Kohti kestävämpää tulevaisuutta – GEOMINS-projekti tarjoaa vaihtoehtoja rikastusjätteen käsittelyyn
Kaivostoiminnassa syntyvän rikastusjätteen hävittäminen on aina muodostanut ison ongelman kaivosteollisuudelle ja aiheuttanut ympäristöongelmia vielä kaivoksen sulkeuduttuakin. Rikastusjäte varastoidaan lietteenä rikastushiekka-altaisiin, jonka liukenemat voivat saastuttaa pinta- ja pohjavesiä sekä maaperää.
Rikastushiekkaa voidaan käsitellä eristämällä ne ympäristöstään suojaavilla kerroksilla, stabiloimalla kemikaaleilla tai näiden molempien menetelmien yhdistelmällä. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä tulisi kuitenkin pyrkiä minimoimaan. Tästä inspiroituneena Oulun yliopiston tutkijat päättivät syventyä tutkimaan rikastusjätteen hyödyntämismahdollisuuksia, ja GEOMINS-projekti sai alkunsa.
Projektin tavoitteena oli tehdä rikastushiekasta betonin tai keraamien kaltaisia materiaaleja, geopolymeerejä. Rikastushiekka sisältää runsaasti aluminosilikaatteja, joita voidaan käyttää geopolymeerien lähtöaineena. Sitä ennen rikastushiekka on kuitenkin esikäsiteltävä reaktiivisuuden kasvattamiseksi. GEOMINS-projektissa mekaaninen esikäsittely paransi tuotetun materiaalin puristuslujuutta. Projekti myös todisti, että rikastushiekasta voidaan valmistaa korkealujuuksista keraamia lämpökäsittelyn avulla.
Eniten kiinnostusta GEOMINS-projektissa herätti magnesiumpohjaisten rikastushiekkojen hiilensitomispotentiaali. Rikastushiekkojen mineralogia oli suotuisa hiilidioksidin lisäämiselle niiden rakenteeseen. Tämä myös kasvatti prosessissa tuotettujen rakennusmateriaalien mekaanista suorituskykyä. Projektissa tuotettiin rakeistettuja, alkaliaktivoituja rikastushiekkoja, jotka kovetettiin hiilidioksidin avulla. Tällä tavalla käsitellyt rakeet vastaavat lujuudeltaan markkinoilla olevia kaupallisia kevyitä runkoaineita.
GEOMINS-projektin tulokset tarjoavat turvallisempia vaihtoehtoja rikastusjätteen käsittelyyn. Parempi ymmärrys suomalaisten rikastushiekkojen ominaisuuksista ja mineralogiasta raivaa tietä niiden käytölle runkoaineiden, sementin ja komposiittien kaltaisten arvokkaiden materiaalien tuotannossa.
GEOMINS-projektia seuraavissa tutkimushankkeissa tullaan keskittymään yksityiskohtaisesti suomalaisten rikastushiekkojen potentiaaliin sitoa hiilidioksidia itseensä. Lisäksi on tärkeää tutkia tuotettujen materiaalien pitkäaikaiskestävyyttä ennen niiden kaupallistamista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Mirja Illikainen, Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, puh. 029 448 2394, sähköposti: Mirja.Illikainen@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Jasmiini Tornberg, Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, puh. 029 448 2315, sähköposti: Jasmiini.Tornberg@oulu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme