HUS

Kohtauslääkkeiden liiallinen käyttö altistaa migreenin kroonistumiselle

Jaa

Migreeni on hyvin yleinen sairaus. Noin 18 % naisista ja 6 % miehistä sairastaa sitä ainakin jossain elämänvaiheessa. Migreenin aktiivisuus ja siten sen vaikutus elämään vaihtelee huomattavasti eri ihmisten välillä - ja myös samalla ihmisellä eri elämänvaiheissa.

Kohtauslääkkeiden liiallinen käyttö altistaa lääkepäänsärylle ja sen myötä migreenin kroonistumiselle. Krooninen migreeni onkin sairauden vaikein muoto, jossa potilailla on migreenioireita lähes jatkuvasti ja jolloin potilaan voi olla vaikea erottaa, milloin edellinen kohtaus loppuu ja seuraava kohtaus alkaa.  

Sahalaitakuvio näkökentässä tyypillistä

Migreenin tyypillisiä oireita ovat päänsärky, pahoinvointi ja aistiyliherkkyys. Noin kolmasosalla migreenipotilaista on kohtausten alussa niin sanottu aura, jonka tyypillisin ilmemenemismuoto on laajeneva sahalaitakuvio näkökentässä.

”Satunnaisesti oireilevan migreenin hoidon kulmakiviä ovat kohtauksille altistavien tekijöiden välttäminen ja tehokas kohtaushoito, kuten tulehduskipulääkkeet tai triptaanit. Aktiivisemman migreenin hoidon perusta sen sijaan on kohtauksille altistavien tekijöiden välttämisen lisäksi estohoito lääkkeillä ja toisaalta migreenin kroonistumiselle altistavien tekijöiden huomioiminen”, neurologian erikoislääkäri Ville Artto HUSista sanoo.

Uusi kohtaus- ja estohoitolääke myynnissä

Migreenin lääkehoidossa on otettu viime vuosina merkittäviä edistysaskeleita sairauden syntymekanismien paremman ymmärryksen myötä. Kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin (CGRP) ajatellaan olevan keskeinen välittäjäaine migreenikohtauksissa. Sen toimintaan vaikuttavia vasta-aineita on menestyksellisesti käytetty jo muutaman vuoden ajan vaikean migreenin estohoitoon.

Ensimmäiset CGRP-antagonistit eli gepantit ovat saaneet myyntiluvan tänä syksynä. Gepantteja voidaan käyttää sekä migreenin kohtaus- että estohoitoon. On mahdollista, että ne ovat turvallisempia kuin nykyiset täsmälääkkeet myös sellaisilla potilailla, joilla on valtimotauti. Lisäksi on mahdollista, että gepantit eivät altista lääkepäänsärylle.  


Lisätiedot:

Neurologian erikoislääkäri Ville Artto
ville.artto@hus.fi

Tietoja julkaisijasta

HUS
HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.

HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

HUS mottagning för kärlavvikelser har förbättrat behandlingen och diagnostiken av kärlavvikelser så att den är likvärdig i hela Finland2.12.2022 11:58:00 EET | Tiedote

I HUS grundades för 20 år sedan ett expertnätverk för behandling och diagnostik av kärlavvikelser i enlighet med modellen för internationella referenssjukhus. Sedan dess har man målmedvetet utvecklat expertisen i synnerhet när det gäller behandlingen av svåra och sällsynta blodkärlavvikelser. Den evidensbaserade vården har utvecklats också genom eget forskningsarbete.

HUSin suonianomaliayksikkö on parantanut suonipoikkeavuuksien hoitoa ja diagnostiikkaa yhdenvertaiseksi koko Suomessa2.12.2022 11:58:00 EET | Tiedote

HUSiin perustettiin 20 vuotta sitten kansainvälisten referenssisairaaloiden mallin mukainen asiantuntijaverkosto suonipoikkeavuuksien hoitoon ja diagnostiikkaan. Tästä lähtien erikoisosaamista etenkin vaikealaatuisten ja harvinaisten verisuonianomalioiden hoidossa on määrätietoisesti kehitetty. Näyttöön perustuvaa hoitoa on kehitetty myös omalla tutkimustyöllä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme