Jyväskylän yliopisto

Koiran ja omistajan suhteen laatu heijastuu koiran tunnereaktioihin

Jaa

Koiran ja omistajan välinen vuorovaikutussuhde on yhteydessä koiran kiintymystä osoittavaan käyttäytymiseen ja tunnereaktioihin, kertoo tuore suomalainen tutkimus. Usean yliopiston monitieteisessä yhteistyöprojektissa tutkittiin koiran sykevälivaihtelun, aktiivisuuden ja käyttäytymisen muutoksia erilaisissa tunteita herättävissä tilanteissa.

Vahva kiintymys koiran ja omistajan välillä näyttää tutkimuksen mukaan  toimivan koiran stressin lievittäjänä. Kuvituskuva.
Vahva kiintymys koiran ja omistajan välillä näyttää tutkimuksen mukaan toimivan koiran stressin lievittäjänä. Kuvituskuva.

Mitä Turre tuntee? Millainen on koiran kokemusmaailma ja millaisia tunnetiloja koiralla voi olla? Osaavatko omistajat tulkita koiran tunnetiloja sen käyttäytymisestä? Animals-tiedelehdessä julkaistu tutkimus raottaa ikkunaa koiran kokemuksen ymmärtämiselle.

Hyvä suhde koiran ja omistajan välillä tuo koiralle turvaa

Koiran ja omistajan välille muodostuva kiintymyssuhde muistuttaa ystävyyttä sekä ihmislapsen ja vanhemman välistä hoivasuhdetta. Koirat, kuten ihmisetkin, voivat kiihtyä sekä miellyttävän että epämiellyttävän tilanteen seurauksena. Nämä tunnereaktiot näkyvät autonomisen hermoston toiminnassa: sekä innostuneisuus että jännittyneisyys voivat nostaa sykettä ja laskea sykevälivaihtelua.

Tutkimuksessa selvisi koiran ja omistajan suhteen tyypin heijastuvan koiran emotionaaliseen virittyneisyyteen. Voimakas tunneside koiran ja omistajan välillä oli yhteydessä korkeampaan sykevälivaihteluun, kertoo tutkija Sanni Somppi Jyväskylän yliopistosta.

– Toisin sanoen vahva kiintymys näytti toimivan koiran stressin lievittäjänä. Toisaalta herkästi virittyvillä koirilla voi olla taipumusta hakeutua omistajansa kanssa vuorovaikutukseen, mikä puolestaan edesauttaa tiiviin tunnesiteen rakentumista, Somppi toteaa.

Kokeneet koiraharrastajat hyviä arvioimaan koiransa tunnetilaa

Suomalaistutkimuksessa mitattiin koiran emotionaalista viritystilaa seuraamalla koiran sykevälivaihtelua erilaisissa tilanteissa. Samalla koiranomistajat arvioivat koiriensa tunnetilaa tutkimustilanteen aikana koiran käyttäytymisestä.

Tutkimuksessa oli mukana kokeneita koiranomistajia, jotka harrastivat koiransa kanssa esimerkiksi tottelevaisuuskokeita tai agilityä. Koiranomistajien arviot koiran kiihtymystilasta vastasivat erittäin hyvin koiralta mitattuja sykevälivaihtelun muutoksia.

– Kokeneet koiranomistajat osasivat siis arvioida koiransa emotionaalista viritystilaa pelkästään koiran käyttäytymistä seuraamalla, kertoo akatemiatutkija Miiamaaria Kujala Jyväskylän yliopistosta.

Kansainvälisesti uutta tietoa

Tutkimus on koiran käyttäytymisen arvioinnin ja biometristen mittausten yhdistämisessä ensimmäinen laatuaan. Aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa omistaja on arvioinut koiran tunnetiloja kuvista tai käyttäytymisestä, mutta arvion oikeellisuutta on ollut vaikea todentaa. Koiran hermostollisia reaktioita samaan aikaan mittaamalla tulkinnanvaraa on vähemmän.

Edelleenkään ei kuitenkaan tiedetä, pystyvätkö esimerkiksi uudet koiranomistajat yhtä hyvään tulkintaan, vai onko kyseessä tietynlainen tarkkuuslaji, johon opitaan kokemuksen myötä, tutkijat huomauttavat.

Monitieteisellä tutkimuksella kohti koiran kokemuksia

Alkujaan Turre ja Toivoset 2.0 -nimisen hankkeen puitteissa alkanut tutkimusavaus on hyvin monitieteinen. Business Finlandin ja Suomen Akatemian tukea saaneessa hankkeessa yhdistetään tietotaitoa esimerkiksi biologian, psykologian, kotieläintieteen, eläinlääketieteen, neurotieteen ja informaatioteknologian osaamisalueilta.

Tutkimussuunta jatkuu tulevina vuosina Kujalan akatemiatutkijan projektin puitteissa. Projektin tarkoituksena on selvittää koiran kokemuksia sekä koiran ja koiranomistajan välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Tutkimuksissa käytetään suomalaisten yritysten laitteistoja, joilla on kysyntää myös kansainvälisessä tutkimuksessa.

Lisätietoja:

Projektitutkija Sanni Somppi, somppi.sanni@gmail.com, puh. 050 356 7308

Jyväskylän yliopisto

Akatemiatutkija Miiamaaria Kujala, miiamaaria.v.kujala@jyu.fi, puh. 040 641 1316

Jyväskylän yliopisto

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920

viestinta@jyu.fi

Kuvat

Vahva kiintymys koiran ja omistajan välillä näyttää tutkimuksen mukaan  toimivan koiran stressin lievittäjänä. Kuvituskuva.
Vahva kiintymys koiran ja omistajan välillä näyttää tutkimuksen mukaan toimivan koiran stressin lievittäjänä. Kuvituskuva.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 9.12.2022: Simulaatioiden avulla kohti vihreämpää kemiaa (Korpelin)2.12.2022 09:30:00 EET | Tiedote

Jopa 90 % kemianteollisuuden prosesseista hyödyntää katalyyttejä, joiden avulla tarvittavat reaktiot saadaan tapahtumaan nopeammin, puhtaammin ja energiatehokkaammin. Tyypillinen teollinen katalyytti koostuu oksidipinnalle kiinnittyneistä metallihiukkasista. FM Ville Korpelin tutki väitöskirjassaan metalli-oksidikatalyyttien ominaisuuksia ja sovelluksia laskennallisesti kvanttikemian keinoin.

Kone opetettiin seulomaan röntgenkuvasta varhaista nivelrikkoa ennustava piirre – voi säästää tarpeettomilta tutkimuksilta ja hoidoilta2.12.2022 08:30:38 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin tutkijat kehittivät yhteistyössä tekoälypohjaisen neuroverkon tunnistamaan uusi varhaisen polvinivelrikon piirre röntgenkuvista. Tekoäly onnistui tekemään lääkärin kanssa yhteneväisen diagnoosin 87% tapauksissa. Tulos on tärkeä, koska röntgenkuva on varhaisen nivelrikon ensisijainen diagnostiikkamenetelmä polven nivelrikossa. Varhaisen vaiheen diagnoosi voi säästää potilaan tarpeettomilta tutkimuksilta, hoidoilta ja jopa tekonivelleikkaukselta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme