Koko lähiö liikkeelle yhdenvertaisesti – tutkimus selvitti laajasti liikkumisen saavutettavuuden ulottuvuuksia

Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen tutkijat yhteistyössä kaupunkien liikuntapalveluiden asiantuntijoiden kanssa ovat luoneet uuden mallin, jossa eritellään kymmenen näkökulmaa väestön liikunnan saavutettavuuden parantamiseksi. Uutena määritelty sosiaalinen ulottuvuus vaikuttaa keskeisesti ihmisten liikkumispäätöksiin.

Yhteishankkeessa liikuntaa on tarkasteltu laajasti arjen aktiivisuudesta järjestettyihin liikuntaharrastuksiin, jolloin myös liikkumisen paikkojen ja tapojen sekä saavutettavuuteen vaikuttavien toimijoiden joukko on laaja.

– Aiemmin saavutettavuuden käsittein on yleensä kuvattu varsinaisille liikuntapaikoille harrastamaan pääsemistä. Oli ilmeinen tarve päivittää käsitteistöä vastaamaan liikkumisen laajempaa kuvaa ja ihmisten kokemusmaailmaa, sekä samalla julkisen sektorin liikuntapolitiikan käytännön tarpeita, kertoo tutkijatohtori Ilkka Virmasalo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Sosiaalinen saavutettavuus vaikuttaa liikkumiseen merkittävästi

Uudessa mallissa on kymmenen liikunnan saavutettavuuden ulottuvuutta: maantieteellinen, fyysinen ja tekninen, ajallinen, tiedon, taloudellinen, hallinnollinen, kulttuuris-asenteellinen, taidollinen, sosiaalinen ja mentaalinen.

– Kuvaamme sitä moniulotteista elämäntilanteisiin ja olosuhteisiin liittyvää kokonaisuutta, joka edeltää ja mahdollistaa ihmisten liikkumispäätöksiä. Pelkällä tiedon tarjoamisella, kuten liikunnan hyödyistä ja palveluista kertomalla, ei vielä kumota muita saavutettavuuden ongelmia. Liikkumaan lähtemisen kynnyksen voi nostaa ylitsepääsemättömäksi vaikkapa pula rahasta, liikkuvista kavereista, liikuntataidoista, kielitaidosta tai arkirytmiin sopivista liikuntavuoroista, Virmasalo toteaa.

Merkittävin uusi avaus mallissa on sosiaalinen ulottuvuus. Sosiaalinen saavutettavuus muodostuu yksilöiden ja ryhmien arkisessa vuorovaikutuksessa ja siihen vaikuttavat liikkumista koskevat mielikuvat ja arvostukset.

– On tärkeää kuvata, kuinka ihmiset tulkitsevat todellisuutta eri lähtökohdista, ja miten tämä vaikuttaa heidän näkemyksiinsä olemassa olevien liikkumismahdollisuuksien sopivuudesta itselleen. Sosiaalinen ulottuvuus toimii linssinä, jonka kautta yksilö tulkitsee liikkumista mahdollistavat materiaaliset ja kyvylliset ulottuvuudet omasta näkökulmastaan, Virmasalo selventää.

Uusi malli suunnittelukäyttöön kaupunkien liikuntapalveluissa

Saavutettavuuden ulottuvuudet on kehitetty käytännön työn lähtökohdista. Mallin ideoita on jo sovellettu Jyväskylän ja Helsingin kaupunkien liikuntapalveluiden suunnittelussa.

– Uusi ulottuvuusajattelu laajensi käytännön toimijoiden ymmärrystä liikkumiseen vaikuttavien taustatekijöiden ja toimenpiteiden kirjosta sekä samalla moniammatillisen, -alaisen ja -sektorisen yhteistyön tarpeesta. Malli on tässä hankkeessa optimoitu liikkumisen edistämiseen, mutta perusidea on sovellettavissa muidenkin ilmiöiden, esimerkiksi kulttuuripalveluiden, saavutettavuuden tarkasteluun, Virmasalo toteaa.

Tutkimushanke Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) on Helsingin yliopiston maantieteilijöiden ja Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteilijöiden hanke, joka on osa ympäristöministeriön koordinoimaa Lähiöohjelmaa 2020–2022. Hankkeessa on kartoitettu Jyväskylän Huhtasuon ja Helsingin Kontulan lähiöiden asukkaiden liikkumista ja yhdenvertaista mahdollisuutta liikuntaan ja liikunnalliseen elämäntapaan sekä kehitetty työkaluja liikuntaolosuhteiden suunnittelun tueksi.

Alkuperäinen tutkimusartikkeli:

Virmasalo, I., & Hasanen, E. 2022. Defining the accessibility of physical activity. Tracing the social dimension.Contesti. Città, Territori, Progetti 2.

Lisätietoa:

Ilkka Virmasalo
tutkijatohtori
Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta
+358 50 307 2755
ilkka.virmasalo@jyu.fi