Kolme finanssiyritystä yhteisöverotilaston viiden kärjessä – alan maksama yhteisöveropotti 652 miljoonaa euroa
Finanssialan koko verojalanjälki on noin 3,4 miljardia euroa. Siihen on laskettu yhteisövero (652 milj. euroa) ja vakuutusmaksuvero (789 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (22 milj. euroa). Verojalanjäljessä on mukana työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (939 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (577 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (450 milj. euroa). Ala työllistää noin 43 000 ihmistä Suomessa.
Kauppi: Koronakurimuksen taloustalkoissa huolehdittava alan kyvystä toimia kasvun mahdollistajana
”Finanssiala on toimialana vastuullinen hyvinvoinnin rakentaja ja mahdollistaja eikä suinkaan aliverotettu, kuten välillä väitetään. Toimialan hyvä vakavaraisuus on mahdollistanut korona-aikana lainanhoitohelpotusten tarjoamisen kotitalouksille ja yritykselle. Myös uusi luotonanto asiakkaille on jatkunut vahvana”, muistuttaa Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Kauppi painottaa, että koronakurimuksen taloustalkoissa on tärkeää huolehtia siitä, että finanssiala pysyy elinvoimaisena, kilpailukykyisenä ja vakavaraisena. Tämä onnistuu vain, jos toimialan sääntelyä ei kiristetä entisestään.
”Finanssitoimiala kykenee toimimaan tehokkaasti kotitalouksien ja yritysten rahoittajana, vakuuttajana ja sijoitusvaihtoehtojen tarjoajana, kun sitä ei kuriteta uusilla lisärasitteilla ja -sääntelyllä. Uudet rasitteet olisivat kapuloita maamme talouden rattaisiin, kun pyrimme nousemaan uuteen kasvuun koronakriisin aiheuttamasta talouskurimuksesta”, Kauppi sanoo.
Finanssialan suurimmat yhteisöveron maksajat
Eniten yhteisöveroa maksoi viime vuonna Neste Oyj. Sijalla kaksi oli OP Ryhmä (140,0 milj. euroa). Toimialan seuraavaksi suurimmat yhteisöveron maksajat olivat Nordea (117,5 milj. euroa, sijalla 4), Sampo Group (95,2 milj. euroa, sijalla 5), LähiTapiola (41,8 milj. euroa, sijalla 12) ja Danske Bank (24,9 milj. euroa,sijalla 17). Yhdistimme finanssialan yhtiöryhmien tiedot verohallinnon julkisten tietojen perusteella. Myös muiden kuin finanssialan yhtiöiden osalta luvut on laskettu konsernitasolla.
Piilevästä arvonlisäverosta 450 miljoonan euron lasku toimialalle
Finanssialan palvelut (rahoitus- ja vakuutuspalvelut) on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.
Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan toimijat eivät saa hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja palautuksina takaisin. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin. FA:n teettämän laskelman mukaan alan piilevän arvonlisäverorasitteen määrä on vuonna 2019 ollut noin 450 miljoonaa euroa.
Alan asiakasyritysten osalta piilevä arvonlisäverorasite nostaa hintoja verrattuna siihen, että yritykset voisivat vähentää finanssipalveluista maksamansa arvonlisäveron omista tilitettävistä arvonlisäveroistaan. Verottomuus on etu lähinnä kuluttaja-asiakkaille, joiden palvelujen hinnat ovat alhaisempia tästä syystä. Onkin virheellistä väittää alan olevan arvonlisäverottomuuden takia aliverotettu.
Vakausmaksuja 216 miljoonaa euroa EU:n kriisinratkaisurahastoon
Valtion budjetin katteeksi kerättävien verojen ja maksujen lisäksi luottolaitoksilta peritään myös vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Vuonna 2019 Rahoitusvakausvirasto (RVV) keräsi EU:n vakausmaksuina suomalaisilta luottolaitoksilta kaikkiaan noin 216 miljoonaa euroa. Tänä vuonna RVV kerää yhteensä 235 miljoonaa euroa. Kasvua suomalaislaitosten vakausmaksujen määrässä on keskimäärin noin 30 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.
