Kohti kestävämpää tulevaisuutta – GEOMINS-projekti tarjoaa vaihtoehtoja rikastusjätteen käsittelyyn
Kaivostoiminnassa syntyvän rikastusjätteen hävittäminen on aina muodostanut ison ongelman kaivosteollisuudelle ja aiheuttanut ympäristöongelmia vielä kaivoksen sulkeuduttuakin. Rikastusjäte varastoidaan lietteenä rikastushiekka-altaisiin, jonka liukenemat voivat saastuttaa pinta- ja pohjavesiä sekä maaperää.
Rikastushiekkaa voidaan käsitellä eristämällä ne ympäristöstään suojaavilla kerroksilla, stabiloimalla kemikaaleilla tai näiden molempien menetelmien yhdistelmällä. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä tulisi kuitenkin pyrkiä minimoimaan. Tästä inspiroituneena Oulun yliopiston tutkijat päättivät syventyä tutkimaan rikastusjätteen hyödyntämismahdollisuuksia, ja GEOMINS-projekti sai alkunsa.
Projektin tavoitteena oli tehdä rikastushiekasta betonin tai keraamien kaltaisia materiaaleja, geopolymeerejä. Rikastushiekka sisältää runsaasti aluminosilikaatteja, joita voidaan käyttää geopolymeerien lähtöaineena. Sitä ennen rikastushiekka on kuitenkin esikäsiteltävä reaktiivisuuden kasvattamiseksi. GEOMINS-projektissa mekaaninen esikäsittely paransi tuotetun materiaalin puristuslujuutta. Projekti myös todisti, että rikastushiekasta voidaan valmistaa korkealujuuksista keraamia lämpökäsittelyn avulla.
Eniten kiinnostusta GEOMINS-projektissa herätti magnesiumpohjaisten rikastushiekkojen hiilensitomispotentiaali. Rikastushiekkojen mineralogia oli suotuisa hiilidioksidin lisäämiselle niiden rakenteeseen. Tämä myös kasvatti prosessissa tuotettujen rakennusmateriaalien mekaanista suorituskykyä. Projektissa tuotettiin rakeistettuja, alkaliaktivoituja rikastushiekkoja, jotka kovetettiin hiilidioksidin avulla. Tällä tavalla käsitellyt rakeet vastaavat lujuudeltaan markkinoilla olevia kaupallisia kevyitä runkoaineita.
GEOMINS-projektin tulokset tarjoavat turvallisempia vaihtoehtoja rikastusjätteen käsittelyyn. Parempi ymmärrys suomalaisten rikastushiekkojen ominaisuuksista ja mineralogiasta raivaa tietä niiden käytölle runkoaineiden, sementin ja komposiittien kaltaisten arvokkaiden materiaalien tuotannossa.
GEOMINS-projektia seuraavissa tutkimushankkeissa tullaan keskittymään yksityiskohtaisesti suomalaisten rikastushiekkojen potentiaaliin sitoa hiilidioksidia itseensä. Lisäksi on tärkeää tutkia tuotettujen materiaalien pitkäaikaiskestävyyttä ennen niiden kaupallistamista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Mirja Illikainen, Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, puh. 029 448 2394, sähköposti: Mirja.Illikainen@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Jasmiini Tornberg, Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, puh. 029 448 2315, sähköposti: Jasmiini.Tornberg@oulu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Sokerituotteiden verotuksella ei ole vaikutusta hammashoidon tarpeeseen26.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat selvittivät sokerituotteita koskevan verotuksen vaikutuksia julkisen hammashoidon tarpeisiin ja kustannuksiin. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa.
Ylipaino muuttaa aivojen pulsaatioita25.4.2024 06:55:00 EEST | Tiedote
Korkea painoindeksi (BMI) on uuden tutkimuksen mukaan yhteydessä muutoksiin aivojen fysiologisissa pulsaatioissa, jotka ovat avainasemassa aivojen nestekierron ylläpitämisessä ja niiden puhdistumisessa kuona-aineista.
Pohjoismaiden ahmojen tila on huonoin, Euraasian kattava tutkimus osoittaa25.4.2024 06:04:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiden ahmojen geneettinen monimuotoisuus on alhaisin Euraasian mantereen ahmapopulaatioista. Uusi tutkimus kattaa ahman Euraasian levinneisyysalueen, jota ei ole aiemmin tutkittu näin laajasti. Näytteitä kerättiin Norjasta Itä-Venäjälle.
Oulun yliopistossa tehtiin viime vuonna 51 keksintöä – maailman henkisen omaisuuden päivää vietetään perjantaina 26.4.24.4.2024 06:52:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopistossa tehdään vuosittain kymmeniä uusia keksintöjä, jotka voivat olla alkuja tulevaisuuden innovaatioille. Vuonna 2023 niitä raportoitiin 51. Eniten keksintöilmoituksia tehtiin tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa, 22 kappaletta. Teknillisessä tiedekunnassa ilmoituksia tehtiin 13 sekä biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa 10. Viime vuonna Oulun yliopisto lähti patentoimaan seitsemää keksintöä.
Alaselkäkipuun liittyvää terveyspalvelujen käyttöä ja sairauspoissaoloja voidaan vähentää luokitteluun perustuvalla hoidolla24.4.2024 05:50:00 EEST | Tiedote
Alaselkäkipupotilaiden toipumista voidaan nopeuttaa, lääkärikäyntejä ja kuvantamistutkimuksia vähentää sekä selkäkivusta johtuvia sairauspoissaolopäiviä minimoida luokitteluun perustuvalla hoitomallilla, uusi tutkimus osoittaa. Luokitteluun perustuvassa hoidossa potilaat huomioidaan yksilöllisesti ja terveydenhuollon resursseja kohdennetaan eniten hoitoa tarvitseville.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme