Kokoomuksen Mykkänen: Tukitoimet ovat tarpeen, mutta tulevaisuuden taloudellista liikkumavaraa kavennetaan, kun mitään ei valita pois

“Valtio ottaa budjetissa uutta velkaa 10 miljardia euroa, kun sote-rahat laskee totuudenmukaisesti. Se vetää mielen mietteliääksi. Lähes ennätysmäinen alijäämä tehdään kuitenkin tilanteessa, jossa työllisyys on huippukorkea ja talouskin kasvaa. Milloin tulee se vuosi, jolloin ei ole perusteita jatkaa velkaantumista huippuvauhdilla?", Mykkänen kysyy.

Kannamme Kokoomuksessa syvää huolta siitä, miten yhteiskunta jaksaa kantaa ihmiset yli tulevaisuuden vielä tuntemattomista kriiseistä. Siirtyvät sote-menot huomioiden hallituksen budjetti tulee olemaan velkaantumiseltaan lähes hallituskauden ennätys.

"Hallitus leipoo leipää siemenviljasta”, Mykkänen sanoo.

Mykkänen huomauttaa, että energian hinnan aiheuttamat vaikeudet eivät RIIPU suoraan tulotasosta. Energiamenot voivat aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia tavalliselle keskituloiselle. On myös monia suomalaisia, joille pahin vaikeus on korkojen nousu, bensan hinta tai kauppalasku.

“Palkkaveron kevennys tasaisesti kaikkiin tuloluokkiin olisi selkein tapa tukea kaikkien työtä tekevien suomalaisten selviämistä. Samalla ratkoisimme Suomen rakenteellista ongelmaa eli Ruotsia korkeampaa keskituloisten työn verotusta. Pienempi verokiila antaisi suomalaisille mahdollisuuksia parantaa omalla tekemisellä tilannettaan ja loisi talouteen kipeästi tarvittavaa kasvua”, Mykkänen sanoo.

Kokoomus ei lisäisi budjetin elvyttävyyttä, vaan rahoittaisi veronkevennykset supistamalla menolisäyksiä, jolloin veronkevennykset eivät myöskään ruokkisi inflaatiota.

“Suomalaisilla on edessään vaikea talvi. Sähkölämmitteisissä kodeissa kohoavien laskujen summaa lasketaan jopa tuhansissa euroissa. On sinänsä oikein, että yhteiskunta tulee vastaan. Energiatuista syntyvä miljardin euron lasku olisi vaan pitänyt hoitaa tekemällä valintoja eikä ottamalla velkaa velan päälle”, Mykkänen sanoo.

Budjetissa hallitus sanoo lisäävänsä Suomen valtion velkaa 8,1 miljardilla eurolla. Vuonna 2023 sosiaali- ja terveyspalveluihin käytettäviä rahoja kuitenkin maksetaan valtion budjetista 1,9 miljardia euroa hyvinvointialueille jo 2022. Se näkyy valtion budjetissa alijäämänä vuonna 2022, vaikka se asiallisesti ottaen on vuoden 2023 meno. Mykkäsen mukaan menojen kasvua ja nopeaa velkaantumista ei voi selittää vain sodalla tai pandemialla.

“Siirtyvät sote-menot huomioiden hallituksen budjetti tulee olemaan velkaantumiseltaan lähes hallituskauden ennätys. 10 miljardia euroa uutta velkaa juuri ennen vaaleja", Mykkänen sanoo.

“Tästä budjettiriihestä puuttuivat työllisyyttä ja julkista taloutta vahvistavat päätökset. Edes valtiovarainministerin ehdotuksessa työllisyyttä edistäviä päätöksiä ei esitetty. On sääli, ettei yksikään puolue vaatinut niitä budjettiriihessä. Mitä enemmän pystyttäisiin tekemään taloutta pitkällä aikavälillä vahvistavia päätöksiä, sitä enemmän olisi mahdollisuuksia kriisiaikojen väliaikaisiin tukiin”, Mykkänen sanoo.