen”, neurologian erikoislääkäri Ville Artto HUSista sanoo.
Uusi kohtaus- ja estohoitolääke myynnissä
Migreenin lääkehoidossa on otettu viime vuosina merkittäviä edistysaskeleita sairauden syntymekanismien paremman ymmärryksen myötä. Kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin (CGRP) ajatellaan olevan keskeinen välittäjäaine migreenikohtauksissa. Sen toimintaan vaikuttavia vasta-aineita on menestyksellisesti käytetty jo muutaman vuoden ajan vaikean migreenin estohoitoon.
Ensimmäiset CGRP-antagonistit eli gepantit ovat saaneet myyntiluvan tänä syksynä. Gepantteja voidaan käyttää sekä migreenin kohtaus- että estohoitoon. On mahdollista, että ne ovat turvallisempia kuin nykyiset täsmälääkkeet myös sellaisilla potilailla, joilla on valtimotauti. Lisäksi on mahdollista, että gepantit eivät altista lääkepäänsärylle.
Lisätiedot:
Neurologian erikoislääkäri Ville Artto
ville.artto@hus.fi
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme