Finanssiala ry

Kolme neljäsosaa päättäjistä tukee kansankapitalismia – sijoittamisen verotuksen kiristäminen ei saa kannatusta oikealla eikä vasemmalla

Jaa

Lähes kolme neljäsosaa (72 prosenttia) poliittisista päättäjistä on sitä mieltä, että suomalaisten halukkuutta säästämiseen ja sijoittamiseen, kansankapitalismiin, ei saa heikentää kiristämällä sijoittamisen verotusta. Päättäjien kannat ilmenevät Aula Research Oy:n Finanssiala ry:n (FA) toimeksiannosta päättäjille ja viranomaisille suunnatussa kyselyssä. Poliittisten päättäjien parista vastaajaryhmiä olivat mm. kansanedustajat, erityisavustajat ja valtiosihteerit, puoluejohto sekä puoluehallitusten ja -valtuustojen jäsenet. Kyselyyn vastasi 127 poliittista päättäjää.

”On erinomaista, että suomalaispäättäjät ymmärtävät laajalti kansankapitalismin merkityksen. Se mahdollistaa piensijoittajien laaja-alaisen osallistumisen pääomamarkkinoille. Säästöt luovat turvaa kansalaisille ja parantavat myös yhteiskunnan riskinkantokykyä”, korostaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Kaupin mukaan säästämiseen ja sijoittamiseen on kannustettava – sijoittamisen verotuksen kiristykset tuhoaisivat tehtyä hyvää työtä kansankapitalismin edistämiseksi.

Suurimmista puolueista vahvin tuki on kokoomuksessa – 94 prosenttia kyselyyn vastanneista kokoomuspäättäjistä oli tätä mieltä. Sosialidemokraattien luku on 57 prosenttia ja perussuomalaisista 54 prosenttia. Keskustalaista 84 prosenttia, vihreistä 57 prosenttia ja vasemmistoliiton päättäjistä 50 prosenttia antaa tuen kansankapitalismille.

Päättäjien luottamus toimialaan kasvussa

Finanssitoimiala on Suomen taloudelle erittäin merkittävä ja alan yritykset ovat olleet Suomen suurimpia veronmaksajia jo pitkään. Toimiala ohjaa taloudessa kertyviä säästöjä erilaisiin investointikohteisiin, auttaa suojautumaan riskeiltä sekä huolehtii jokapäiväisten maksujen kulkemisesta. Suomalaisista päättäjistä 67 prosenttia on tuoreen kyselyn mukaan tyytyväisiä pankkien, vakuutus- ja työeläkeyhtiöiden, rahoitusyhtiöiden, arvopaperivälittäjien ja sijoitusrahastoyhtiöiden toimivuuteen. Erittäin tyytyväisiä on 17 prosenttia ja jokseenkin tyytyväisiä 50 prosenttia.

Toimitusjohtaja Kauppi iloitsee, että päättäjien luottamus toimialaan on vahvistunut viime vuosina. Vuonna 2014 tehdyssä vaikuttajakyselyssä 58 prosenttia oli erittäin tai jokseenkin tyytyväisiä toimialaan. Finanssitoimialaan erittäin tyytyväisten päättäjien joukko on kasvanut neljästä prosentista 20:een.

”Finanssitoimialan sääntely vaikuttaa niin alan toimijoiden kilpailukykyyn, asiakkaisiin ja palveluihin, kuin koko Suomen kansantalouteenkin. Poliittiset päättäjät antavat vahvan tuen FA:n tavoitteelle, että tulevan hallituksen on sitouduttava pitämään finanssitoimialan sääntely järkevällä ja maltillisella tasolla eikä kansallisella lisäsääntelyllä luoda alalle uusia rasitteita”, Kauppi painottaa.

EU-sääntelyssä muistettava pienet maat ja erilaiset markkinat

Päättäjistä 83 prosenttia on samaa (48 %) tai jokseenkin samaa mieltä (35 %) väitteestä, että EU-sääntelyn on perustuttava laadukkaisiin vaikutusarvioihin, joissa otetaan huomioon myös pienet maat ja eri markkinoiden ominaispiirteet. SDP:n, kokoomuksen ja keskustan päättäjistä jopa 90 prosenttia on kyselyn mukaan tätä mieltä.

Muita EU-maita tiukempaa finanssimarkkinoiden sääntelyä vastustaa 68 prosenttia päättäjistä. Kansalliseen lisäsääntelyyn suhtautumisessa on poliittisessa kentässä suurempaa hajontaa. Keskustalaisista 93 prosenttia vastustaa lisäsääntelyä, kun taas SDP:n päättäjistä 52 prosenttia on sitä mieltä. Vihreiden päättäjät ovat myötämielisimpiä lisäsääntelylle. Heistä 57 prosenttia on kansallisen lisäsääntelyn kannalla.

Kaupin mielestä suomalaisten päättäjien ja viranomaisten on aktiivisesti puolustettava suomalaisen finanssialan ja sen asiakkaiden etua EU-pöydissä. ”Suomen on edistettävä pohjoismaiseen markkinatalousajatteluun pohjautuvaa sääntelyä ja vältettävä ylilyöntejä, joilla sääntely ulotetaan sääntelykulttuurimme näkökulmasta uusille alueille.”

”Esimerkiksi yritysten päätökset strategioista ja liiketoimintaprosesseista kuuluvat perustuslaissa turvatun elinkeinovapauden ydinalueille, eikä finanssisääntelyllä tulisi puuttua niihin lainsäädäntöä alemman asteisin keinoin, ja lainsäädännölläkin vain poikkeuksellisesti ja tarkkarajaisesti”, Kauppi painottaa.

Vapaaehtoisia eläkesäästöjä pitäisi voida nostaa heti työeläkkeelle jäädessä – osakesäästötilin ylärajan tuplaamiselle laaja tuki

Yksilöllisten eläkevakuutusten määrä on noin 600 000. ​Lakimuutokset ovat romahduttaneet kuitenkin omaehtoisen eläkesäästämisen, eikä vapaaehtoisia säästöjä saa nykyisin nostaa työeläkkeelle jäädessä.​

65 prosenttia päättäjistä on sitä mieltä, että omien vapaaehtoisen eläkesäästöjen nostamisen pitäisi olla mahdollista heti työeläkkeelle jäädessä. Nykysääntelyn mukaan säästöjä voi alkaa nostaa vasta 68–70 vuoden iässä eikä virallisessa työeläkeiässä. Suurin kannatus sille, että työeläkkeelle jäädessä voi alkaa nostaa omia eläkesäästöjä, on kokoomuksessa (76 prosenttia) ja vihreissä (75 prosenttia). Keskustalaisten keskuudessa tuki on 67 prosenttia ja sosialidemokraattien 61 prosenttia.

Osakesäästötili on yksi oivallinen tie säästämiseen ja sijoittamiseen. Osakesäästötili estää sijoitusten verottamista moneen kertaan. Yhteensä 68 prosenttia päättäjistä kannattaa kyselyn mukaan osakesäästötilin 50 000 euron ylärajan kaksinkertaistamista. Kokoomuslaista kannattajia on 94 prosenttia, keskustalaista 77 prosenttia ja vihreistä 63 prosenttia. Sosialidemokraateista 52 prosenttia ja vasemmistoliittolaisista 50 prosenttia oli valmis nostamaan osakesäästötilin ylärajan 100 000 euroon.

Tutustu tutkimuksen tuloksiin

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Talousguru valitaan jo 25. kerran – juhlavuoden guruksi tarjolla ehdokkaita Kemistä Maarianhaminaan6.2.2023 13:00:00 EET | Tiedote

Lukiolaisten Talousguru on vuosittain järjestettävä taloustietokilpailu, jossa palkintona on opiskelupaikkoja peräti 8 suomalaisessa yliopistossa. Alkukilpailu pidettiin ylioppilaskirjoitusten tapaan tammikuun alussa kaikkialla Suomessa samaan aikaan. Kilpailuun osallistui 120 lukiota, joissa osanottajia oli noin 600. Alkukilpailun perusteella Helsingissä käytävään loppukilpailuun on valittu 14 finalistia eri puolilta Suomea. Loppukilpailun suullista osuutta voi seurata suorana Kauppalehden verkkosivuilta 1.3. klo 14.00 alkaen.

Talouden tilan kuvailu ei enää riitä pankkien lisäpääomavaatimusten perusteluiksi3.2.2023 14:53:09 EET | Tiedote

Finanssivalvonta valmistelee parhaillaan maaliskuussa julkaistavaa makrovakauspäätöstään. Odotukset kohdistuvat tällä kertaa siihen, palauttaako se pankeille pandemian alussa poistetun järjestelmäriskipuskurivaatimuksen ja erityisesti, miten se tällöin toteuttaa uudistetun lain mukaisen perusteluvelvollisuutensa. Perusteluiksi eivät enää riitä ylimalkaiset taloudellisen tilanteen kuvailut.

Maksutavat-tutkimus: Mobiilimaksaminen kasvattaa suosiotaan vähitellen – nuorimmat maksavat edelleen kortilla ja käteisellä3.2.2023 06:30:00 EET | Tiedote

Mobiilimaksaminen ohitti suosiossa ensimmäistä kertaa käteisen, käteisellä maksaa 6 prosenttia vastaajista. Mobiilisovellus on tavallisin maksutapa 7 prosentilla vastaajista. Vuonna 2021 näin sanoi vain prosentti vastaajista. Debit-kortti on säilyttänyt asemansa pääasiallisena maksutapana (73 prosenttia vastaajista). Vastaajista 17 prosenttia ei juuri koskaan nosta käteistä. Verkkopankissa laskut maksetaan tavallisimmin älypuhelimella (58 prosenttia) Vastaajista 17 prosenttia toivoo vain digitaalisia pankkipalveluita. Luvut selviävät Finanssiala ry:n tuoreesta Maksutavat-tutkimuksesta

Vasemmistopuolueiden ehdotus kansallisesta rahoitustoimintaverosta iskisi alan yrityksiin, työntekijöihin ja asiakkaisiin2.2.2023 06:00:00 EET | Tiedote

Suomalaiset pankit ja vakuutusyhtiöt ovat jo tällä hetkellä Suomen suurimpia veronmaksajia. Finanssialan kokonaisveropotti vuonna 2021 oli 4,8 miljardia euroa. Finanssiala on aivan keskeinen tukipilari hyvinvointiyhteiskuntamme rahoittamisessa. Toimiala paitsi rahoittaa kotitalouksia ja yrityksiä, se toimii myös pitkäaikaisena sijoittajana sekä riskien vakuuttajana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme