Kohti kestävämpää tulevaisuutta – GEOMINS-projekti tarjoaa vaihtoehtoja rikastusjätteen käsittelyyn
15.10.2021 06:30:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Kaivostoiminnassa syntyvän rikastusjätteen hävittäminen on aina muodostanut ison ongelman kaivosteollisuudelle ja aiheuttanut ympäristöongelmia vielä kaivoksen sulkeuduttuakin. Rikastusjäte varastoidaan lietteenä rikastushiekka-altaisiin, jonka liukenemat voivat saastuttaa pinta- ja pohjavesiä sekä maaperää.
Rikastushiekkaa voidaan käsitellä eristämällä ne ympäristöstään suojaavilla kerroksilla, stabiloimalla kemikaaleilla tai näiden molempien menetelmien yhdistelmällä. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä tulisi kuitenkin pyrkiä minimoimaan. Tästä inspiroituneena Oulun yliopiston tutkijat päättivät syventyä tutkimaan rikastusjätteen hyödyntämismahdollisuuksia, ja GEOMINS-projekti sai alkunsa.
Projektin tavoitteena oli tehdä rikastushiekasta betonin tai keraamien kaltaisia materiaaleja, geopolymeerejä. Rikastushiekka sisältää runsaasti aluminosilikaatteja, joita voidaan käyttää geopolymeerien lähtöaineena. Sitä ennen rikastushiekka on kuitenkin esikäsiteltävä reaktiivisuuden kasvattamiseksi. GEOMINS-projektissa mekaaninen esikäsittely paransi tuotetun materiaalin puristuslujuutta. Projekti myös todisti, että rikastushiekasta voidaan valmistaa korkealujuuksista keraamia lämpökäsittelyn avulla.
Eniten kiinnostusta GEOMINS-projektissa herätti magnesiumpohjaisten rikastushiekkojen hiilensitomispotentiaali. Rikastushiekkojen mineralogia oli suotuisa hiilidioksidin lisäämiselle niiden rakenteeseen. Tämä myös kasvatti prosessissa tuotettujen rakennusmateriaalien mekaanista suorituskykyä. Projektissa tuotettiin rakeistettuja, alkaliaktivoituja rikastushiekkoja, jotka kovetettiin hiilidioksidin avulla. Tällä tavalla käsitellyt rakeet vastaavat lujuudeltaan markkinoilla olevia kaupallisia kevyitä runkoaineita.
GEOMINS-projektin tulokset tarjoavat turvallisempia vaihtoehtoja rikastusjätteen käsittelyyn. Parempi ymmärrys suomalaisten rikastushiekkojen ominaisuuksista ja mineralogiasta raivaa tietä niiden käytölle runkoaineiden, sementin ja komposiittien kaltaisten arvokkaiden materiaalien tuotannossa.
GEOMINS-projektia seuraavissa tutkimushankkeissa tullaan keskittymään yksityiskohtaisesti suomalaisten rikastushiekkojen potentiaaliin sitoa hiilidioksidia itseensä. Lisäksi on tärkeää tutkia tuotettujen materiaalien pitkäaikaiskestävyyttä ennen niiden kaupallistamista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Mirja Illikainen, Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, puh. 029 448 2394, sähköposti: Mirja.Illikainen@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Jasmiini Tornberg, Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, puh. 029 448 2315, sähköposti: Jasmiini.Tornberg@oulu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Suomalaisen vastarinnan salainen keskus sijaitsi New Yorkissa – suhtautuminen jakoi myös Mannerheimin perhettä2.4.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Ensimmäisen sortokauden aikana New Yorkissa toimi merkittävä suomalaisen vastarintaliikkeen strateginen keskus, jossa muun muassa Carl Erik Johan Mannerheim etsi Japanin ja Yhdysvaltojen tukea Suomen itsenäistymiselle samalla, kun hänen veljensä Carl Gustaf Emil Mannerheim palveli Venäjän armeijassa. Asiaan on saatu lisävalaistusta uudesta tutkimuksesta, joka muuttaa käsityksemme suomalaisesta vastarinnasta.
Riskinä uupuminen jo ennen töiden aloittamista – opettajiksi opiskelevien kyynistyminen alaan huolestuttaa tutkijoita31.3.2026 07:32:00 EEST | Tiedote
Peruskoulun opettajista jopa puolet harkitsee säännöllisesti ammatin vaihtamista. Tutkijat kantavat huolta jo opettajankoulutuksen aikana näkyvästä työuupumuksesta ja opiskelijoiden kyynistymisestä.
Uni puhdistaa aivoja – Oulun yliopiston tutkijat löysivät tavan mitata ilmiötä nopeasti ja turvallisesti31.3.2026 05:45:00 EEST | Tiedote
Uni auttaa aivoja puhdistumaan, ja nyt tätä prosessia voidaan mitata ihmisillä täysin kajoamattomasti. Oulun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jolla aivojen nesteiden liikkeen vilkastumista unen aikana voidaan seurata nopeasti ja turvallisesti ilman varjoaineita.
Epäsäännöllinen nukkumaanmeno lisää sydäntapahtumien riskiä30.3.2026 05:45:00 EEST | Tiedote
Epäsäännöllinen nukkumaanmenoaika keski-iässä voi ennustaa kohonnutta sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tuore Oulun yliopiston tutkimus osoitti, että suuret vaihtelut nukkumaanmenoajassa kaksinkertaistivat riskin vakaville sydäntapahtumille erityisesti alle kahdeksan tuntia nukkuvilla.
Siitepölyaltistus yhteydessä ylioppilaskokeiden tuloksiin – vaikutus suurin matemaattisissa aineissa26.3.2026 06:54:00 EET | Tiedote
Siitepölyaltistuksella on todettu yhteys heikompiin ylioppilaskokeiden tuloksiin. Erityisesti matemaattisissa aineissa, kuten fysiikassa ja kemiassa ilman siitepölypitoisuuden vaikutus näkyi selvästi. Tutkijat ehdottavat tuloksen perusteella kevään ylioppilaskirjoitusten siirtämistä siitepölykauden ulkopuolelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme