Kokoomuksen Valtonen: Nato-jäsenyys selkeyttää Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa

Kansanedustaja Elina Valtosen mielestä ulkoasianvaliokunnan mietintö luo pohjan Suomen uudelle ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle. Valtonen kuitenkin huomauttaa, että keskustelua Suomen roolista osana puolustusliittoa, Euroopan unionia ja kansainvälistä yhteisöä tarvitaan tulevina vuosina.

”Kun Nato-jäsenyys on ratifioitu, on käynnistettävä keskustelu, millaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Suomi harjoittaa Nato-maana. On luontevaa, että päivitetty linja kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon”, Valtonen sanoo.

”Suomen on haettava Naton jäsenyyttä ilman erityisiä ennakkoehtoja. Muidenkin uusien jäsenmaiden liittymisasiakirjat ovat olleet lyhyitä, teknisiä ja määrämuotoisia. Suomen osalta on noudatettava samaa mallia, jotta jäsenyysprosessi on mahdollisimman ripeä. Suomesta tulee puolustusliiton jäsen täysimääräisin oikeuksin ja velvollisuuksin”, Valtonen sanoo.

Valtosen korostaa, että Suomen aktiivisille ulkopolitiikalle on kasvava tarve Venäjän hyökkäyssodan myötä. Valtosen mukaan Venäjän piittaamattomuus kansainvälisen oikeuden säännöistä uhkaa murentaa monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä.

”Sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö on Suomen kaltaisen pienen maan etu. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on jatkossakin korostettava vakauden ja turvallisuuden lisäksi myös ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista”, Valtonen sanoo.

”Pohjoismaiden ja Baltian maiden kuuluminen samaan liittokuntaan tarjoaa uusia mahdollisuuksia Pohjois-Euroopan turvallisuuden vahvistamiselle ja pohjoismaisen arvopohjan mukaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan edistämiselle. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon mahdollistaa myös Euroopan unionin puolustusulottuvuuden kehittämisen eri tavalla kuin aikaisemmin”, Valtonen sanoo.

”Samoin kuin Suomen tehtävä Natossa on ensisijaisesti puolustaa itseään, on Euroopan tehtävän tulevaisuudessa oltava sama: puolustaa omia arvojaan ja elämäntapaansa uskottavasti itse, ja vasta toissijaisesti muiden avulla. Se ei heikennä transatlanttista yhteyttämme, vaan päinvastoin, vahvistaa sitä”, Valtonen sanoo.