Koirille ja kissoille raakaruokaa syöttävät kotitaloudet eivät koe sitä merkittävänä tartunnan lähteenä

Raakaruoalla tarkoitetaan kaikkea lihaa, sisäelimiä, luuta ja rustoa, joka syötetään lemmikille raakana. Lemmikkien raakaruokinnan turvallisuus on herättänyt keskustelua, vaikka yhtään lemmikkien raakaruokiin liittyvää laajaa tartuntatapausta ei ole vielä koskaan raportoitu ihmisillä.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tehty kyselytutkimus selvitti raakaruokaa lemmikeilleen syöttävien kissojen ja koirien omistajien käsityksiä raakaruoasta tarttuvista taudinaiheuttajista. 

Kyselyyn vastasi yhteensä 16 475 kotitaloutta 81:sta maasta. Näistä vain 39 kotitaloutta (0,24 %) ilmoitti saaneensa tartunnan lemmikin ruoasta ja pystyi nimeämään tartunnanaiheuttajan. Eniten raportoitiin kampylobakteereja ja toiseksi eniten salmonellaa. Näiden lisäksi lemmikkien omistajat ilmoittivat Escherichia coli- jaClostridium-bakteeria, toksoplasmaa ja yhden Yersinia-tartunnan. 

Ainoastaan kolmessa kotitaloudessa (0,02 %) lemmikille syötetty liha oli kuitenkin tutkittu, ja siitä oli eristetty sama taudinaiheuttaja kuin sairastuneen henkilön näytteestä. Näiden 39:n kotitalouden lisäksi 24 kotitaloutta (0,15 %) ilmoitti saaneensa tartunnan lemmikin ruoasta, mutta ei kyennyt nimeämään oireet aiheuttanutta taudinaiheuttajaa.

Kaiken kaikkiaan 99,6 prosenttia raakaruokaa syöttävistä kotitalouksista ei raportoinut taudinaiheuttajista, jotka olisivat tarttuneet perheen ihmisiin lemmikin raakaruoasta. Kyselyyn vastanneet kotitaloudet olivat syöttäneet raakaruokaa muutamasta viikosta 65:n vuoteen, keskiarvon ollessa 5,5 vuotta. Ilmoitetut sairaustapaukset koskivat koko sitä aikaa, kun raakaruokaa oli taloudessa käytetty. 

Sairastuneiden henkilöiden iän mediaani aineistossa oli 40,1 vuotta. Kolmenkymmenenyhdeksän kotitalouden joukossa neljässä kotitaloudessa sairastunut henkilö oli 2–6-vuotias lapsi ja kahdessa kotitaloudessa alentuneesta immuunivasteesta kärsivä henkilö (syöpä ja Crohnin tauti). Neljäsosassa näitä talouksia kuitenkin asui 2–6-vuotiaita lapsia ja 15 prosentissa talouksista alentuneesta immuunivasteesta kärsiviä henkilöitä. 

– Yllättävää oli, että tilastollisissa analyyseissä todettiin vähemmän sairastumisia niissä kotitalouksissa, joissa yli puolet lemmikin ruoasta oli raakaruokaa. Lisäksi raa’an lohen tai kalkkunan syöttäminen oli yhteydessä pienempään määrään sairastapauksia, kertoo tutkija Johanna Anturaniemi eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta. 

Sairastumisen kanssa positiivinen yhteys löytyi ainoastaan sen suhteen, että taloudessa asui 2–6-vuotiaita lapsia, vaikka suurin osa sairastuneista, 90 prosenttia, oli aikuisia. 

– Tämä herättää kysymyksen, ovatko taudinaiheuttajat voineet kulkeutua perheeseen lasten mukana esimerkiksi ulkoa, päiväkodeista tai muista julkisista tiloista, vaikka lemmikin ruoan on oletettu olevan tartunnan lähde, sanoo Anturaniemi. 

Tutkijoiden mukaan muiden tekijöiden osuutta tartunnoissa ei pystytä julkaistun tutkimuksen avulla tarkemmin arvioimaan, vaan aiheesta tarvitaan lisätutkimusta.  Sen sijaan erilaisiin lemmikkien herkkuihin ja kuivamuoniin liittyviä raportointeja ihmisten laajoista tartuntatapauksista maailmalta löytyy. Dogrisk-tutkimusryhmällä onkin suunnitelmissa vertaileva seurantatutkimus, jossa lemmikin ruoasta saatuja tartuntoja tutkitaan niin raakaruokaa kuin kuivamuonaakin käyttävissä lemmikkitalouksissa.

Viidelle eri kielelle käännettyyn kyselyyn sai vastata kuka tahansa raakaruokaa lemmikilleen antava koiran tai kissan omistaja ympäri maailman.