Kolme finanssiyritystä yhteisöverotilaston viiden kärjessä – alan maksama yhteisöveropotti 652 miljoonaa euroa
Finanssiala oli viime vuonna jälleen yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa. Yhteisöverotilaston viiden kärjessä oli kolme finanssialan yritystä: OP Ryhmä (sijalla 2), Nordea (sijalla 4) ja Sampo Group (sijalla 5). Alan maksama yhteisöveropotti oli arviolta 652 miljoonaa euroa, joka on noin 11,2 prosenttia veron koko tuotosta ja noin 27 miljoonaa euroa edellisvuotista vähemmän.
Finanssialan koko verojalanjälki on noin 3,4 miljardia euroa. Siihen on laskettu yhteisövero (652 milj. euroa) ja vakuutusmaksuvero (789 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (22 milj. euroa). Verojalanjäljessä on mukana työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (939 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (577 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (450 milj. euroa). Ala työllistää noin 43 000 ihmistä Suomessa.
Kauppi: Koronakurimuksen taloustalkoissa huolehdittava alan kyvystä toimia kasvun mahdollistajana
”Finanssiala on toimialana vastuullinen hyvinvoinnin rakentaja ja mahdollistaja eikä suinkaan aliverotettu, kuten välillä väitetään. Toimialan hyvä vakavaraisuus on mahdollistanut korona-aikana lainanhoitohelpotusten tarjoamisen kotitalouksille ja yritykselle. Myös uusi luotonanto asiakkaille on jatkunut vahvana”, muistuttaa Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Kauppi painottaa, että koronakurimuksen taloustalkoissa on tärkeää huolehtia siitä, että finanssiala pysyy elinvoimaisena, kilpailukykyisenä ja vakavaraisena. Tämä onnistuu vain, jos toimialan sääntelyä ei kiristetä entisestään.
”Finanssitoimiala kykenee toimimaan tehokkaasti kotitalouksien ja yritysten rahoittajana, vakuuttajana ja sijoitusvaihtoehtojen tarjoajana, kun sitä ei kuriteta uusilla lisärasitteilla ja -sääntelyllä. Uudet rasitteet olisivat kapuloita maamme talouden rattaisiin, kun pyrimme nousemaan uuteen kasvuun koronakriisin aiheuttamasta talouskurimuksesta”, Kauppi sanoo.
Finanssialan suurimmat yhteisöveron maksajat
Eniten yhteisöveroa maksoi viime vuonna Neste Oyj. Sijalla kaksi oli OP Ryhmä (140,0 milj. euroa). Toimialan seuraavaksi suurimmat yhteisöveron maksajat olivat Nordea (117,5 milj. euroa, sijalla 4), Sampo Group (95,2 milj. euroa, sijalla 5), LähiTapiola (41,8 milj. euroa, sijalla 12) ja Danske Bank (24,9 milj. euroa,sijalla 17). Yhdistimme finanssialan yhtiöryhmien tiedot verohallinnon julkisten tietojen perusteella. Myös muiden kuin finanssialan yhtiöiden osalta luvut on laskettu konsernitasolla.
Piilevästä arvonlisäverosta 450 miljoonan euron lasku toimialalle
Finanssialan palvelut (rahoitus- ja vakuutuspalvelut) on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.
Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan toimijat eivät saa hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja palautuksina takaisin. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin. FA:n teettämän laskelman mukaan alan piilevän arvonlisäverorasitteen määrä on vuonna 2019 ollut noin 450 miljoonaa euroa.
Alan asiakasyritysten osalta piilevä arvonlisäverorasite nostaa hintoja verrattuna siihen, että yritykset voisivat vähentää finanssipalveluista maksamansa arvonlisäveron omista tilitettävistä arvonlisäveroistaan. Verottomuus on etu lähinnä kuluttaja-asiakkaille, joiden palvelujen hinnat ovat alhaisempia tästä syystä. Onkin virheellistä väittää alan olevan arvonlisäverottomuuden takia aliverotettu.
Vakausmaksuja 216 miljoonaa euroa EU:n kriisinratkaisurahastoon
Valtion budjetin katteeksi kerättävien verojen ja maksujen lisäksi luottolaitoksilta peritään myös vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Vuonna 2019 Rahoitusvakausvirasto (RVV) keräsi EU:n vakausmaksuina suomalaisilta luottolaitoksilta kaikkiaan noin 216 miljoonaa euroa. Tänä vuonna RVV kerää yhteensä 235 miljoonaa euroa. Kasvua suomalaislaitosten vakausmaksujen määrässä on keskimäärin noin 30 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.
Finanssialan verotietojen laskennassa käytetyt lähteet: verohallinto, Tilastokeskus, yhtiöiden tilinpäätökset, KPMG, Finanssiala ry
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankkitunnukset mukaan – pienikin verkko-ostos saattaa ensi vuonna vaatia vahvan tunnistautumisen26.11.2020 06:30:00 EET | Tiedote
Vuodenvaihteen jälkeen kannattaa vahvaa tunnistusvälinettä, käytännössä pankkitunnuksia, pitää aina mukanaan. Tammikuun alussa 2021 päättyy toisen maksupalveludirektiivin (PSD2) siirtymäaika, ja vahvan tunnistamisen vaatimus koskee sen jälkeen kaikkea sähköisesti tapahtuvaa maksamista. Esimerkiksi pienikin mobiilikauppaosto tai vaikkapa polttoaineen maksaminen tankkaussovelluksella saattaa vaatia vahvan tunnistautumisen. Vahvan tunnistautumisen tarkoitus on lisätä maksamisen turvallisuutta ja kuluttajan suojaa.
Toisen työpaikalla ei voi käyttäytyä miten huvittaa – työnantajalle esitetään mahdollisuutta ilmoittaa laittomasta uhkauksesta21.11.2020 07:00:00 EET | Tiedote
Pankkien ja vakuutusyhtiöiden työntekijät kohtaavat päivittäin uhkailua, maalittamista ja jopa vainoamista sekä kasvotusten että puhelimessa tai sähköpostissa. Hallituksen esitys laittoman uhkauksen siirtymisestä virallisen syytteen alaiseksi on erittäin kannatettava: se antaa työnantajalle paremmat mahdollisuudet tukea ja auttaa työntekijöitään.
Työelämähankkeella vahvistetaan rahoitusalan uudistumiskykyä ja muutosvalmiutta11.11.2020 09:00:00 EET | Tiedote
Rahoitusalalla on käynnistetty yhteinen kehittämishanke, jolla pyritään vahvistamaan rahoitusalan yritysten ja niiden henkilöstön edellytyksiä uudistaa toiminta- ja työskentelytapojaan. Tarkoituksena on kerätä tietoa rahoitusalalla käyttöön otetuista uusista toimintatavoista ja työpaikkainnovaatioista erityisesti korona-aikana ja levittää näitä hyviä käytäntöjä sekä alan sisällä että vertaisaloille
Osakerahastoihin kertyi eniten uutta pääomaa lokakuussa9.11.2020 11:28:25 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa nettomääräisesti 274 miljoonaa euroa. Rahastopääoma kuitenkin pieneni markkinakehityksen vuoksi. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuun lopussa 122 miljardia euroa. Rahastoraportti on kesäkuusta lähtien sisältänyt ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.
Korjaus Finanssiala ry:n tiedotteeseen: OP Ryhmä kolmanneksi suurin yhteisöveron maksaja3.11.2020 10:56:53 EET | Tiedote
3.11. kello 8:50 lähteneen tiedotteemme lista suurimmista yhteisöveron maksajista oli laskuvirheen takia virheellinen. OP Ryhmä oli kolmanneksi suurin yhteisöveron maksaja vuonna 2019, ei toiseksi suurin. Kaksi suurinta olivat Neste Oyj ja Bayer. Ohessa myös korjattu tiedote ja infografiikka. Korjatut kohdat alleviivattu.
Korjaus aiempaan tiedotteeseen: Finanssialan yhteisöveropotti on 654 miljoonaa euroa3.11.2020 09:20:20 EET | Tiedote
3.11.2020 kello 8:50 lähettämämme tiedotteen koko finanssialan yhteisöveropotissa oli virhe: tarkentuneessa laskelmassa koko alan yhteenlaskettu yhteisöveron määrä nousi hieman ja on 654 miljoonaa euroa. Myös Finanssialan suurimmat yhtisöveron maksajat -väliotsikon alla olleessa LähiTapiolan maksamassa yhteisöveropotissa on virhe: oikea luku on 44,2 miljoonaa euroa. Liitteenä myös korjattu infografiikka.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme