Kokemäenjoen vesivisio2050, Vuoden vesiteko -kunniamaininta Pro Kuivasjärvi ry:lle (Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Häme)

Hämeen ELY-keskus (vesivisiotyön vuoden 2021 koordinaattori) haastatteli Tero Mustosta, Pro Kuivasjärvi ry:n puheenjohtajaa, perjantaina 26.11.2021. Haastattelussa Tero kuvasi muun muassa yhdistyksen toimintaa, sen elinkaarta, haasteita ja onnistumisen avaimia vesienhoitotyössä sekä terveisiä tulevaisuuden vesienhoitotyölle.

Kesäinen leväpatja herätti kansanliikkeen Kuivasjärvellä

Pro Kuivasjärvi on yksi Suomen lukuisista vesiensuojeluyhdistyksistä. Yhdistys on rekisteröity ja se toimii Parkanon Kuivasjärvellä, joka on Kokemäenjoen latvavesistöjä ja siinä on noin 40–50 jäsentä, tiivistää Tero.

‒ Yhdistys sai alkunsa 2013, kun järvellä koettiin voimakas ravinne- ja kiintoainekuormitus (kuva 1). Kuormitus aiheutti noin metrin kiintoainepatjan vihreää velliä. Elokuun 8. päivä järjestettiin kansanliike, Tero jatkaa.

Kansanliikkeen ja paikallisen kalastuskunnan toimesta toteutettiin valuma-alueselvitys Leader hankkeena, jossa selvitettiin mistä järven ongelmat johtuvat ja mitä niille voi tehdä. Tämän jälkeen kansanliike järjestäytyi yhdistykseksi vuonna 2015.

‒ Kuivasjärven on todettu voivan huonosti. Järven tila on muuttunut ja se näkyy muun muassa siian varhaisena menetyksenä ja järven rehevöitymisenä. Yhdistyksen tarkoituksena on vastata järven haasteisiin ja vaalia sen kulttuuriperintöä, Tero kertoo.

"Kaikista tärkein yhdistyksen funktio on vaikuttaa siihen, että maanomistajien ja muiden tahojen kanssa viedään eteenpäin hyvin laajamittaista ja vaikuttavaa valuma-aluekunnostusta, jolla ulkoinen kuormitus järveen pyritään pysäyttämään."

Erilaisilla selvityksillä tuodaan esiin Kuivasjärven tosiseikat

Kuivasjärvi on profiililtaan matala reunoilta ja syvempiä kohtia löytyy keskeltä järveä. Järven keskisyvyys on noin 4 metriä ja maksimisyvyys 16 metriä. Järven pinta-ala on 6 km2 ja valuma-alue noin 16 000 hehtaaria.
Järven vedet purkautuvat Kuivasjokeen ja edelleen Linnanjärveen. Linnanjärvestä vedet jatkavat Parkanonjärven kautta Kyrösjärveen.

‒ Kuivasjärvellä on ollut erittäin voimakasta turvetuotantoa, joka on lisännyt humus-, kiintoaine- ja happamuusongelmaa. Lisäksi alueella vaivaa maatalouskäytön ja metsäojituksen tuomat haitat. Tehdyillä selvityksillä halutaan tuoda esiin ne tosiseikat, jotka ovat saaneet aikaan nykyisen järven tilan. Yhdistyksen lähtönäkökulma on se, että ei etsitä syyllisiä, vaan katsotaan eteenpäin, Tero toteaa.

Vaikuttava lopputulos vaatii mittakaavallisesti riittävän suuria toimia ja kaivurin ammattitaitoa

Viimeisen viiden vuoden aikana järvellä on toteutettu muun muassa monitehokosteikkoja ja testattu niiden toimivuutta kolmella osa-valuma-alueella, soidenennallistamista sekä eroosion torjuntaa.

‒ Yhdistys on halunnut tehdä jotakin, jolla todella on merkitystä ja yksi tällainen asia on ollut mittakaavallisesti isot toimet kuten Pirkanmaan suurin (30 hehtaaria) vesiensuojelukosteikko Salojenneva. Samoin 90 hehtaarin Louhinevan ennallistaminen on ollut vesiensuojelun kannalta erittäin merkittävä, myös monimuotoisuudelle, sillä valuma-alueella elävät Suomen eteläisimmät riekot. Parhaimmillaan isoilla toimilla on voitu vähentää kuormitusta 60‒70 prosenttia, Tero kertoo.

‒ Pyrkimällä palauttamaan mittakaavallisesti riittävän suuria ennallistamistoimia voidaan vaikuttaa veden laatuun, hän jatkaa.

Onnistumiseen on osaltaan vaikuttanut myös kaivurin ammattitaito ja taiteellinen silmä.

‒ Tarvitaan muun muassa riittävän kevyet koneet, riittävän suuret kauhat, ymmärrystä veden kierrosta, alueen tuntemusta maastossa kulkien ja tärkeimpänä hyvä kuuntelutaito sekä taito imitoida ja matkia luonnonmuotoja ‒ taitoa toteuttaa taiteilijana itseään, Tero luettelee.

Hankkeessa tämän työn hallitsi Jari Perälä.

Onnistumisen avaimet työssä ovat olleet hyvä aluetuntemus ja kuuntelu

‒ Aluksi on myönnettävä mistä ongelmat johtuu, vaikka ne olisivat kivuliaitakin, Tero huokaisee.

Osa järvellä havaituista ongelmista johtuu muun muassa elinkeinoista, maankäytöstä, lainsäädännön aukoista ja ketjuuntuvista vesistövaikutuksista.

‒ Onnistumisen avaimet lähtee siitä, että ollaan valmiita kuuntelemaan ja toimitaan niin, että toimet kohdistuvat alueelle ominaisiin ongelmiin. Elinkeinojen ja alueen kulttuurihistorian tulee jatkua. Kuormituksen pitää päättyä ja vedenlaadun pitää olla sillä tasolla, että esimerkiksi siika ja muut arvokalat palaavat järveen, Tero tuumaa.

Pro Kuivasjärvi ei toimi alueella yksin, vaan mukana on myös muita toimijoita edistämässä vesiensuojelua kuten kylät ja järjestöt. Heidän osansa työssä on myös Teron mukaan merkittävä.

Sisäinen motivaatio luo uskoa jatkaa vesistökunnostustehtävissä vuodesta toiseen

Teron sisäinen motiivi vesistökunnostustehtäviin kumpuaa lapsuudesta, jolloin alueella pääsi nauttimaan hillan keruusta, kalastamaan siikaa ja ravustamaan. Näitä asioita ei enää pääse kokemaan Kuivasjärvellä.

‒ Järvi on kolmessakymmenessä vuodessa nyljetty, Tero harmittelee.

Hänellä on kuitenkin vahva usko ja halu tehdä korjaavia toimenpiteitä ja muuttaa huono tila paremmaksi.

‒ Valtio on ohjannut kolmannelle sektorille toimijuutta vesistökunnostushankkeissa. Vapaaehtoisuus on tällöin välttämätöntä, hän jatkaa.

Teron vinkkejä tuleville kunnostajille ja vesienhoidon tulevaisuudelle

Tero miettii hetken ja antaa sitten muutaman vinkin tuleville kunnostajille sekä valtionhallinnon tahoille

• Valuma-alueen kokonaisvaltainen tarkastelu ja toimenpiteet siellä ovat tärkeintä. Pienilläkin rahallisilla varoilla voidaan saada jo esimerkkikohteita toteutettua, jotka motivoivat ja ovat konkretiaa heti.
• Neuvottelut paikallisten kanssa ovat usein pitkiä prosesseja, joten tähän tarvitaan aikaa ja halua kuunnella.
• Koskaan ei saa aliarvioida paikallista kulttuuria. Ymmärtääkseen pitää kuunnella ja olla nöyrä.
• Valtion vesiviranomaiset voisivat tuoda alueille selkokielisillä esityksillä tuoreinta vesitietoa ja kertoa mitkä vesialueet ovat pahimmassa tilassa ja ketkä voisivat olla alueella toimivat tekijät.
• Valtion tukea olisi hyvä saada vaikeille kohteille vaikkapa 75 prosenttia ja helpommille nykyinen 50 prosenttia.
• Ennakkomaksut olisi tärkeä saada käyttöön, jotta kolmannen sektorin toimijat eivät joudu yksinään takaamaan isojen investointien lainoja.
• Ohjeet ja koodisto siihen, miten esimerkiksi tehdään toimiva kosteikko.

Kokemäenjoki on kansallisesti tärkeä vesistö. Kuivasjärven esimerkki voi olla mallina sille, että koko valuma-alue voi paremmin tulevaisuudessa.

‒ Toivottavasti työmme inspiroi muitakin suuntaamaan katsetta yksittäisestä järvestä kohti valuma-aluetta, Tero sanoo.

‒ Ilmastonmuutos täytyy ottaa huomioon, vesiensuojelutoimenpiteet pitää suunnitella isommille sademäärille ja meidän tulisi ponnistella uudenlaista tulevaisuutta kohti. Meidän ei tarvitse olla samaa mieltä asioista, mutta vaikeista asioista pitää pystyä keskustelemaan ja sopimaan ainakin minimissään yhteisestä toiminnasta, Tero toteaa.