Kohti kestävämpää tulevaisuutta – GEOMINS-projekti tarjoaa vaihtoehtoja rikastusjätteen käsittelyyn
15.10.2021 06:30:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Kaivostoiminnassa syntyvän rikastusjätteen hävittäminen on aina muodostanut ison ongelman kaivosteollisuudelle ja aiheuttanut ympäristöongelmia vielä kaivoksen sulkeuduttuakin. Rikastusjäte varastoidaan lietteenä rikastushiekka-altaisiin, jonka liukenemat voivat saastuttaa pinta- ja pohjavesiä sekä maaperää.
Rikastushiekkaa voidaan käsitellä eristämällä ne ympäristöstään suojaavilla kerroksilla, stabiloimalla kemikaaleilla tai näiden molempien menetelmien yhdistelmällä. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä tulisi kuitenkin pyrkiä minimoimaan. Tästä inspiroituneena Oulun yliopiston tutkijat päättivät syventyä tutkimaan rikastusjätteen hyödyntämismahdollisuuksia, ja GEOMINS-projekti sai alkunsa.
Projektin tavoitteena oli tehdä rikastushiekasta betonin tai keraamien kaltaisia materiaaleja, geopolymeerejä. Rikastushiekka sisältää runsaasti aluminosilikaatteja, joita voidaan käyttää geopolymeerien lähtöaineena. Sitä ennen rikastushiekka on kuitenkin esikäsiteltävä reaktiivisuuden kasvattamiseksi. GEOMINS-projektissa mekaaninen esikäsittely paransi tuotetun materiaalin puristuslujuutta. Projekti myös todisti, että rikastushiekasta voidaan valmistaa korkealujuuksista keraamia lämpökäsittelyn avulla.
Eniten kiinnostusta GEOMINS-projektissa herätti magnesiumpohjaisten rikastushiekkojen hiilensitomispotentiaali. Rikastushiekkojen mineralogia oli suotuisa hiilidioksidin lisäämiselle niiden rakenteeseen. Tämä myös kasvatti prosessissa tuotettujen rakennusmateriaalien mekaanista suorituskykyä. Projektissa tuotettiin rakeistettuja, alkaliaktivoituja rikastushiekkoja, jotka kovetettiin hiilidioksidin avulla. Tällä tavalla käsitellyt rakeet vastaavat lujuudeltaan markkinoilla olevia kaupallisia kevyitä runkoaineita.
GEOMINS-projektin tulokset tarjoavat turvallisempia vaihtoehtoja rikastusjätteen käsittelyyn. Parempi ymmärrys suomalaisten rikastushiekkojen ominaisuuksista ja mineralogiasta raivaa tietä niiden käytölle runkoaineiden, sementin ja komposiittien kaltaisten arvokkaiden materiaalien tuotannossa.
GEOMINS-projektia seuraavissa tutkimushankkeissa tullaan keskittymään yksityiskohtaisesti suomalaisten rikastushiekkojen potentiaaliin sitoa hiilidioksidia itseensä. Lisäksi on tärkeää tutkia tuotettujen materiaalien pitkäaikaiskestävyyttä ennen niiden kaupallistamista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Mirja Illikainen, Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, puh. 029 448 2394, sähköposti: Mirja.Illikainen@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Jasmiini Tornberg, Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, puh. 029 448 2315, sähköposti: Jasmiini.Tornberg@oulu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Yllättävä perhoslöytö – Euroopassa lähes tuntematon laji löytyi Suomesta10.7.2026 12:01:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen Bromarvista on löytynyt Suomelle uusi ja erittäin odottamaton perhoslaji. Kyseessä on todennäköisesti Cuprina fuscella, jota on Euroopassa tavattu aiemmin vain Itävallasta. Löytö on poikkeuksellinen, sillä laji kuuluu alaheimoon, jota ei ole aiemmin havaittu Suomessa eikä muuallakaan Pohjois-Euroopassa.
Äidin sensitiivisyys suojaa keskosta tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmilta10.7.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Äidin lämmin, nopea ja tilanteeseen sopiva reagointi lapsen tarpeisiin ehkäisee tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia lapsen myöhemmällä iällä. Uuden tutkimuksen mukaan sensitiivinen vuorovaikutus suojaa etenkin ennenaikaisesti syntyneitä.
Ihminen muokkaa susien kehitystä – kallon muoto vaihtelee eri puolilla maailmaa7.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Eri puolilla maailmaa elävät sudet eivät ole rakenteeltaan samanlaisia. Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että susien kallon muoto ja koko vaihtelevat ilmaston, saaliseläinten, evoluutiotaustan sekä yhä enemmän myös ihmisen vaikutuksen mukaan.
Kaukolämmön hukkalämpöä jäteveden puhdistukseen: taloudellista hyötyä ja päästövähennyksiä uudella menetelmällä – myös datakeskuksista6.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Hukkalämmön ja kaukolämmön paluuveden lämpö tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia kaupunkien puhtaan siirtymän edistämiseen. Oulun yliopiston Kavereno-tutkimushankkeen tulosten mukaan energiayhtiön vuosittainen liiketulos voi parhaimmillaan kasvaa lähes 40 prosenttia, samalla kun hiilidioksidipäästöt vähenevät noin kolmanneksen.
Ukrainalaisilla meneillään laajamittainen kielenvaihto – venäjä halutaan korvata ukrainalla2.7.2026 07:32:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäyssodan vuoksi moni ukrainalainen ei enää halua käyttää venäjän kieltä. Pakolaisten arjessa kielen merkitys korostuu, sanoo tutkija.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme