Kokoomus katsoo, ettei Suomen tule hyväksyä ennallistamisasetusta ehdotetussa muodossaan. Suomen otettava asetukseen kielteinen kanta Ruotsin tavoin ja talousvaliokunnan lausunnon mukaisesti, sillä asetus ei edistä sille asetettuja tavoitteita tarkoituksenmukaisella tavalla.

“Suomen metsien vastuullinen käyttö on turvattava. Ennallistamisasetus ei kunnioita unionin toiminnan kannalta olennaista toissijaisuusperiaatetta eikä tuota parasta mahdollista lopputulosta kansallisen liikkumavaran jäädessä liian rajalliseksi. Lisäksi kustannukset Suomelle ovat suhteettoman suuret”, puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo. 

Ruotsissa hallitus otti kielteisen kannan ennallistamisasetukseen. Lisäksi maan parlamentti kyseenalaisti asetusehdotuksen EU:n toissijaisuusperiaatteen nojalla, ja korosti kansallista itsemääräämisoikeutta metsäkysymyksissä.

“Hallitus on räikeästi laiminlyönyt EU-vaikuttamisen Suomelle elintärkeässä metsäpolitiikan kysymyksessä. Hallitus on epäonnistunut, sillä se ei pystynyt muodostamaan yhtenäistä linjaa. Hallituspuolueet riitelevät eikä pääministeri ota johtajuutta yhteisen linjan muodostamisesta”, Orpo sanoo.

Komissio on antanut esityksensä ennallistamisasetuksesta jo kesäkuussa. Silti hallituksella on kestänyt kolme kuukautta tuoda U-kirje eduskunnan käsiteltäväksi. EU:n neuvostossa prosessi on jo käynnissä.

“Ensin hallitus hautoi asiaa 12 viikkoa niin, ettei eduskunnalle enää jäänyt mahdollisuutta käyttää tarkoitettuja vaikuttamiskeinojaan. Sen jälkeen hallituksen kanta on ollut epäselvä. Ympäristöministeri Ohisalo sanoo toista ja maa- ja metsätalousministeri toista. Miksi tätä ei hoidettu kuntoon kesällä? Miten asia korjataan nyt? Miten voimme luottaa, ettei tällainen epäonnistuminen toistu?”, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo.

“Suomen EU-politiikka, jota pääministeri johtaa, on metsäkysymyksissä aivan levällään. Juuri tällaisen epäonnistumisen välttämiseksi EU-vaikuttaminen on säädetty perustuslaissa pääministerin nimenomaiseksi velvollisuudeksi”, Mykkänen sanoo.

Hyväksyttävän kokonaisratkaisun saavuttaminen edellyttää mm. kustannusten merkittävää alenemista, jäsenvaltioiden liikkumavaran ja keinovalikoiman joustavuuden lisäämistä sekä komission delegoidun säädösvallan kaventamista – mutta mitkä ovat Suomen neuvottelustrategiat tämän saavuttamiseksi, jos huomautusmenettelyä ei haluttu käyttää? Mitkä ovat hallituksen toimet, joilla korvaavat tämän keinon käyttämättömyyden?

Talousvaliokunnalta kriittinen lausunto ennallistamisasetuksesta

Eduskunnan talousvaliokunta jätti tänään kriittisen lausunnon ennallistamisasetuksesta. Talousvaliokunta esittää, että valtioneuvoston kannasta poiketen Suomen tulee vastustaa asetusehdotusta ehdotetussa muodossaan ja edellyttää asetusehdotusta koskevissa neuvotteluissa sen muuttamista edellä tässä lausunnossa esitetyn mukaisesti. 

“Talousvaliokunta edellyttää, että Suomi vaikuttaa asetuksen jatkovalmistelussa aktiivisesti yhdessä samanmielisten jäsenvaltioiden kanssa niin, että asetuksessa turvataan tarkoituksenmukaisuus, riittävä kansallinen liikkumavara, velvoitteiden oikeasuhtaisuus sekä jäsenvaltioille aiheutuvien kustannusten kohtuullisuus ja oikeudenmukainen kohdistuminen”, lausunnossa todetaan.

Talousvaliokunnan lausunto ei ollut yksimielinen. SDP:n ja keskustan kansanedustajat tukivat valiokunnan äänestyksessä kokoomuksen esitystä. Vihreät ja vasemmistoliitto äänestivät valiokunnan enemmistöä vastaan.