Talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja talousvaliokunnan jäsen Janne Sankelo (kok.) ovat tyytyväisiä, että kokoomuksen ääntä kuunneltiin talousvaliokunnassa yli perinteisen hallitus-oppositiorajan. EU-komission ehdottama ennallistamissäädös asettaisi jäsenvaltioille sitovat ja kunnianhimoiset luonnon ennallistamistavoitteet.

”Talousvaliokunta ei hyväksynyt tätä hallitukseen linjaa, vaan vaatii Suomen kannan muuttamista. Valiokunta edellyttää asetusehdotuksen muuttamista neuvotteluissa laajemmin kuin hallitus katsoi. Asetuksessa on turvattava riittävä kansallinen liikkumavara. Velvoitteiden ja kustannusten on oltava oikeasuhtaisia ja kohtuullisia”, talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Talousvaliokunnan mukaan Suomi ei voi sitoutua lainsäädäntöaloitteen mittaviin velvoitteisiin ilman, että niiden vaikutukset ovat selvillä. Suomen osalta toimeenpanon vuosikustannus olisi 930 miljoonaa euroa. Lisäksi tulee epäsuoria kustannuksia. Vaikutusarvioinnissa ei ole tarkasteltu sääntelyn epäsuoria vaikutuksia ja kustannuksia. Valiokunta kiinnitti kriittistä huomiota ehdotuksen kustannusarvioiden merkittäviin epävarmuuksiin.

”Hallituksen EU-vaikuttaminen asian tiimoilta on jäänyt tekemättä ja eduskunnan oli ryhdyttävä korjaustoimenpiteisiin. Kokoomuksen linjaama talousvaliokunnan kanta on hyvä pohja Suomen kannanmuodostamiselle suuressa valiokunnassa. Suomi tarvitsee Kokoomusta EU-politiikan linjaamisessa”, talousvaliokunnan jäsen Janne Sankelo sanoo.

Merkillepantavaa on, että asian valiokuntakäsittelyssä hallitusrintama repesi ja kokoomuksen esitystä päätösehdotukseksi tukivat hallituspuolueista SDP, keskusta ja RKP. Vihreät ja vasemmistoliitto sen sijaan olivat alkuperäisen esityksen kannalla.

”Hallituksen on pääministerin johdolla ryhdistäydyttävä Suomen EU-edunvalvonnassa. Toivon, että valiokuntakäsittelyn myötä hallituksen neuvottelutavoitteet selkeytyvät ja Suomen viesti Brysseliin on yhteneväinen”, Grahn-Laasonen sanoo.

Ruotsin parlamentti on kiinnittänyt huomiota moneen asetuksen ongelmalliseen sisältökysymykseen samoin kuin Suomen hallitus. Johtopäätökset ovat kuitenkin olleet hyvin erisuuntaiset. Ruotsi on ottanut kielteisen kannan asetusehdotukseen ja jättänyt huomauttanut ehdotuksen rikkovan EU:n toissijaisuusperiaatetta. Suomen hallitus sen sijaan kannattaa ehdotuksen tavoitteita ja velvoitteita.

”Presidentti Urho Kekkosen lohdutteli aikoinaan kokoomusta pitkän oppositiokauden aikana sillä, että isänmaata voi palvella oppositiostakin. Kokoomuksen nuotittama talousvaliokunnan tiukka lausunto ennallistamisasetukseen osoittaa väitteen todeksi. Linjamme vakuutti myös osan hallituspuolueista. Oli se Kekkonen näköjään joskus oikeassakin”, päättää Sankelo.