Finanssialan verotietojen laskennassa käytetyt lähteet: verohallinto, Tilastokeskus, yhtiöiden tilinpäätökset, KPMG, Finanssiala ry
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Fiva pitää asuntolainakaton ennallaan – pankkien lisäpääomavaatimuksia olisi pitänyt alentaa27.6.2025 13:23:02 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä Finanssivalvonnan päätöstä pitää asuntolainakatto ennallaan. Lainakatto pysyy perustasollaan 95 prosentissa ensiasunnon hankintaan tarkoitetuissa lainoissa ja 90 prosentissa muissa uusissa asuntolainoissa. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy nollatasolla, mikä on FA:n mielestä hyvä asia. Sen sijaan muita lisäpääomavaatimuksia olisi pitänyt alentaa, sillä niiden perusteena olevat riskit eivät ole muuttuneet, mutta valvojan viimeaikaisten päätösten vuoksi vaateiden täyttämiseksi tarvitaan aiempaa enemmän varoja.
Kysely: Digihuijareille rahaa menettäneitä yhtä paljon kuin Oulussa ja Turussa on asukkaita26.6.2025 08:24:24 EEST | Tiedote
Tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Koko maan väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Miehet ovat joutuneet huijauksen uhreiksi hieman naisia useammin. 4,6 prosenttia vastanneista kertoo, että pankki onnistui estämään tai palauttamaan rahansiirron rikollisille. Finanssiala ry:n tilaamaan kyselytutkimukseen digihuijausten yleisyydestä vastasi 2 500 suomalaista. Kyselyssä selvitettiin digihuijausten yleisyyttä sekä ihmisten tietämystä huijauksiin liittyen.
Koonti tuoreimmista talousennusteista: Suomi sinnittelee vastatuulessa – varovaisia merkkejä toipumisesta nähtävissä25.6.2025 10:55:34 EEST | Tiedote
Viimeisimpien ennusteiden mukaan Suomen talouteen on luvassa hidasta kasvua vuosille 2025 ja 2026. Kesäkuussa julkaistuista ennusteista alhaisimman arvion Suomen talouskasvusta antaa Suomen Pankki, joka ennakoi BKT:n kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2025. Korkeinta kasvulukua vuodelle 2025 ennustavat valtiovarainministeriö ja POP Pankki -ryhmä, joiden arvioiden mukaan talous kasvaisi 1,0 prosenttia. Kauppa- ja geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen varjostaa globaalia kehitystä, mikä on tuntunut myös Suomessa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten ja suomalaisten tutkimuslaitosten tuoreimmista talousennusteista. Linkki FA:n taulukoimiin tietoihin löytyy tiedotteen lopusta. Kesäkuussa talousennusteensa julkaisivat POP Pankki -ryhmä, Danske Bank, valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki.
ASP-uudistus on hyväksytty mutta ei valmis – kehitettävää jäi seuraavallekin hallitukselle14.6.2025 09:14:00 EEST | Tiedote
ASP-järjestelmän uudistus on hyväksytty, mutta toteutuksen kunnianhimo ei ollut yhtä korkealla kuin Finanssiala ry (FA) odotti. FA ehdotti järjestelmään monia ensiasunnon ostajaa hyödyttäviä muutoksia, kuten pienempää omasäästöosuutta, tavallisten asuntolainojen kanssa yhdenmukaista laina-aikaa sekä keinotekoisten rajojen ja rajoitteiden purkamista. Järjestelmää on kehitetty vuosien saatossa hyvässä yhteistyössä valtion ja pankkien välillä, ja FA on sitoutunut jatkamaan kehitystyötä. Tulevaisuudessa ASP-järjestelmää voitaisiin käyttää myös suomalaisten talousosaamisen kasvattamiseen, kansankapitalismin edistämiseen ja vihreän siirtymän tukemiseen.
Huhtikuun markkinamyllerrys vaihtui toukokuussa kurssinousuun – rahaa virtasi erityisesti osake- ja yhdistelmärahastoihin10.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin toukokuussa yhteensä 230 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääomaan vaikutti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 183 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme